Lue keskustelun säännöt.
Luottamuksen keräys parisuhteessa, miehen valehtelun jälkeen
11.11.2024 |
Meillä meni tosi kauan niin että mies valehteli mulle yhdestä ja toisesta asiasta. Taustalla ihan yliampuva riidan pelko, ja siksi valehteli siis sellaisistakin asioista joista nyt oikeasti "kukaan" ei valehtele, ihan tosi typeristäkin. Ja joista ei olisi edes tarvinnut pelätä minkäänlaista riitaa, mutta tulihan se riita usein sitten siinä kohtaa, yleensä siitä turhautumisesta ja pettymyksestä, kun valehtelu taas selvisi. En sitten enää voinut luottaa että kertoo mulle rehellisesti yhtään mitään mistään. Ja toisaalta jos ja kun ihan pikkuasioistakin valehteli niin miksei olis valehdellut isoistakin, oikeasti merkityksellisistä.
Terapian ym jälkeen mies tajusi että tää tie ei vie kuin eroon ja kuulemma alkoi puhua totta. Niin tai no, ilmeisesti alkoi. Mistä tietää onko sekään totta? On hän monella tapaa muuttunut ja tuntuu nyt arvostavan mua ja meidän suhdetta ihan eri tavalla, mutta takuita ei ole. Mistä tiedän onko tuo muutoskaan oikeasti totta? Mä kun sietäisin melkein mitä vaan muuta, mutta en valehtelua.
Ja kyllä, tiedän ettette tekään tiedä joten ei tarvi aukoa päätään. Mutta jonkunlainen vertaistuki tai vastaava olis kiva.
Kommentit (65)
"Meillä meni tosi kauan niin että mies valehteli mulle yhdestä ja toisesta asiasta."
"Mä kun sietäisin melkein mitä vaan muuta, mutta en valehtelua."
Pientä ristiriitaa tässä. Hyvinhän sinä olet sitä sietänyt ja siedät jatkossakin, jostain käsittämättömästä syystä.
Ei valehtelija miksikään muutu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valehtelevat miehet eivät useinkaan käytöstään tule muuttamaan. Valehtelu vie pohjan luottamukselta ja sen rakentumiselta. Ja vie samalla täysin kumppanin energian. Kokemusta löytyy patologisista valehtelijoista, jotka hakevat valta-asetelmaa kumppaniinsa kieroilulla, valehtelulla ja manipuloinnin kautta.
Terapiassakin voi valehdella.
Ongelmana on se, ettei valehtelijaan voikaan luottaa. On tervettä epäillä henkilöä, joka on valehdellut.
Sanoisin kokemukseni mukaan, että patologinen valehtelija ei muutu, tapa valehdella on juurtunut niin syvään. Vaikka haluaisi, ei pysty muuttumaan.
Tunnen muutaman tällaisen.
Mun mies sama. Keräilen tässä rohkeutta pistää poikki koska ei se enää mitään sille voi tehdä etten ikinä enää luota 100%. Oli sama juttu siis, eli "yliampuva riidan pelko, ja siksi valehteli siis sellaisistakin asioista joista nyt oikeasti "kukaan" ei valehtele". Ei osannut vastata kun kysyin mitä se luuli mun tekevän siinä riidassa???? Toinen syy mitä sanoi oli että ei halunnut että petyn häneen. Ei uskonut että valehtelua pahempaa ei minulle voi tehdä. Olen melkein valmis, vaikka pelottaa tulevaisuus. Paha että jäin ekan tyhmän valheen jälkeen siihen koska sitä jotenkin ajatteli että ei kai se noin tyhmää juttua voi toista kertaa tehdä. Sitten ne kerrat jotenkin lisääntyi ja nyt on mennyt jo niin kauan että on vaikeampaa häipyä. Vähän niinkuin että rakastan häntä mutta en pidä hänestä. Jos päätät jäädä niin onnea siihen, tai oikeastaan voimia siihen että jaksat uskoa muutokseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuohan nyt on ihan täyttä sontaa että mies valehtelee jatkuvasti triviaaleista asioista välttääkseen riitaa. Jos siis valehtelee asioista joista ei tulisi riitaa joka tapauksessakaan.
