Mitkä koulutukset käy tekoälyn myötä turhiksi tai vähemmän työllistäviksi 5 - 10 vuoden sisällä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu niin turhalta nyt kun poika pänttää yliopistossa todella vaikeaa tiedettä, jos se kohta on tarpeetonta.

 

Fakta on, että tekoäly pystyy oikeastaan millä alalla tahansa tekemään ne yksinkertaiset työt, joka vähentää tarvetta alan osaajille.

Sekin on fakta, että kaikki "todella vaikeat tieteet" on sellaisia, mihin tekoäly ei tule pystymään kokonaisvaltaisesti vielä meidän kenenkään elinaikana. Elämme kuitenkin inhimillisessä yhteiskunnassa, missä yhtään mikään ala ei ole niin suorasukainen, etteikö siellä ihmisaivojakin tarvittaisi.

Toiveajattelua. Parhaillaan tekoälyä kehitetään siihen suuntaan, että se kykenee päättelemään asioita. Tohtoritason suppea tekoäly on totta parissa vuodessa. Ihmismäiseen, monipuoliseen älyyn mennee 5-10 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki puhtaan älylliset ja digitaaliset työt, esim. ohjelmistokehittäjä, digilääkäri, kuvantamistulosten analysoija, chat-asiakaspalvelija, kela- ja työhakemusten käsittelijä.

Enpä usko, että kaikki koodausta katoaa. Osa toki. Joku ne tekoälysoftatkin  koodaa.

Ei ihmiskoodarit kokonaan häviä, mutta koodarityöt heiltä tulevat vähenemään rankasti. On aika hassua, että vielä viisi vuotta sitten koodareita tarviittiin joka puolella.

Viime vuonna ruotsalainen pelifirma antoi kenkää koodareilleen ja laittoi tekoälyn koodaamaan pelejä.

No ihan noin se ei tapahdu. 😃 Mutta kone tuottaa kyllä sen yksinkertaisen koodinpätkän, mutta käyttäjän pitää yhä osata lukea ja koodata sitä. 

Sellaista ihan perustason koodausta ei tulla enää juurikaan tarvitsemaan. Samahan ollaan jo nähty kertaalleen. Ennen tarvittiin koodareita koodaamaan nettisivuja ja he osasivat tätä hienoa html-kieltä. Sittemmin se taito on käynyt tarpeettomaksi, mutta kyllä edelleen tarvitaan koodareita ja jopa nettisivujen tekijöitä. 

Tarvitaan muutama kymmenentuhatta työntekijää tarkistamaan tekoälyn työtä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin ihmisiä sitten enää tarvitaan? Itketään syntyvyyden vähenemisestä, mutta mihin niitä ihmisiä sitten tarvitaan?

Elämiseen.

Eri asia sitten tuleeko se eläminen olemaan mielekästä. Jos kaikkeen vain todetaan, esim musiikin tekemiseen, että tekoäly voisi hoitaa tuon täysin virheettömästi, niin ei sellainen maailma ole enää mukava paikka. Masennusta ja ahdistusta on jo nyt enemmän kuin tarpeeksi, ja se tulee vain moninkertaistumaan tällä menolla.

Jo nykyään tekoäly diagnosoi paremmin kuin keskiverto lääkäri. Mutta vanhoille akoille pitää olla käteinen raha ja kiva mieslääkäri sanomassa että TEIL EI UO MITTEE HÄTTEE ROUVA. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki puhtaan älylliset ja digitaaliset työt, esim. ohjelmistokehittäjä, digilääkäri, kuvantamistulosten analysoija, chat-asiakaspalvelija, kela- ja työhakemusten käsittelijä.

Enpä usko, että kaikki koodausta katoaa. Osa toki. Joku ne tekoälysoftatkin  koodaa.

Ei ihmiskoodarit kokonaan häviä, mutta koodarityöt heiltä tulevat vähenemään rankasti. On aika hassua, että vielä viisi vuotta sitten koodareita tarviittiin joka puolella.

