Lue keskustelun säännöt.
Minkä ikäisenä aloit olemaan tyytyväinen omien hiustesi väriin?
09.11.2024 |
Mulle tuli tämä vaihe 42-vuotiaana. Aiemmin oon värjänny oman värin piiloon, mutta nyt pari vuotta sitten kyllästyin tähän rumbaan ja aloin kasvattaa omaa väriä takaisin.
Alussa näytti kyllä, että mun oma väri olisi maantienharmaa, mutta sitä mukaa kun oma väri kasvoi, alkoi se oikea sävy näkymään ja nyt kun hiukset on puoliselkään saakka, alan olemaan varsin tyytyväinen tähän mun omaan kullanruskeaan sävyyn. Ja nyt ihan ihmettelen, että miksi edes joskus oon värjännyt tämän oman värin hiuksista pois.
Kommentit (24)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin kaksikymppisenä. Väri olikin ihan ok. Sitten loppui tyytyväisyys, kun alkoi kolmekymppisenä voimakas harmaantuminen.
Valitettavasti todella harvalla on kauniin väriset hiukset luonnostaan vaikka haluatte itsellenne muuta uskotella.
Mulla sama juttu. Oma väri kullanruskea ja alkuun näytti tosi maantien väriseltä. Värjäsin ennen aina tummanruskealla, kun oon muuten aika tummapiirteinen. Lopetin kanssa värjäyksen n. 40v. ja nyt 45v. Mulla alkoi päänahka oireilla väreistä niin en enää viitsinyt ja olen muutenkin tyytyväinen, ettei tarvi enää värjäillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen tykännyt aina omien hiusteni väristä, mutta silloin tällöin värjännyt ihan vaihtelun vuoksi. Nyt on ollut kuutisen vuotta putkeen oman väriset.
En ikinä. En halua luonnollisen värisiä hiuksia. Haluan kirkkaita värejä. Näin on ollut viimeiset 30 vuotta, enkä usko tämän muuttuvan. Ehkä sitten jos hiukset muuttuu valkoisiksi, voisin pitää niistä värjäämättäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloin kasvattaa omaa väriä 2019, sopivasti tuli korona siinä ja kampaajalla käynnit jäi ja myös houkutus värjätä sittenkin. Olin yllättynyt, että hiukseni oli tummemmat kuin muistin. Voiko hiukset tummua iän myötä? Muistamastani hailusta maantienruskeasta oli kuorinut nätin lämpimän keskiruskeat hiukset. Aika lailla saman ikäisenä tämä oli kuin ap:llä.
Esim. nyt. Kampaaja just viimeksi kehui monella tapaa hiusteni luonnollista väriäni. Siinä näkyy kuilemma mukava dävyvaihtelukin leikkauksen jälkeen. Monikuulemma haluaa just tuon sävyn itselleen. Ohje oli, älä ihmeessä värjäytyä (ei ollut suunniteltukaan).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole tyytymätön siihen, mutta se ei ole myöskään mitenkään erikoinen. Perus suomalainen tukka, tavallisempaa saa hakea. Siihen tarttuu hyvin värit ja sitä on ollut hauska laitella. Ei ole kovin syvälliset syyt värjäilyyn.
Nyt, yli viisikymppisenä, kun hiukset tummuivat tummanruskeiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nelikymppisenä aloin arvostamaan omia kultaisen tummanvaaleita hiuksia. Lapsena ihan pellavapää, sitten tummuivat, mutta ei siihen tavalliseen maantien väriin vaan tuohon kuvailemaani. Vuosikausia tuli värjättyä hiuksia vaaleammaksi, mutta miksi ihmeessä? Oma värini on kaunis ja maailman mittakaavassa harvinaisen vaalea. Sittemmin olen korkeintaan korostanut omaa väriä sävytteillä ja nyt harmaantumisen alettua, värjännyt mahdollisimman lähelle omaa entistä väriä. Suunnitelmissa on kyllä harmauden hyväksyminen tulevaisuudessa - se on vielä mulla kesken se prosessi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloin kasvattaa omaa väriä 2019, sopivasti tuli korona siinä ja kampaajalla käynnit jäi ja myös houkutus värjätä sittenkin. Olin yllättynyt, että hiukseni oli tummemmat kuin muistin. Voiko hiukset tummua iän myötä? Muistamastani hailusta maantienruskeasta oli kuorinut nätin lämpimän keskiruskeat hiukset. Aika lailla saman ikäisenä tämä oli kuin ap:llä.
Keskiruskea on mun mielestä vielä ankeampi kuin "maantie".
En ole värjännyt varmaan yli 10 vuoteen, sitä ennen piti koko ajan olla joku väri päässä mustasta punaiseen tai tummanruskeaan. Joskus 35-vuotiaana lopetin värjäämisen mutta se ei vielä tarkoittanut että olisin ollut tyytyväinen omaan väriin, en vaan jaksanut värjätä ja alkoi kemikaalit mietityttää. Värini oli juuri se kaikkein tylsin maantienvärinen.
Nyt 47-vuotiaana olen yhtäkkiä alkanut katsoa että mullahan on upean väriset hiukset. Tuntuu että ne on tummentuneet. Ovat nykyään upean kastanjanruskeat ja kasvavat pitemmiksi kuin koskaan. Harmaata ei vielä ole, ja sen verran olen turhamainen että voi siinä kohtaa tulla tarve taas värjätä. Toivottavasti pääsen siitä yli, enkä ryhdy taas värjäyskierteeseen.
Mulla tuo kävi n.33-vuotiaana kun juurikasvun värjäysväli venähti ja se oma väri olikin yllärinä kivempi kuin se värjätty osa.
Hiukseni siis oli tummuneet pari astetta siitä mitä ne oli kun aloin värjäämään yläasteikäisenä, mutta nykyään niitä kuviakin katsellessa huomaan, että oma väri oli silloinkin kauniimpi kuin mitä se purkkiväri jota onkin ollut niin mustaa kuin liki valkeaakin.
Oman värisen tukan kasvattamisessa meni pari-kolme vuotta ja nyt onkin ihan unelmahiukset eli just sellainen pituus, väri ja etenkin paksuus mistä aina parikymppisenä haaveilin. Ei ole enää haperoita latvoja eikä muutenkaan kärsinyttä kuontaloa, mutta nyt sitten alkaa olla naama aika kaukana hehkeästä.
Harmaita ei vielä ole, mutta olen melko satavarma etten värjää enää ikinä hiuksiani niidenkään takia. Itseasiassa ainakin miehillä harmaa parrassa ja hiuksissa sekä rintakarvoissa alkaa olla aika hot <3
N47
En varmaan koskaan. Kolmekymppisenä olin jonkun aikaa värjäämättä ja leikkasin vielä ihan tosi lyhyen mallin. Ei sopinut se mitäänsanomaton harmaa yhtään. Näytin reilusti vanhemmalta ja väsyneeltä. Palasin taas nopeasti vaaleaksi ja se toimii edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Nyt, yli viisikymppisenä, kun hiukset tummuivat tummanruskeiksi.
Aika jännä, jos yli 5-kymppisenä hiukset tummuu, en ole kuullut ennen. Yleensä ne harmaantuu.
Mulla on oma väri ollut päässä alle kolmikymppisestä eikä vieläkään harmaita tms värjäystarvetta ja täytän seuraavaksi 46