Kaikkea te uskottekin.
Vierailija kirjoitti:
Valehtelevat miehet eivät useinkaan käytöstään tule muuttamaan. Valehtelu vie pohjan luottamukselta ja sen rakentumiselta. Ja vie samalla täysin kumppanin energian. Kokemusta löytyy patologisista valehtelijoista, jotka hakevat valta-asetelmaa kumppaniinsa kieroilulla, valehtelulla ja manipuloinnin kautta.
Näitä löytyy naispuolisistakin enemmän kuin tarpeeksi. Ja sellaisia jotka 'ovelasti' kääntävät huomion muualle omasta valehtelustaan, esim. juuri syyttämällä vastapuolta valehtelusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Meillä meni tosi kauan niin että mies valehteli mulle yhdestä ja toisesta asiasta."
"Mä kun sietäisin melkein mitä vaan muuta, mutta en valehtelua."
Pientä ristiriitaa tässä. Hyvinhän sinä olet sitä sietänyt ja siedät jatkossakin, jostain käsittämättömästä syystä.
Ei valehtelija miksikään muutu.
Ei vaan suhteesta tuli tosi vaikeaa pahimpina aikoina, sen valehtelun takia. Juuri siksi että se on niin sietämätöntä. Jos se olis ollut mulle ok, miksi siitä oltaisi riidelty. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Meillä meni tosi kauan niin että mies valehteli mulle yhdestä ja toisesta asiasta."
"Mä kun sietäisin melkein mitä vaan muuta, mutta en valehtelua."
Pientä ristiriitaa tässä. Hyvinhän sinä olet sitä sietänyt ja siedät jatkossakin, jostain käsittämättömästä syystä.
Ei valehtelija miksikään muutu.
Ei vaan suhteesta tuli tosi vaikeaa pahimpina aikoina, sen valehtelun takia. Juuri siksi että se on niin sietämätöntä. Jos se olis ollut mulle ok, miksi siitä oltaisi riidelty. Ap
No totta sekin. Itse näen suhteeseen jäämisen sietämisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Meillä meni tosi kauan niin että mies valehteli mulle yhdestä ja toisesta asiasta."
"Mä kun sietäisin melkein mitä vaan muuta, mutta en valehtelua."
Pientä ristiriitaa tässä. Hyvinhän sinä olet sitä sietänyt ja siedät jatkossakin, jostain käsittämättömästä syystä.
Ei valehtelija miksikään muutu.
Ei vaan suhteesta tuli tosi vaikeaa pahimpina aikoina, sen valehtelun takia. Juuri siksi että se on niin sietämätöntä. Jos se olis ollut mulle ok, miksi siitä oltaisi riidelty. Ap
No totta sekin. Itse näen suhteeseen jäämisen sietämisenä.
Niin, olen jäänyt suhteeseen mutta tehnyt selväksi miten paljon valehtelu satuttaa, vaatinut muutosta ja esim. sitä terapiaa. Jossa ollaan käyty sekä yksin että yhdessä, monta monta kertaa. Sen sijaan että olisin vaan sietänyt ja hyväksynyt valehtelun. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Meillä meni tosi kauan niin että mies valehteli mulle yhdestä ja toisesta asiasta."
"Mä kun sietäisin melkein mitä vaan muuta, mutta en valehtelua."
Pientä ristiriitaa tässä. Hyvinhän sinä olet sitä sietänyt ja siedät jatkossakin, jostain käsittämättömästä syystä.
Ei valehtelija miksikään muutu.
Ei vaan suhteesta tuli tosi vaikeaa pahimpina aikoina, sen valehtelun takia. Juuri siksi että se on niin sietämätöntä. Jos se olis ollut mulle ok, miksi siitä oltaisi riidelty. Ap
No totta sekin. Itse näen suhteeseen jäämisen sietämisenä.
Niin, olen jäänyt suhteeseen mutta tehnyt selväksi miten paljon valehtelu satuttaa, vaatinut muutosta ja esim. sitä terapiaa. Jossa ollaan käyty sekä yksin ett
Niin. Eli luotat tunnetun valehtelijan sanaan siitä ettei hän valehtele.