Viime vuonna ruotsalainen pelifirma antoi kenkää koodareilleen ja laittoi tekoälyn koodaamaan pelejä.

No ihan noin se ei tapahdu. 😃 Mutta kone tuottaa kyllä sen yksinkertaisen koodinpätkän, mutta käyttäjän p

Kaikki totta mitä sanot, mutta mitä veikkaat kauanko kestää, että tekoäly kehittyy sille tasolle että kykenee agenttina tekemään saman kuin seniorikoodaaja? Arvelisin 5 vuotta. Se on bye bye sitten 90% koodin parissa työskenteleville.

Ainakin kuvataiteilijoilla tulee olemaan kovaa jatkossa. Oletteko jo nähneet mihin tekoäly nyt pystyy kuvanluonnissa, saati sitten vuosikymmenen lopussa?

Vierailija kirjoitti:

Tekoäly voi korvata kyllä teorian, mutta ihmisläheisyyttä ja empatiaa ei. Ei lääkärit, juristit, jne tule katoamaan, koska työ on muutakin kuin pelkkää tiukkojen faktojen latelemista. Sen sijaan jotkin osa-alueet voivat vähentyä tai kokonaan poistua, esim. röntgenien tulkitseminen.

Terveydenhuoltohenkilökuntaa tarvitaan jatkossakin, mutta kuvantaminen kaikkinensa tehdään koneavusteisesti eli kone ehdottaa löydöksiä jotka ihminen hyväksyy tai hylkää. Sama EKG:n kohdalla. 

Terveysteknologia tulee vähentämään perustutkimusten tarvetta. Jo nyt on halukkailla urheilukellot, jotka seuraavat unta, hapetusta, ruumiinlämpöä, mittaavat verenpaineen ja pian myös verensokerin, tarkkailevat mahdollisen uniapnean varalta ja ilmoittavat sydämen rytmihäiriöistä. Myöhemmin liimaamme vessanpönttöömme älykkään anturin, joka kertoo onko virtsassamme sokeria tai saammeko riittävästi C-vitamiinia ja onko virtsan happamuus normaali. 

 

Jo nyt voi puhelimella ja kuulokkeilla tehdä itse kuulotestin ja sen jälkeen kuulokkeet toimivat kuulolaitteena. Tulemme itse tekemään jatkossa oman näöntarkastuksemme koneen avulla eikä optikkoa tarvita. Saamme myös koneen tekemän luomitutkimuksen ja jossain kohdin verikokeet ottaa kone ilman ihmisen apua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu niin turhalta nyt kun poika pänttää yliopistossa todella vaikeaa tiedettä, jos se kohta on tarpeetonta.

 

Fakta on, että tekoäly pystyy oikeastaan millä alalla tahansa tekemään ne yksinkertaiset työt, joka vähentää tarvetta alan osaajille.

Sekin on fakta, että kaikki "todella vaikeat tieteet" on sellaisia, mihin tekoäly ei tule pystymään kokonaisvaltaisesti vielä meidän kenenkään elinaikana. Elämme kuitenkin inhimillisessä yhteiskunnassa, missä yhtään mikään ala ei ole niin suorasukainen, etteikö siellä ihmisaivojakin tarvittaisi.

Toiveajattelua. Parhaillaan tekoälyä kehitetään siihen suuntaan, että se kykenee päättelemään asioita. Tohtoritason suppea tekoäly on totta parissa vuodessa. Ihmismäiseen, monipuoliseen älyyn mennee 5-10 vuotta.

Kertoiko tekoälyfirman konsultti tämän? Tekoäly edelleen vain arvailee asioita todennäköisyyksien perusteella valtavasta datamassasta, ei se ymmärrä mitään. Looginen päättely on nopeaa ja tehokasta mutta sillä ei ole tietoisuutta, omaa tahtoa tai minuutta. Kaikki analogiat ihmiseen kannattaa unohtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki teoriapainoitteiset missä tarvitaan paljon tietoa, periaatteessa kaikki korkeakoulutus. Juristit, lääkärit, kirjanpitäjät, insinöörit, ylättävästi it-ammattilaiset kuten se koodaus.

