Naiset, mitä te haluatte parisuhteelta? Vaimoni haluaa erota ja meillä ei kuulemma ole ollut parisuhdetta enää vuosiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tosiaan, kysymys teille naisille.



Miksi Make ja Kake saavat enemmän huomiota? Jos sinua kiinnostaisi enemmän Maijan ja Taijan seura, syyttäisit miestä siitä miksi hän ei ole sinulle yhtä hyvä kuin kaverisi.



Selvästikin Make ja Kake tekevät jotain paremmin kuin sinä. Et vain tajua sitä, koska naisille on lähestulkoon biologinen mahdottomuus ajatella miehen tarpeita, tai nähdä yhtään mitään miehen näkökulmasta.



Ehkä olisi aika oppia? Alatte miettimään, haluaisiko mies jotain muutakin kuin toimia teidän perheunelmanne rakentajana ja vahvana olkapäänä.

Make ja Kake saavat enemmän huomiota, koska mies on ottanut naisen, johon tyytyy

Boheemi hippinainen ei ole saatavilla.



Vaiettu tosiasia pariutumisesta on, että ilman perheunelmia ja miehestä hyöymistä keskiluokkaisen elintason muodossa, suurta osaa parisuhteista ei koskaan syntyisi. Naiset kiertäisivät komeimpien Tinder-miesten haaremeissa, sen sijaan että pariutuisivat tavismiesten kanssa.



Se boheemi hippinainen kelpuuttaa vain komeimma ja karismaattisimman hippimiehen, tai on mieluummin yksin (=panosuhteissa).

Hipit kaipaa henkistä yhteyttä ja samanlaisia arvoja. Hipeissä on vähemmän miehiä kuin naisia, joten niillä harvoilla miehillä voi sitten olla se haaremi. 

Vierailija kirjoitti:

Hipit kaipaa henkistä yhteyttä ja samanlaisia arvoja. Hipeissä on vähemmän miehiä kuin naisia, joten niillä harvoilla miehillä voi sitten olla se haaremi. 

Sitä suuremmalla syyllähän sitten kannattaa kääntyä luonnonlasten puoleen, eikö? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tosiaan, kysymys teille naisille.



Miksi Make ja Kake saavat enemmän huomiota? Jos sinua kiinnostaisi enemmän Maijan ja Taijan seura, syyttäisit miestä siitä miksi hän ei ole sinulle yhtä hyvä kuin kaverisi.



Selvästikin Make ja Kake tekevät jotain paremmin kuin sinä. Et vain tajua sitä, koska naisille on lähestulkoon biologinen mahdottomuus ajatella miehen tarpeita, tai nähdä yhtään mitään miehen näkökulmasta.



Ehkä olisi aika oppia? Alatte miettimään, haluaisiko mies jotain muutakin kuin toimia teidän perheunelmanne rakentajana ja vahvana olkapäänä.

Make ja Kake saavat enemmän

Se boheemi hippinainen kelpuuttaa vain komeimma ja karismaattisimman hippimiehen, tai on mieluummin yksin (=panosuhteissa).

Tavallisen miehen tragedia on nyt kyllä aavistuksen huvittava. Ei naisista ole pakko tykätä, minkäänlaisista. Se on täysin ok.

AP, täällä kommentin 41 antaja (se joka neuvoi päivittämään henkivakuutuksien edunsaajalausekkeen). Tiedän että neuvoni saattaa tuntua omituiselta mutta parhaat ajatukset ovat usein juuri niitä mitkä tuntuvat alunperin omituisilta. Aika harva uskoi Steve Jobsin unelmiin, hän ehti jopa saada potkut omasta yhtiöstään ennenkuin iPhone tuli markkinoille.

Kuten neuvoin, kannattaa päivittää ne henkivakuutusten edunsaajat. Jos teillä on vaikkapa kolme lasta niin esimerkiksi 60 000 euron henkivakuutussumma jakaantuisi oletusarvoisesti niin että puoliso saa 30 000 euroa, kukin lapsi 10 000 euroa. Pudottamalla (tulevan) ex-puolison pois kunkin lapsen osuus korvaussummasta tuplaantuisi 20 000 euroon. Mielestäni ei huono, etenkin kun pidetään mielessä että henkivakuutuskorvauksella kannattaa ensisijassa maksaa perintöverot ja mahdolliset velat, sitten vasta käyttää johonkin muuhun,

Jos vaimosi peruu eron niin pari, kolme vuotta tilanteen tasaantumisen jälkeen voit päivittää edunsaajalauseketta niin että summa jaetaan tasan kaikille lapsille ja vaimolle. Eli kolmen lapsen tapauksessa leski ja jokainen lapsi saisi 15 000 euroa. Tämäkin on ihan kohtuullinen vaihtoehto sillä kun vaimo ei ole lähtökohtaisesti perillinen, ei hän joudu maksamaan perintöveroakaan.

