Koulu: missä läksyt, missä opetus?
Poika sai nyt matikan kokeista 6. Koko syksynä ei ole tullut läksyjä. Poika on 7. Luokalla. Samaa toimintaa oli koko alakoulun ajan. Ei juuri mitään koulutehtäviä. Jos tulee läksyjä, lapset itse tarkistavat tehtäviä ja kenellekään ei kuvaa mitä lapset oikeasti osaa. Sitten kokeista tulee 5 tai 6. En voi kotona edes auttaa, kun ei tule läksyjä.
Mikä tämä tämmöinen koulunkäynti on jossa oppilas pitäisi ottaa kotiopetukseen että oppii jotain?
Tytöllä on onneksi opettaja, joka antaa paljon läksyjä ja tytön koulu meneekin paremmin. Luokassa pidetään säännöistä kiinni.
Ne läksy- ja koerutiinit pitäisi opetella siellä alakoulussa jo, eikä vasta yläkoulussa.
Koko koulussa 500 oppilasta on vain 4 maahanmuuttajaa, eli kyse ei ole siitä.
Sitten selvitellään kuinka PISA tulokset muka eivät mittää oikeaa osaamista. Kyllä on opetushallitus ollut hukassa ohjeiden kanssa viimeiset 20 vuotta.
Poika ei osaa lukea sujuvasti, mutta se on ihan normaalia hänen ikäisillään.
Kommentit (131)
Vierailija kirjoitti:
Olisin tosi huolissani, jos 7.- luokkalaiseni ei osaisi lukea kunnolla. Lukemaan oppii vain lukemalla. Ala käydä lapsesi kanssa kirjastossa, ja vaadi että lukee vähintään puoli tuntia joka päivä kirjaa. Mielellään enemmänkin.
Ota yhteyttä opettajaan, ja kysy missä ongelma on. Lysy, miten tehtävät tarkistetaan, ja kerro huolesi opettajalle. Hän tuskin lukee viestiäsi täältä. Pyydä tukiopetista matikkaan, ja huolehdi että lapsesi osallistuu siihen.
Minut opetettiin kotona lukemaan ja kirjoittamaan ollessani 6-vuotias. Koulussa sitten harjoiteltiin kaunokirjoitusta ja muuta. Kirjastossa kävimme viikoittain.
Kaunokirjoitusta ei koulussa enää opeteta. Eikä paljon muutakaan. Oletteko kuulleet itseohjautuvasta oppimisesta? Silloin kun itse kasvatustiedettä ja pedagogiikkaa opiskelin, tunnettiin yhteistoiminnallinen oppiminen.
Vastaus otsikon kysymykseen: läksyt ja opetus jäivät viime vuosisadalle. Jotkut ajastaan jälkeen jääneet opettajat vetävät vielä niitä perässään. Tai ovat eläkeiän kynnyksellä jo luovuttaneet.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen käynyt koulut silloin, kun suomen pisa-tulosten romahtaminen oli vasta tulossa. Silloin vielä 2010-luvun alussa opetus oli sitä mallia, että oppilaat istuvat ja kuuntelevat kun opettaja opettaa. Kirjojen kappaleet luettiin tunneilla läpi. Jos ei keskittynyt tai häiriköi, siihen puututtiin heti ja aika tiukastikin. Läksyjä annettiin ja ne tarkistettiin ja jos niitä ei ollut tehty, ne jäätiin tekemään koulupäivän jälkeen koululle opettajan vahtiessa. Opetus oli asiapohjaista ja oppilailta vaadittiinkin jotain. Koulussa oli erityisluokka, jolloin erityistä tukea tarvitsevat oppilaat oikeasti saivat apua ja huomiota ja me loput saatiin opiskella rauhassa. Nyt kun omat kolmekymppiset alkaa pikkuhiljaa lähestyä ja kuulee mitä nykymeno kouluissa on, olen äärettömän kiitollinen että ehdin pahimman alta pois - osaan jopa lukea ja kirjoittaa.
Miksei vanhaan, toimivaksi tiedettyyn opetukseen voida palata?
Vanha malli takaisin ja nykypelleily pois kouluista!
Vierailija kirjoitti:
Vanhempana voit myös itse vahtia että lapsi oppii. Kun oma lapsi oli alakoulussa, käskin lasta laskemaan aina koko kirjan läpi. Tunnilla oli aina yksi kappale, jossa oli 2 aukeamaa. Läksyksi tuli aina vain eka aukeama loppuun, sekä lyhyt kotitehtäväosioa 2. aukeaman lopusta. Oma lapsi laski aina tunnilla enemmän kuin sen ekan aukeaman, joten läksyä olisi tullut tosi vähän, joten me sovittiin, että tekee kotona aina sen koko 2. aukeaman loppuun. Siinä oli muutenkin hyödyllisempiä ja soveltavampia tehtäviä, muuten ne olisivat jääneet kokonaan tekemättä.