No lääkärin ammatti kuuluisi periaatteessa olla lähtökohtaisesti ihmistä varten ja kohdata ihminen ihmisenä mutta resurssit ovat senlaiset että tämä valitettavan harvoin toteutuu. Asiakaslähtöisyys se että haluaa parempaa palvelua lähtee työhyvinvoinnista ja motivaatiosta, tällaiset firmat joissa on hyvä asiakaspalvelu (jopa persoonallinen myyntitykki) vetää puoleensa asiakkaita. Ei kone ihmistä korvaa asiakaspalvelutyössä. 

Kone on hyvä renki, huono isäntä.

Suurin osa lääkäreistä tekee työtään samalla kaavalla kuin tekoäly. Tekoälylle esitetään oireita ja se kysyy tarkentavia kysymyksiä, joiden pohjalta se tekee alustavaa diagnoosia ja määrää (mahdollisimman yksinkertaisia ja edullisia) lisätutkimuksia. Lääkärikin tulkitsee labrojen viitearvoja ja sulkee niiden avulla pois epätodennäköisiä diagnooseja. Todennäköisesti tekoäly tekisi parempia diagnooseja kuin lääkäri. 

Jos tekoäly on niin loistava ja osaava niin miksi ne firmojen nettisivuilla aspaa tuuraavat botit on täysin hyödyttömiä?

Vierailija kirjoitti:

Kaikki teoriapainoitteiset missä tarvitaan paljon tietoa, periaatteessa kaikki korkeakoulutus. Juristit, lääkärit, kirjanpitäjät, insinöörit, ylättävästi it-ammattilaiset kuten se koodaus.

Luettelit niitä aloja, joilla päästään tekoälyn avulla eteenpäin ja tehokkaammaksi.

Miksi kehityksen pitäisi pysyä stabiilina? Nyt on mahdollista suoriutua työstä suuremmalla tarkkuudella ja teholla. Uusien teknologioiden ja työkalujen käyttöönotto oman työnteon tehostamiseksi ja laajemman osaamisskaalan kasvattamiseksi ei ole ollut missään vaiheessa historiaa umpikuja vaan kiihdytyskaista.

Tarjoilija, barista, pomo, terveystarkastaja, pankkivirkailija, lipunmyyjä, taksin ja bussinkuljettaja, kartturi, jne.jne.

Kaikki totta mitä sanot, mutta mitä veikkaat kauanko kestää, että tekoäly kehittyy sille tasolle että kykenee agenttina tekemään saman kuin seniorikoodaaja? Arvelisin 5 vuotta. Se on bye bye sitten 90% koodin parissa työskenteleville.

 

Käytän itse tuollaista koodinkuiskaajaohjelmaa, ja ei se nyt kyllä kovin kummoinen tekele on mutta helpottaa kyllä homman tekemistä. Minun maailmassani tuo koodaus on vain yksi sivujuonne, ja valmiilla fraaseillahan noita hommia pitkälle muutenkin pyöritellään. 

 

En tunne ohjelmistoalaa niin syvällisesti että osaisin vastata kysymykseesi, en myöskään sitä mikä on senioriohjelmoijan asiantuntemuksen taso. Alalla olijoista monen mielestä se tunnetusti on jotain käsittämättömän hienoa 🤪, mutta olen taipuvainen ajattelemaan että ehkä sitten ei jos sen pystyy korvaamaan botilla. 

Vierailija kirjoitti:

Jos tekoäly on niin loistava ja osaava niin miksi ne firmojen nettisivuilla aspaa tuuraavat botit on täysin hyödyttömiä?

80 % kustannussäästön tuottaessaan ne ovat hyvin kaukana hyödyttömistä. 

Virastotyöntekijä, siivooja, suutari, kassa, myyjä, leipuri, 

Meilkein kaikki, kunhan nyt saavat ne laitteet valmiiksi. Siinä voi mennä aikaa.