Ja mitä muuten tulee, yritä ottaa vaimoa huomioon paremmin ja isompi osa kotitöistä hoidettavaksi. Ole ystävällinen, pyri järjestämään yhteistä tekemistä vaimon kanssa ja keskustelemaan rakentavasti. Nämä eivät silti poista tarvetta päivittää henkivakuutusten edunsaajalausekkeita.

Vierailija kirjoitti:

AP, täällä kommentin 41 antaja (se joka neuvoi päivittämään henkivakuutuksien edunsaajalausekkeen). Tiedän että neuvoni saattaa tuntua omituiselta mutta parhaat ajatukset ovat usein juuri niitä mitkä tuntuvat alunperin omituisilta. Aika harva uskoi Steve Jobsin unelmiin, hän ehti jopa saada potkut omasta yhtiöstään ennenkuin iPhone tuli markkinoille.

Kuten neuvoin, kannattaa päivittää ne henkivakuutusten edunsaajat. Jos teillä on vaikkapa kolme lasta niin esimerkiksi 60 000 euron henkivakuutussumma jakaantuisi oletusarvoisesti niin että puoliso saa 30 000 euroa, kukin lapsi 10 000 euroa. Pudottamalla (tulevan) ex-puolison pois kunkin lapsen osuus korvaussummasta tuplaantuisi 20 000 euroon. Mielestäni ei huono, etenkin kun pidetään mielessä että henkivakuutuskorvauksella kannattaa ensisijassa maksaa perintöverot ja mahdolliset velat, sitten vasta käyttää johonkin muuhun,

Jos vaimosi peruu eron niin pari, kolme vuotta tilanteen tasaantu

Jospa ap aktivoituisi ottamaan edes sen eron eikä näpertelemään vakuutusten kanssa. Vaimoaanhan hän ei ilmeisesti ole kuunnellut vuosiin, mitäpä sitä enää vaivautumaan.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen havainnut tässä selkeän kaavan. Naiset haluavat erilaisia miehiä eri elämänvaiheissa. Ja ei, se sama mies ei muutu erilaiseksi naisen elämänvaiheiden mukaan, varsinkin kun naisen elämänvaiheet voivat muuttua silmänräpäyksessä.

Totta hemmetissä ihmiset käyttäytyvät eri tavalla eri elämäntilanteissa. Nuorena, vasta vanhempien luota poismuuttaneena aikuistuminen ja itsenäistyminen on vasta alussa. Silloin voi täysin keskittyä siihen, mikä itsestä tuntuu hyvälle. Lasten myötä tärkeimmäksi asiaksi tulee lasten hyvinvointi ja heidän kasvattaminen pärjääviksi ihmisiksi. Lasten muutettua pois kotoa voi taas keskittyä omaan itseen, mutta tuossa vaiheessa ei tarvitse enää aikuistua, kun se on jo tehty. Aika tollukka on se mies, joka kuvittelee, että samoin voi elää koko elämän.

Ja kyllä, sama mies voi muuttua erilaiseksi eri elämäntilanteiden mukaan. Muuttuvathan naisetkin.

Samansuuntaisia ajatuksia täälläkin kun luin tuosta kaavasta. 

Eihän siinä nyt lueteltu kolmea eri miestä välttämättä, vaan sitä kuinka kasvetaan ja kypsytään ihmisinä. Naisilla on ihan samoja elämän eri vaiheissa ja samat kasvamiset ja kypsymiset pitää käydä läpi.

Meillä tuli ero eteen kun tajusin, että mun mies oli jäänyt ja päättänytkin jäädä johonkin myöhäiseen teini-ikään jumiin. 

Ei rakentamisen tarvitse kirjaimellisesti tarkoittaa mitään talon pykäämistä, vaan sitä että kun aloittaa vakavan parisuhteen ja perheellistyy, elämää rakennetaan ihan toisessa mittakaavassa kuin sinkkuna tai lapsettomana parina. 

