Meni tunteisiin yhden aikuisen ihmisen tiuskiminen mun lapselle
Oltiin päivystyksessä pojan (12v) kanssa ja lääkäri määräsi verikokeisiin. Mun poika on autisminkirjolla ja verikokeet on yksiä harvoja asioita, jotka saa hänet ylikierroksille. Siitä asti kun lääkäri kertoi verikokeesta hän huusi ja itki kurkku suorana. Päästiin aika pian näytteenottoon lapsen kanssa, mutta voi luoja sitä showta, mikä siinä reilussa parissa kymmenessä minuutissa oli... Mun lapsi itki ja karjui tulevaa verikoetta ja meidän lähellä istunut nainen tiuski mun pojalle monta kertaa, että ole hiljaa. Sehän vaan hermostutti häntä enemmän... Sitten kun päästiin näytteenottoon, niin huoneeseen kutsuttiin kaksi ylimääräistä hoitajaa pitämään mun lasta paikoillaan. Tästä tämä nainen aukoi mulle päätä, kun tultiin huoneesta pois. Kuulemma on mun lapsen syytä, että jonot ei etene, kun häntä varten piti kahden muunkin hoitajan keskeyttää työnsä. Lopuksi vielä haukkui minut huonoksi äidiksi, kun en ole opettanut isolle lapselleni käytöstapoja. Nielin kiukkuni siellä lapseni edessä, mutta pääsi jotenkin ihon alle tuo käytös. Mulla oli iso huoli mun lapsesta niin en siinä hetkessä olisi kaivannut tuollaista valittamista.
Kommentit (235)
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti naisellakaan ei ollut kaikki hyvin, kun oli siellä päivystyksessä. Vähän ymmärrystä. Muutkin saavat ilmaista tunteitaan kuin sinun lapsesi.
On se myös pelottavaa, kun iso lapsi huutaa ja karjuu hysteerisenä.
Rauhoittava lääke olisi ollut tässä kohtaa oikea ratkaisu, myös ihan jo lapsen takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti naisellakaan ei ollut kaikki hyvin, kun oli siellä päivystyksessä. Vähän ymmärrystä. Muutkin saavat ilmaista tunteitaan kuin sinun lapsesi.
On se myös pelottavaa, kun iso lapsi huutaa ja karjuu hysteerisenä.
Luulisi, että ton ikänen nainen on aikaisemminkin nähnyt hysteerisiä karjujia. Taas joku pihtiputaalainen eloveenamamma
Vierailija kirjoitti:
Miksi tuntuu, että tänä päivänä näitä lapsia, joilla on jokin diagnoosi on p a l j o n? Ei mun tuttujen lapsilla, jotka ovat 90-luvulla syntyneet, ole diagnooseja, kaikki ovat nyt aikuisia ja ihan ok kaikilla, siis palikat kohdallaan. Nyt joka toisella lapsella tuntuu olevan jokin kirjo kirjo kirjo.
80-90-luvulta on PALJON alidiagnosoituja ihmisiä... Silloin adhd oli vaan poikien juttu eikä ollut naispuolisten neurokirjosta oikeastaan mitään käsitystä. Ja sullekin tiedoksi, kirjot voi olla myös niilläkin jolla on näennäisesti palikat kohdallaan. Sitä kutsutaan maskaamiseksi toisten ihmisten läsnäollessa.
Itse olisin sanonut suorat sanat sille naiselle vaikka lapsi vieressä tai sitten eka lapsi autoon jos lapsi pärjää autossa sen pari minuuttia kun käyn sanomassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti naisellakaan ei ollut kaikki hyvin, kun oli siellä päivystyksessä. Vähän ymmärrystä. Muutkin saavat ilmaista tunteitaan kuin sinun lapsesi.
On se myös pelottavaa, kun iso lapsi huutaa ja karjuu hysteerisenä.
Onhan se pelottavaa. Murrosikäinen poika, kun ei yleensä ihan pikkuasioista rääy ja itkeä tillitä. Helposti lähtee mielikuvitus laukalle ja pinna kiristyy
Vierailija kirjoitti:
Sun olisi pitänyt äitinä pyytää rauhoittavaa verokoetta varten, meillä on aina lääkäri antanut kun lapsella hyvin vakava piikkikammo, eihän suonista edes tule mitään kun paniikki päällä.
Hyvät hyssykät, kun se lapsi jää samantien koukkuun siihen rauhoittavaan, tuumii meidän terveydenhuolto.
Vierailija kirjoitti:
Meillä asuu naapurustossa tuollainen poika. Olen ehdottomasti kieltänyt omia lapsia olemasta missään tekemisissä pojan kanssa, esimerkiksi leikkipuistosta pitää lähteä heti kotiin, jos poika ilmestyy sinne. Poika itsessään on vaaraton, mutta äitinsä näkee demoneita kaikissa muissa lapsissa, joten kannattaa oman mielenterveyden vuoksi pysytellä etäällä ja välttää tilanteita, joissa tuota poikaa pitää ymmärtää, koska äitinsä niin vaatii.