Nyt lapsi on kasilla, ja niiden kirjassa on perusaukeama, lisätehtävät ja kotitehtävät jokaiselle tunnille. Tehtävät on jaettu tasoihin, eli on yhteiset tehtävät ja sitten voi valita tekeekö lisäksi helpompia vai vaikeampia tehtäviä. Taas ollaan sovittu, että riippumatta mitä tulee läksyksi, niin laskee kotona ne kaikki haastavammat tehtävät.
Matikkaa ei opi muuta kuin laskemalla.
****************************************************************************************
Onkohan meidän lapset olleet samalla luokalla? Meillä myös juuri näin.
Alakoulun kirjassa oli tosiaan 2 aukeamaa, josta ensimmäinen aukeama oli perustehtäviä ja tokan lopussa kotiläksyt. Muut tehtävät tokalla aukeamalla oli ns. lisätehtäviä, jotka kannatti tehdä, jos halusi kehittää omaa matikkapäätä jne. Meillä tehtiin myös kaikki tehtävät. Ekalla ja tokalla opettaja myös vaati vanhempia katsomaan ekan sivun + kotitehtävät ja laittamaan nimmarin sivuille. Näin vanhempien tuli katsoa, että läksyt on tehty. Myöhemmillä alakoululuokilla sai myös tehdä extrana matikkadiplomia. Kokeita oli myös kahta eri tasoa (helpompi tai vaikeampi).
Yläkoulussa oli ekalla tunnilla annettu kotitehtävälista kaikista syksyn kappaleista (helpompi polku ja vaikeampi polku). Vähintään piti tehdä jompaa kumpaa polkua, mutta sai myös tehdä kaiken. Meillä lapsi teki yleensä kaikki tehtävät eli molemmat polut. Ysiluokalla koko luokka-asteen oppilaat jaettiin matikassa 4 eri tasoryhmään 7- ja 8-luokan matikan arvosanojen mukaan. (Ei ollut luma-luokka tai koulu.)
Oletko ihan varma, ettei ole läksyjä? Yläkoulussa lapsen piti kuitenkin itse huolehtia, että teki läksyt listan mukaan, ei niistä opettaja erikseen maininnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä sinun täytyy kysyä kuntasi sivistystoimesta tms kuka nyt opetuksesta vastaakaan.
Arvaa olenko? Meillä on 4 lasta ja olen istunut vanheinpain illoissa kysymässä läksyjen perään jokaisen lapseni kohdalla. Vastaus on aina nämä uudet opetusmetodit, joissa opetellaan oppimiseen eri tekniikoita. Ihan sama keneltä kysyn. Sitten vastaukseen kuuluu se, että opettajat tulkitsevat ohjeita hieman eri tavoin.
Mutta tekniikat ei auta, jos lapsi ei ehdi sisäistää edes sitä yhtä tekniikkaa. Jotenkin opettajat eivät ole huolissaan nykyopetuksesta, vaikka ne PISA tulokset heikkenevät joka vuosi. En voi olla ainut joka tajuaa, että koulumaailma on mennyt väärään suuntaan jo 20 vuotta.
Opettajat eivät siedä arvostelua ja haluavat tuoda esille, kuinka taitavia lapset ovat somessa.
Opettajat eivät ole muuta tehneetkään kuin varoitelleet koulujen nykyisestä opetussuunnitelmasta ja kummallisista tavoitteista. Kukaan ei ole kuunnellut.
Vierailija kirjoitti:
Ketjun aloittaja kuvaa hyvin nykykoulun ongelmaa. Jos vanhemmat eivät oman työnsä ohella pysty/osaa tai kykene opettamaan, lapsi ei opi. Oppimista ei varmisteta mitenkään. Läksyjä ei tule. Välitestejä ei ole. Lasta on myös vaikea saada kouluasioiden äärelle ponnistelemaan kotonakaan, koska he vetoavat siihen, ettei tullut läksyä eikä muutkaan siten tee kouluasioita. Sijaisopettajana toedän, että oppilaiden välillä on äärimmäiset erot siinä, mitä he saavat koulussa aikaan, kun esimerkiksi tehtäviä tehdään. Ääripäissä joku ei saa alotettuakaan, joku saa puolessa tunnissa paljon aikaan. Osalle myös koulun hälyssä ja muiden läsnäollessa tekeminen ja keskittyminen on vaikeampaa. Omassa rauhassa sujuisi paljon paremmin. Yksi opettajaei millään kykene varmistamaan, että kaikki etenevät ja oppivat. Oppilaiden persoonallisuuksissa, älyssä, oppimistyyleissä ja kotitaustoissa on valtavat erot. Niin myös saman luokka-asteen eri luokissa.