Jokin kasvaminen jäi miehellä tekemättä kun lapset tulivat kuvioon mukaan. Halusi parhaimmillaan olla jonkinlainen apulainen ja pahimmillaan oli kuin taapero itsekin. Mikään määrä keskustelua, tukemista, ohjaamista, omien toimintatapojen arviontia, parisuhdeterapiaa, perheneuvolaa tai edes lopussa itkunsekaista epätoivoista ja lopen uupuneena huutamista ei saanut miestä tilanteen tasalle.

Erokin oli hankala, kun mies ei olisi millään halunnut erota ja kinnasi kaikessa vastaan. Minä olin tietenkin se kamala ja itsekäs nainen, joka hajotti ihanan perheen. Oikeasti perhe oli ollut jo pitkään minä ja lapset, koska mies ei vain ymmärtänyt/halunnut/suostunut rakentamaan suhdetta lapsiinsa, rakentamaan perhe-elämää tai parisuhdetta perheen sisällä.

Ehkä kun tästä avioliittoni irvikuvasta toivun, haluankin vielä uuden suhteen. Silloin olisi tilausta kivalle ja keskustelevalle filosofi- miehelle. Parasta olisi ollut jos mieheni olisi kasvanut ensin perheen rakentajaksi ja sitten vanhemmiten filosofiksi. Mutta ei siinä, joskus ne vaiheet eivät tule samassa paketissa.

Vierailija kirjoitti:

Hipit kaipaa henkistä yhteyttä ja samanlaisia arvoja. Hipeissä on vähemmän miehiä kuin naisia, joten niillä harvoilla miehillä voi sitten olla se haaremi. 

Paitsi ettei ole.



Muutamilla komeimmilla ja karismaattisimmilla hippimiehillä on haaremi.



Pääsyy miksi enemmistö naisista pariutuu miehen kanssa on perheen perustaminen, sosiaalinen asema ja taloudellinen turva. Kun näitä ei ole, pariutuminen vähenee radikaalisti. Henkinen yhteys ja samanlaiset arvot eivät pitkälle riitä, ellei mies ole hyvin komea ja itsevarma, tai vaihtoehtoisesti ei hyödytä naista käytännössä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen havainnut tässä selkeän kaavan. Naiset haluavat erilaisia miehiä eri elämänvaiheissa. Ja ei, se sama mies ei muutu erilaiseksi naisen elämänvaiheiden mukaan, varsinkin kun naisen elämänvaiheet voivat muuttua silmänräpäyksessä.

Totta hemmetissä ihmiset käyttäytyvät eri tavalla eri elämäntilanteissa. Nuorena, vasta vanhempien luota poismuuttaneena aikuistuminen ja itsenäistyminen on vasta alussa. Silloin voi täysin keskittyä siihen, mikä itsestä tuntuu hyvälle. Lasten myötä tärkeimmäksi asiaksi tulee lasten hyvinvointi ja heidän kasvattaminen pärjääviksi ihmisiksi. Lasten muutettua pois kotoa voi taas keskittyä omaan itseen, mutta tuossa vaiheessa ei tarvitse enää aikuistua, kun se on jo tehty. Aika tollukka on se mies, joka kuvittelee, että samoin voi elää koko elämän.

Ja kyllä, sama mies voi muuttua erilaiseksi eri elämäntilanteiden mukaan. Muuttuv

Yleensä ne eivät tule, vaan naisen pitäisi saada elämänsä aikana vähintään kolme erilaista miestä.



Minä olen se filosofimies. En minä ollut menomies parikymppisenä tai rakentajamies kolmekymppisenä. Kumpikaan ei johtunut mistään "jälkeen jäämisestä", olin menossa mukana parikymppisenä ja hoidin asiani kunnialla kolmekymppisenä. Olen vain luonteeltani se filosofi, en isoja tanssiliikkeitä tekevä rohkea naiseniskijä tai ronski tosimies joka hyppää toimintaan ja korjaa vuotavan putken purukumilla. Eikä tuntemistani menomiehistä tai rakentajamiehistä ole tullut perusluonteeltaan erilaisia.



 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP, täällä kommentin 41 antaja (se joka neuvoi päivittämään henkivakuutuksien edunsaajalausekkeen). Tiedän että neuvoni saattaa tuntua omituiselta mutta parhaat ajatukset ovat usein juuri niitä mitkä tuntuvat alunperin omituisilta. Aika harva uskoi Steve Jobsin unelmiin, hän ehti jopa saada potkut omasta yhtiöstään ennenkuin iPhone tuli markkinoille.