No, onnea matkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No antaa valehdella. Ole sinä uskovinasi. Keitä kahvit.
Siis et sinä häntä pysty muuttamaan eikä siinä alituisessa epäilemisessä ja toiseksi todistelemisessakaan ole mitään järkeä.
Oikeastaan onhan se rasittava luonteenpiirre, kun sitä ajattelee.
Sinä tiedät ja sinun kuuluu näytellä uskovasi ja tehdä se hyvin sillä muutoin hän loukkaantuu.
Loukkaantuu myös siitä, jos jää kiinni.
Siis et voi voittaa tuota "peliä".
Vanha vitsi, mutta jos on muuten mukava eikä lyö ja lapsetkin tykkää niin.
Takeita ei ole jaossa, mutta voin sanoa, että valehtelusta on aika mahdotonta päästä eroon vaikka haluaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattelen myös että valehtelusta ei pääse eroon tuosta vaan. Mutta jos jotenkin, niin terapian kautta kun asioita ja syitä käsittelee ja tajuaa miksi käyttäytyy kuten käyttäytyy. Ja miten korjata se. Ja on hän muuttunut muissakin asioissa rauhallisemmaksi ja jotenkin seesteisemmäksi.
Onko valehtelu täysin loppu niin enhän voi tietää. Mutta ei nyt ole muutakaan ilmi tullut, kun taas aiemmin näitä tupsahteli ilmi tuosta vaan. Ja onpa tuo uskaltanut kertoa isojakin asioita. Että mahdollisena pidän että olisi siinäkin asiassa muuttunut, ehkä, varma ei voi kukaan olla ja etteikö koskaan enää mitään tulisi ilmi. Arjessa tämä nyt ei näy kun ei ole tarpeen sellaisista asioista edes epäillä. Ap
Kun lukee, ap, sun vastauksia kommentteihin, niin tunnut puolustavan kovasti miestäsi. Sitäkö "tukea" haet täältä, että kyllä kannattaa antaa vielä mahdollisuus?
Mun mies on tollanen. Ei muutu.
Keksii aina syitä miksi valehtelee ja muuntaa tarinoitaan. Voi valehdella kirkkain silmin vakavista asioista kuin myös aivan turhia valheita luomaan kuvaa lähinnä siitä että on varsin epäluotettava henkilö.
Olen aivan loppu.
Mulla on sukulaisena yksi tällainen patologisesti valehteleva ihminen. Olimme aiemmin melko läheisiä ja hän jopa vietti meillä aikansa silloin kun lähti nuorisokodista lomalle. Meillä aika sujui kivasti ja oltiin läheisiä. Kun hän tuli täysi-ikäiseksi, olikin kaikki ihan levällään ja hän alkoi keksiä mitä kummallisempia tapoja ansaita rahaa- hänellä oli ihan hirveä näyttämisen halu ja alkoi sitten peittää valheita valheilla.
Jossain vaiheessa paljastui että hän oli huijannut myös useita tuttaviamme. Puhui aina asiat parhain päin. Myöskin naus ystäviään taisi huijata raha-asioissa ja nainen vaihtui aina kun kusetus alkoi paljastua.
En voi enään luottaa tuohon ihmiseen yhtään ja pidän siksi etäisyyttä- en usko että voin enää koskaan luottaa vaikka pidän hänestä.
Vierailija kirjoitti:
Kun lukee, ap, sun vastauksia kommentteihin, niin tunnut puolustavan kovasti miestäsi. Sitäkö "tukea" haet täältä, että kyllä kannattaa antaa vielä mahdollisuus?
Okei, no vain yhdessä kommentissa olen miehen terapiasta puhunut ja muuten itsestäni. Ja se että mies on monella tapaa muuttunut ei ole "kovaa puolustelua" vaan fakta. Eikö sekin ole totta että harva varmaan itse kykenee valehtelemisesta muuttumaan, mutta terapian avulla se on edes jotenkin mahdollista?
Enkä mä tässä mitään mahdollisuuksien viemistä ole miettimässä ylipäätään. Ihan vaan keskustelemassa aiheesta, esim. saman kokeneiden kanssa. Ottaisit vähän rennommin. Ap
Jos tuntuu että mies on muuttunut niin varmaan silloin on.