Tämä tulee olemaan todella suuri ongelma, että oppilaiden välillä on todella suuret erot jo alaluokilla. Joku kakkosluokkalainen osasi ulkoa kaikki kertotaulut ja toinen ei kymmenen ylittäviä yhteenlaskuja. Eikä sillä lapsella ollut edes mitään tukiopetusta. Tämä kaikki kertautuu aikuisuuteen. Edes kansakouluaikoina ei ollut niin suuria perhetaustasta johtuvia eroja koulutuksessa. Aika vaatimattomista oloista on lähtenyt presidentiksi päätyneitä tohtoreita.
Ennen oli selkeä jako kansakoulu/keskikoulu. Kansakouluun jäivät ne, joilla ei ollut kovin kunnianhimoisia tavoitteita korkeamman koulutuksen suhtteen. Kansakouluun jääminen ei ollut este lahjakkaan oppilaan etenemiselle vaikka yliopistoon silloinkaan. Yksi sellainen oli opiskelutoverini. Keskikoulussa oli kovempi komento, vaikka olikin tasokurssit. Kolmet ehdot, niin jäi luokalla ja saattoi päätyä takaisin kansakouluun.
Vierailija kirjoitti:
Kaunokirjoitusta ei koulussa enää opeteta. Eikä paljon muutakaan. Oletteko kuulleet itseohjautuvasta oppimisesta? Silloin kun itse kasvatustiedettä ja pedagogiikkaa opiskelin, tunnettiin yhteistoiminnallinen oppiminen.
Vastaus otsikon kysymykseen: läksyt ja opetus jäivät viime vuosisadalle. Jotkut ajastaan jälkeen jääneet opettajat vetävät vielä niitä perässään. Tai ovat eläkeiän kynnyksellä jo luovuttaneet.
Itseohjautuva oppiminen on ymmärrettävää opiskelijoilla. Nykyisin sitä yritetään kuitenkin tuputtaa jo alakoulusta asti. Suurin osa pikkulapsista ei todellakaan ole itseohjautuvia koulun suhteen.
Koulusta ei tule läksyjä vaan kotitehtäviä, vaikka toki poikasi olisi ehkä tarvinnut laiskanläksyjä
Vierailija kirjoitti:
Tämä että monilla tippuvat arvosanat 3. luokasta lähtien, ei ole oppilaiden vika vaan koulujärjestelmän, joka ei opeta lapsia riittävästi vaan keskitytään johonkin woke juttuihin, mutta niillä wokehommilla ei aikuisena pärjää vaan pitää pystyä hankkimaan itselle sellainen työpaikka, jossa saa palkkaa, että pystyy elättämään oman jälkikasvun.
Tunge nyt se woke ahteriis, äläkä pieraise pois. Vähäjärkinen tollo!
Opetus vaikuttaa olevan hyvin eritasoista koulujen välillä. Omien lasteni koulussa vielä saa hyvä opetusta. Ovat 6. ja 2.luokalla.
Jos lapsi on tyhmänpuoleinen, eivät kotitehtävät sitä muuta.
Kävin koulua kauan sitten loistavin arvosanoin. Hyvin vähän näin vaivaa koulun ulkopuolella. Tunneilla keskittyminen riitti.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen käynyt koulut silloin, kun suomen pisa-tulosten romahtaminen oli vasta tulossa. Silloin vielä 2010-luvun alussa opetus oli sitä mallia, että oppilaat istuvat ja kuuntelevat kun opettaja opettaa. Kirjojen kappaleet luettiin tunneilla läpi. Jos ei keskittynyt tai häiriköi, siihen puututtiin heti ja aika tiukastikin. Läksyjä annettiin ja ne tarkistettiin ja jos niitä ei ollut tehty, ne jäätiin tekemään koulupäivän jälkeen koululle opettajan vahtiessa. Opetus oli asiapohjaista ja oppilailta vaadittiinkin jotain. Koulussa oli erityisluokka, jolloin erityistä tukea tarvitsevat oppilaat oikeasti saivat apua ja huomiota ja me loput saatiin opiskella rauhassa. Nyt kun omat kolmekymppiset alkaa pikkuhiljaa lähestyä ja kuulee mitä nykymeno kouluissa on, olen äärettömän kiitollinen että ehdin pahimman alta pois - osaan jopa lukea ja kirjoittaa.
Miksei vanhaan, toimivaksi tiedettyyn opetukseen voida palata?
Tälläistä aikaa ei ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin tosi huolissani, jos 7.- luokkalaiseni ei osaisi lukea kunnolla. Lukemaan oppii vain lukemalla. Ala käydä lapsesi kanssa kirjastossa, ja vaadi että lukee vähintään puoli tuntia joka päivä kirjaa. Mielellään enemmänkin.