Minua ihmetyttää, että ap:n kaltaiset vanhemmat ei voi ikinä kertoa muille hyvin avoimesti, että lapsellani on tällainen synnytyksessä tullut vakava aivovaurio, jonka vuoksi hänestä ei ikinä tule yhteiskuntakelpoista. Silloin me muutkin jaksaisimme mölyä paremmin.
Mikäs tuon sinun aivovamman on aiheuttanut? Synnytys vai liian monta kertaa pää edellä tippuminen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittakaa lapselle emlageelit, niin ei satu. Palkitkaa lisäksi jollain kiinnostavalla jutulla. Miksi pitää pakottaa?
Ei pysty. Viimeksi oli toisessa kädessä ja siitä supistui verisuoni niin, että näytettä ei saatu. Se lopulta otettiin siitä kädestä, jossa ei ollut puudutetta.
Näyte oli pakko ottaa. Terveysasoiden hoidosta ei neuvotella. Ja käytiin päivystyksen jälkeen kahvilassa. Ap
Heitä laitokseen tuollainen vinkuva lumihiutale ja pidät huolta ettet tule enää koskaan tiineeksi!
Vierailija kirjoitti:
Ikäväähän tuo on. Ymmärtänet kuitenkin erityistä tukea tarvitsevan lapsen äitinä, että muillakin saattaa olla haasteita. Tuo nainen ilmiselvästi on ns. tyhmyyden ja idioottimaisuuden kirjolla, johon ei valitettavasti vielä ole virallista diagnoosia. Niin kovin paljon meitä muita helpottaisi, jos esim. työkaveri kertoisi rehellisesti tyhmyyden kirjolla olevansa. Myös sinua olisi helpottanut, jos olisit suoraan voinut laittaa typerät kommentit tyhmyyden piikkiin.
Tsemppiä sulle äitinä! Teet varmasti parhaasi!
No nyt oli hauskaa.
Tiesitkö, että tyhmä on se, joka toista tyhmäksi haukkuu?
Rauhoittavaa tuollaisia tilanteita varten, täysin normaali toimintatapa🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittakaa lapselle emlageelit, niin ei satu. Palkitkaa lisäksi jollain kiinnostavalla jutulla. Miksi pitää pakottaa?
Ei pysty. Viimeksi oli toisessa kädessä ja siitä supistui verisuoni niin, että näytettä ei saatu. Se lopulta otettiin siitä kädestä, jossa ei ollut puudutetta.
Näyte oli pakko ottaa. Terveysasoiden hoidosta ei neuvotella. Ja käytiin päivystyksen jälkeen kahvilassa. Ap
Heitä laitokseen tuollainen vinkuva lumihiutale ja pidät huolta ettet tule enää koskaan tiineeksi!
Näytäpä itse ensin mallia
Vierailija kirjoitti:
Eikö hei voida antaa vähän ymmärrystä myös tälle kipeälle lapselle? Emme toki tiedä mitä lapsella epäiltiin, mutta jotenkin hän varmaan oli kipeä kun kokeita otettiin... Kipeys ja ehkä väsymys, huono olo tms saattavat yhdessä pelon kanssa aikaan saada valtavan reaktion vaikka ei olisikaan mitään diagnoosia. Saati jos lapsella on muutenkin diagnosoitu autismi. Paranemisia potilaalle.
Joskus pitäisi sitä ymmärrystä riittää myös muille, ei vain hyvin poikkeuksellisesti käyttäytyville. Ikävä tilanne tietysti kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Olisit sanonut sille haaskalle että naama umpeen ja huolehtisi omista asioista
Sinä varmaan kasvatat hyväkäytöksisiä lapsia, kun puhut itse niin sivistyneestä toisista ihmisistä?
Tai sitten et.
Aloituksen poikahan kuulostaa ihan Damieniltä. Paholaislapsi.
Oli varmaan uusi työntekijä, jos luuli että kaikki menee aina nopeasti :)
Autistinen ihminen ymmärtää asioita suunnilleen yhtä hyvin, kuin ikäisensä ns normot. Olet itsekin varmasti kommunikoinut lukemattomien autistien kanssa edes tajuamatta oitis, että he ovat kirjolla. Harmillista, kun autismi yhdistetään automaattisesti näin dramaattisesti alentuneeseen toimintakykyyn, kuin ap:n pojalla, vaikka todellisuudessa kirjolla oleminen on aika huomaamaton ja laimea piirre ihmisessä ja vaikeasti ja keskivaikeastikin autistiset (eli toisin sanoen kehitysvammaiset, joilla autismi on lähinnä liitännäissairaus) on meidän joukossa pieni vähemmistö.
Ap:n pojan tapauksessa kyse taitaa olla ensisijaisesti kehitysvammasta, tai vaihtoehtoisesti poikaa on diagnoosin takia infantilisoitu turhankin paljon, mikä on aiheuttanut hänessä tavan taantua hurjasti ikätasoaan alemmas aina välillä