Kääntäjät ja kääntämistiede. Tekoäly jo nyt toimii tarkemmin ja selkeästi nopeammin lähes kaikessa kääntämisessä. Poikkeuksen tekee hyvin vaativat alueet kuten lääke- ja oikeustieteen tekstit.

Myös sisällöntuotanto, ainakin sellainen yleisluontoinen. AI saa vain halvemmalla ja tehokkaammin tehtyä tekstinpätkiä.

Tulevaisuudessa kaikenlaisen datan ja taulukoiden kanssa käpistely, siinä AI tulee olemaan haka ja ei tarvita ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Tarjoilija, barista, pomo, terveystarkastaja, pankkivirkailija, lipunmyyjä, taksin ja bussinkuljettaja, kartturi, jne.jne.

Herrajee, vielä niitä pankkivirkailijoita vissiin on olemassa. 😁 Ennenhän maksettiin laskutkin tiskillä ja nostettiin rahaa pankkitililtä. Nykyisin pankki- ja luottokorttihakemukset ja jopa asuntolainapäätöksetkin hyväksyy tai hylkää kone. En kyllä enää tiedä mistä pankeissa voi henkilökuntaa enää vähentää ja paljonko sitä ylipäätään on enää jäljellä. 

Koodausta tullaan tarvitsemaan jatkossakin, mutta kuten aiemminkin on käynyt, katselukulma nousee ylemmäs ja täytyy hallita isompia kokonaisuuksia. Eli tulee olemaan enemmän sellaista integraatiota ja valmiiden komponenttien yhteensovittamista.

Enemmän sellaiset mekaaniset asiantuntijatyöt kuten kirjanpito, kääntäminen, powerpointtien teko, raporttien kirjoittaminen, ne tulevat häviämään. Oletetaan, että asiantuntijalla on syvällisempi työtehtävä ja nuo hoituvat AI:lla siinä sivussa sivutyönä.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki totta mitä sanot, mutta mitä veikkaat kauanko kestää, että tekoäly kehittyy sille tasolle että kykenee agenttina tekemään saman kuin seniorikoodaaja? Arvelisin 5 vuotta. Se on bye bye sitten 90% koodin parissa työskenteleville.

 

Käytän itse tuollaista koodinkuiskaajaohjelmaa, ja ei se nyt kyllä kovin kummoinen tekele on mutta helpottaa kyllä homman tekemistä. Minun maailmassani tuo koodaus on vain yksi sivujuonne, ja valmiilla fraaseillahan noita hommia pitkälle muutenkin pyöritellään. 

 

En tunne ohjelmistoalaa niin syvällisesti että osaisin vastata kysymykseesi, en myöskään sitä mikä on senioriohjelmoijan asiantuntemuksen taso. Alalla olijoista monen mielestä se tunnetusti on jotain käsittämättömän hienoa 🤪, mutta olen taipuvainen ajattelemaan että ehkä sitten ei jos sen pystyy korvaamaan botilla. 

Ihmisen täytyy kuitenkin valitoida, testata ja hyväksyä asiat. Vaikka koodaajien kohdalla tulee varmasti jossain kohtaa ylitarjontaa, tekoälyn avulla projekteja saadaan nopeammin ja tehokkaammin valmiiksi. Jotenkin älytöntä, että haluttaisiin toteuttaa digitaalista kehitystä halvemmalla, mutta samalla tahdilla kuin nyt, jos voisi toteuttaa samalla hinnalla nopeammin. Korvaava tekoäly ei ole vieläkään tullut logistiikkaan, vaikka automaattitrukkeja on ollut jo maailman sivu.

Moni tieteenala tulee ottamaan valtavia harppauksia tekoälyn ja laskentatehon kasvun tehostamana, ei niiden korvatessa varsinkaan luovaa tekemistä, jota kaikessa yhä tarvitaan oli kyse sitten järjestelmien tai tutkimusten suunnittelusta ja toteutuksesta.