Ota yhteyttä opettajaan, ja kysy missä ongelma on. Lysy, miten tehtävät tarkistetaan, ja kerro huolesi opettajalle. Hän tuskin lukee viestiäsi täältä. Pyydä tukiopetista matikkaan, ja huolehdi että lapsesi osallistuu siihen.
Kaikki ei halua antaa tuki opetusta tai ei näe sille tarvetta. Poika sai viime vuonna numeroiksi kokeista 7-9 ja opettaja sai hänelle, että 7 on sulle ihan hyvä, se on sun tasoa...
Eli opettaja ei yhtään kannusta yrittämään vaan antaa ohjeillaan lapsen ymmärtää, että turha yrittää 8 tai 9 kun 7 riittää. Tämä on suoraan kannustamista alisuorittamiseen.
Lapsemme on yläkoulussa suomalaisessa isossa kaupungissa. Heillä on opettaja, joka kannustaa oikein siihen, että numerot eivät ole tärkeitä, on vihainen vanhemmille, jotka kannustavat hyviin numeroihin ja hyvään lukioon. Tämä opettaja pitää myös niin vaikeita kokeita ja arvostelee ne siten, että hänen kokeista oppilas saa pari numeroa huonompia kuin muilla luokilla, kun on ollut eri opettaja. Koulu on kaupungin isoin ja siellä on painotettua opetusta, johon haetaan pääsykokeella. Mutta esimerkiksi viime vuonna painotelta luokalta, jossa lapsenikin opiskelee, pääsi lukioon samaan painotukseen vain 2 oppilasta. Tämä on älyttömän huono tulos ja johtuu siitä, että koulussa on linjana antaa oppilaille huonoja numeroita ja teettää heillä enemmän kuin muilla ja vaikeampia kokeita. Silti numerot ovat huonompia kuin muissa kouluissa. Oppilaat noille luokille tulevat 9-10 keskiarvoilla. Pääsykoe on se, jolla sinne haetaan. Sinne todistus ei vaikuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaunokirjoitusta ei koulussa enää opeteta. Eikä paljon muutakaan. Oletteko kuulleet itseohjautuvasta oppimisesta? Silloin kun itse kasvatustiedettä ja pedagogiikkaa opiskelin, tunnettiin yhteistoiminnallinen oppiminen.
Vastaus otsikon kysymykseen: läksyt ja opetus jäivät viime vuosisadalle. Jotkut ajastaan jälkeen jääneet opettajat vetävät vielä niitä perässään. Tai ovat eläkeiän kynnyksellä jo luovuttaneet.
Itseohjautuva oppiminen on ymmärrettävää opiskelijoilla. Nykyisin sitä yritetään kuitenkin tuputtaa jo alakoulusta asti. Suurin osa pikkulapsista ei todellakaan ole itseohjautuvia koulun suhteen.
Itseohjautuminen ei ole luontaista monelle yläkoululaisellekaan. Kaikenlainen toiminnan suunnittelun kognitio ja seuraavaa päivää pidemmälle menevä suunnittelu kehittyy nuoren aivoissa viimeisenä. Vasta noin 24-25-vuotiaana. Joku täällä kuvasi matikan opiskelua osuvasti. Että esim jostain aiheesta on 4 sivua matikkaa. Pakollisia oppilaille on vain 2 ensimmäistä sivua. Näin oli meilläkin. Nuo sivut eivät yhtään vaadi ajattelua tai soveltamista. Kukaan juuri ei tee enempää kuin pakko. Vaikka kykenisi. Silloin taidot eivät kehity. Ala- ja yläkoululaisista ei ole minkäänlaisen toiminnan suunnitteluun.
Tästä muutoksesta kiitämme Sipilän hallitusta ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasosta. Peruskoulu oli heidän sanojensa mukaan jämähtänyt paikoilleen ja siihen piti saada uutta pöhinää. Noh, sitä saatiin kyllä.
Kyllä niitä läksyjä varmasti on ollut. Teillä on kotona kasvatuskeskustelun paikka. Vaikka läksyjä ei tulisi, niin jokaisen pitää itse pitää huoli, että on ymmärtänyt asiat, jotka on opetettu. Ja on kerrattu kokeeseen. Kirjassa on tehtäviä, joita sitten tehdään kotona, niin paljon, että asia menee selkäytimeen.
Harva 7.luokkalainen on vielä näin omatoiminen ja on vanhempien vastuu varmistaa, että lapsi oppii sen mitä on opetettu.
"Ei muuten maksa!"
No maksaahan. Erityisluokat ovat todella kalliita. Se onkin ainoa syy miksi niitä on oikeasti vähennetty. Kunnilla on hädin tuskin rahaa viikottaisiin tukiopetuksiin. Ei mihinkään päivittäiseen laiskanläksyyn olisi mitenkään varaa.