Kuten neuvoin, kannattaa päivittää ne henkivakuutusten edunsaajat. Jos teillä on vaikkapa kolme lasta niin esimerkiksi 60 000 euron henkivakuutussumma jakaantuisi oletusarvoisesti niin että puoliso saa 30 000 euroa, kukin lapsi 10 000 euroa. Pudottamalla (tulevan) ex-puolison pois kunkin lapsen osuus korvaussummasta tuplaantuisi 20 000 euroon. Mielestäni ei huono, etenkin kun pidetään mielessä että henkivakuutuskorvauksella kannattaa ensisijassa maksaa perintöverot ja mahdolliset velat, sitten vasta käyttää johonkin muuhun,

Jos vaimosi p

Kyllä AP rakastaa vaimoaan vaikka onkin ehkä tehnyt inhimillisen virheen jonka vaimo taas on tulkinnut rakkauden puutteeksi. Ei AP halua erota vaan vaimo joten se on vaimo joka voi halutessaan hakea eroa. Ja vastaavasti AP taas voi halutessaan tehdä omat vastavuoroiset siirtonsa.

Suvussani on tapaus jossa eräs lapsi haukkui vanhempansa ja katkaisi näihin kaikki yhteyden moneksi vuodeksi. Kun toinen vanhemmista kuoli, tuolle temppuilijalle olikin järkytys kun  hänelle oli testamentissa tarjolla vain lakiosa, kaiken muun perinnön mennessä muille perillisille. Seurasi kaikenlaista kiukuttelua mutta asianomainen ei mahtanut asialle mitään. Että semoista.

Emotionaalinen yhteys 

Tästä käytiin aikanaan jopa pariterapiassa. Tänäkään päivänä en ymmärrä koko asiaa, aloin vain näytellä tietyissä tilanteissa. Nyt meillä on muka yhteys mutta en huomaa entiseen mitään eroa.

Olen kait autisti eli joudun feikkaamaan todella paljon. Jos ero joskus tulee niin uutta en ota, aivan liian vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP, täällä kommentin 41 antaja (se joka neuvoi päivittämään henkivakuutuksien edunsaajalausekkeen). Tiedän että neuvoni saattaa tuntua omituiselta mutta parhaat ajatukset ovat usein juuri niitä mitkä tuntuvat alunperin omituisilta. Aika harva uskoi Steve Jobsin unelmiin, hän ehti jopa saada potkut omasta yhtiöstään ennenkuin iPhone tuli markkinoille.

Kuten neuvoin, kannattaa päivittää ne henkivakuutusten edunsaajat. Jos teillä on vaikkapa kolme lasta niin esimerkiksi 60 000 euron henkivakuutussumma jakaantuisi oletusarvoisesti niin että puoliso saa 30 000 euroa, kukin lapsi 10 000 euroa. Pudottamalla (tulevan) ex-puolison pois kunkin lapsen osuus korvaussummasta tuplaantuisi 20 000 euroon. Mielestäni ei huono, etenkin kun pidetään mielessä että henkivakuutuskorvauksella kannattaa ensisijassa maksaa perintöverot ja mahdolliset velat, sitten vasta

Miten se ap:n rakkaus on vaimolle välittynyt, jos vaimo on sitä mieltä, ettei heillä ole vuosiin ollut parisuhdetta?

Voihan se olla, että heillä, kuten ilmeisesti teilläkin, raha ratkaisee ihmissuhteet. Ap: n vaimokin voi olla sitä mieltä, tosin eri syistä ja eri lopputulemalla, kuljettuaan rästissä ja maksettuaan perheen menot ilmeisen pitkän aikaa. Me muut mittaroidaan kuka milläkin asteikolla.

ps. nyt joku esittää, että normaali mies muuttuu elämänsä aikana. Ei muutu keskivertonaisen toivomalla tavalla. Tuon osoittaa jo se, miten erilaisia näiden miestyyppien osakekurssit ovat eri elämänvaiheissa.



Minun osakekurssini oli pohjamudissa parikymppisenä. Kolmekymppisenä se nytkähti hieman ylöspäin, kunnes tajusin ketkä minusta pitävät, ja sitten se pomppasi ylös kunnolla. Eronneiden ja mieheensä tyytymättömien nelikymppisten naisten keskuudessa riittikin vientiä. Harmi kun en ala pelehtimään varattujen kanssa, koska varattuja on ollut varmaankin 90% kiinnostuneista.



Parikymppisinä miehet jotka olivat menimiehiä, veivät ihan täysin naiset, rakentajamiesten katsellessa vaihtopenkillä. Kolmekymppisinä flaksi alkoi käymään jälkimmäisilläkin.



Vaikka miehet muuttuvatkin, muutos ei ole yhtä radikaali ja portaittainen kuin mitä naiset toivovat. Joidenkin miesten tapauksessa se riittää, eikä suhde kaadu. Mutta jos pariskunta eroaisi ja nainen alkaisi katselemaan uutta miestä, se mies olisi luultavasti siinäkin tapauksessa hieman eri tyyppinen.

Joillain puuttuu se henkinen palikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hipit kaipaa henkistä yhteyttä ja samanlaisia arvoja. Hipeissä on vähemmän miehiä kuin naisia, joten niillä harvoilla miehillä voi sitten olla se haaremi. 

Sitä suuremmalla syyllähän sitten kannattaa kääntyä luonnonlasten puoleen, eikö? 

Taviksen maailmankuva ei ehkä viehätä hippejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hipit kaipaa henkistä yhteyttä ja samanlaisia arvoja. Hipeissä on vähemmän miehiä kuin naisia, joten niillä harvoilla miehillä voi sitten olla se haaremi. 

Sitä suuremmalla syyllähän sitten kannattaa kääntyä luonnonlasten puoleen, eikö? 

Taviksen maailmankuva ei ehkä viehätä hippejä.

No ei, se on totta. Mekin halutaan kaltaisemme. Mä olen ollut jo pitkään omani kanssa, ja on hän kyllä muuttunut vuosien varrella, tämän oman marginaaliryhmämme sisällä, menohaluisesta rakentajaksi ja rakentajasta filosofiksi. (Samoin näyttää käyvän seuraavalle sukupolvelle, ikä tasaa menohalut ja saa kääntymään sisäänpäin.) Kaikki nuo ominaisuudet ovat olleet hänessä aina mukana, ikä ja elämäntilanne on tuonut niitä eri tavoin esille. Käytännöllisiä ollaan aina oltu molemmat ja arvomaailma siellä taustalla on kuitenkin pysyvä. 

Meillä on vähän sama tilanne ja minä olen se eroanomuksen vireille laittanut puoliso. 

Meillä on tilanteena se, että puolisoni on jotenkin paikoilleen jämähtänyt, flegmaattinen, aloitekyvytön, täysin passiivinen. Hän tekee kyllä esim. kotitöitä, mutta vain käskytettynä. Minä taas en milloinkaan halunnut mitään kotivääpelin virkaa vaan toivoin tasavertaista parisuhdetta, ehkä hiukan jopa sellaista "perheen pää" -tyyppistä miestä. 

Mun puoliso vaan surffaa kännyllään netissä. Hän ei seuraa aikaansa, uutisia, lehtiä tai mitään muutakaan sellaista, vaan tuntuu selailevan lähinnä facebookia. Mulla on valitettavasti hiukan ihan aitoa huolta hänen älyllisestä suoriutumisestaan. 

Itse haluaisin viettää aktiivista elämää, käydä paikoissa, tehdä asioita - mutta puolisoni haluaa vain istua kotona sohvalla ja katsella tv:stä vanhoja ohjelmia. Hän haluaa keskittyä etenkin 1980 ja 90-lukujen sarjoihin ja elokuviin. Olen koittanut miettiä parisuhdettamme ja verrata sitä muihin. Lähin verrokki on minun mielestä n. 80-vuotiaiden ihmisten elämä.  Mun puoliso on 50-vuotias ja minä häntä nuorempi. Tuntuu, että parisuhteemme suurin tavoite on yhteinen hautapaikka. 

Ja sanottakoon nyt vielä - että mulla ei todellakaan ole haaveissa uusi parisuhde. Mä haluan vaan vapautua tästä kahleesta. Olen siis hakenut eroa, mutta lasten takia (meillä kuopus on vielä alle 10-vuotias) sanoin, että varsinaisiin toimiin ryhtyisi vasta joulun jälkeen. Mies ei tunnu ottavan asiaa ollenkaan tosissaan. Tuntuu jotenkin niin oudolta, että vielä 15-v liiton jälkeen, puoliso ei ymmärrä, että ei se erohakemus missään hetken pikaistuksissa ole lähtenyt, vaan ihan vakaan harkinnan seurauksena. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä on vähän sama tilanne ja minä olen se eroanomuksen vireille laittanut puoliso. 

Meillä on tilanteena se, että puolisoni on jotenkin paikoilleen jämähtänyt, flegmaattinen, aloitekyvytön, täysin passiivinen. Hän tekee kyllä esim. kotitöitä, mutta vain käskytettynä. Minä taas en milloinkaan halunnut mitään kotivääpelin virkaa vaan toivoin tasavertaista parisuhdetta, ehkä hiukan jopa sellaista "perheen pää" -tyyppistä miestä. 

Mun puoliso vaan surffaa kännyllään netissä. Hän ei seuraa aikaansa, uutisia, lehtiä tai mitään muutakaan sellaista, vaan tuntuu selailevan lähinnä facebookia. Mulla on valitettavasti hiukan ihan aitoa huolta hänen älyllisestä suoriutumisestaan. 

 

Itse haluaisin viettää aktiivista elämää, käydä paikoissa, tehdä asioita - mutta puolisoni haluaa vain istua kotona sohvalla ja katsella tv:stä vanhoja ohjelmia. Hän haluaa keskittyä etenkin 1980 ja 90-l

Jos tosiaan haluat erota niin mikäs siinä, avioliitto on aina vapaaehtoinen kahden kauppa. Mutta oletan että siinä tapauksessa olet myös henkisesti valmis luopumaan niistä hyvistäkin asioista mitä avioliitto ja yhteinen talous tuo kuten isompi asunto, synergiaedut elinkustannuksissa ja kotitöissä sekä vaivaton vaniljaseksi. Kakkua ei voi sekä syödä että säästää.

Mä koitan opiskella Marianna Stolbowin kirjaa erosta eteenpäin ja koen sen itselleni hyödylliseksi. Parisuhteessa on tullut sellaisia pettymyksiä, että en edes yritä käydä näitä asioita läpi yhdessä miehen kanssa. Olen nyt pysähtynyt miettimään sitä, että parisuhde oli pettymys, mutta onko yksin sittenkään parempi. Uutta suhdetta en oikeastaan halua, sillä en usko, että se kuitenkaan olisi nykyistä parempi. Haluaisin siis, että nykyisen puolison kanssa asiat olisivat paremmin ja siihen pettymykseen, että ei ole, olen koittanut löytää ratkaisua. 

Olemme aiemmin olleet jonkinlaisessa tunnekeskeisessä pariterapiassa yhdessä mieheni kanssa. Mun oli todella vaikea löytää sitä meidän negatiivisen kommunikaation kehää. Mun puoliso on todella takertuvainen ja läheisriippuvainen, toisaalta passiivinen ja flegmaattinen. Ja kun itse toivoisin hänen olevan aktiivisempi, tarttuvan asioihin jne, olen varmaankin painostanut häntä, joka on saanut hänet passivoitumaan entisestään.

Toisaalta koen, että avioeroa vähäisempi irtiotto on vaikeaa, sillä erityisesti hän on hyvin takertuvainen. Eli mitä enemmän hän takertuu, sitä enemmän minä haluan olla erilläni. 

Mutta yritän nyt työstää tätä ihan yksin, omien ajatusteni osalta. Koen että tuö Mariannan kirja on sisältäyt sellaisia tekstejä, joista on ollut omalle ajattelulleni paljon hyötyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Emotionaalista yhteyttä, yhteistä aikaa, keskustelua. Olisi myös kiva, että mies ei oleta naisen jaksavan tehdä lähes kaikki kotityöt yksin sen lisäksi että hoitaa lapset ja käy itse töissä. 

Voitko selventää emotionaalista yhteyttä?

En voi. Jos sitä yhteyttä ei ole, niin sitä ei ole. Jos et tiedä mitä se on, niin sitä ei ole  (jos olisi, tietäisit mitä se on). Jos tarvitset vain, kuten monet miehet, "ruokaa ja seksiä", niin niiden saamiseen ei tarvita ihmistä, ruokakauppa/jääkaappi/mikro ja seksinukke riittävät. Monille naisille tunneyhteys on sukupuoliyhteyttä tärkeämpää. Ruokaa useat naiset osaavat laittaa itsekin.

Et ole selvästikään yhteydessä edes omiin tunteisiisi ja tarpeisiiisi kun noin defensiivinen kommentti. Taidat olla ulkoa-ohjautuva. Odotat että joku toinen tuo sulle onnen. Ei se vaan mene niin. Onni pitää löytää sisältänsä ensin jotta mikään parisuhde voi olla hyvä.