Mitä tehdä kun miehen kanssa keskustelusta ei tule mitään?
Aina keskustelut kiertää kehää, tulee riitaa jne. En koe että mitään asioita koskaan selvitettäisiin. Mies saattaa joskus pyytää jotain anteeksi, kun hän loukannut minua, kun melkeinpä vaadin sitä, mutta hetken päästä saattaa kuitata asian niin ettei mielestään tehnyt mitään kovin vakavaa kuitenkaan. Toiveita ja pyyntöjäni ei ota kuuleviin korviin.
Kommentit (60)
"toiveita ja pyyntöjäni"
niinpä niin, hohhoijjaa.
Ehkä mies on nyt saanut tarpeekseen elämästä sinun kanssasi ja on parasta alkaa laatia erosuunnitelmaa. Kuinka lihava olet? Paljonko painat? Kysyn siksi että vaikeasti ylipainoisten suhteet usein päätyvät eroon jos kumppani on normaalipainoinen ja tuntee olevansa ansassa.
Pääasia on että miehesi on kiinnostunut sinulle kiintoisista aiheista ja on samaa mieltä?
Enpä ihmettele, ettei keskustelu suju.
Vierailija kirjoitti:
"toiveita ja pyyntöjäni"
niinpä niin, hohhoijjaa.
Hohhoijaa, että kotityöt jakautuisivat tasaisesti? Että talouspuoli olisi tasapuolisempi (maksan itse enemmän ja teen enemmän töitäkin)? Ettei lasten asiat olisi enimmäkseen minun vastuullani?
Ihan sama tilanne mun naisen kanssa. Yritetään keskustella ja välillä melkein jopa onnistutaan. Sitten huomaakin ettei olla lähellekään samaa mieltä. Ihan älyttömän ahdistavaa
Antaisitko joitain esimerkkejä, joissa sinä olet oikeassa. Se voisi tuoda vähän syvyyttä tähän keskusteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"toiveita ja pyyntöjäni"
niinpä niin, hohhoijjaa.
Hohhoijaa, että kotityöt jakautuisivat tasaisesti? Että talouspuoli olisi tasapuolisempi (maksan itse enemmän ja teen enemmän töitäkin)? Ettei lasten asiat olisi enimmäkseen minun vastuullani?
Jaxuhalit. Meinasin seuraavaksi kysyä, että mitä toiveita ja haaveita sillä miehelläsi on?
Vierailija kirjoitti:
Ehkä mies on nyt saanut tarpeekseen elämästä sinun kanssasi ja on parasta alkaa laatia erosuunnitelmaa. Kuinka lihava olet? Paljonko painat? Kysyn siksi että vaikeasti ylipainoisten suhteet usein päätyvät eroon jos kumppani on normaalipainoinen ja tuntee olevansa ansassa.
No, minä olen se joka siitä erosta on puhunut. Mies ei missään nimessä kuulemma halua erota. Olemme molemmat normaalipainoisia. Ja itsehän huolehdin ulkonäöstäni enemmän kuin hän.Hes not that into you. olisi järkeenkäypä selitys, mutta miksi ei ole rehellinen ja sitten halua eroa? Voisiko joku kertoa minulle? T. Ap
Jos tulee riitaa niin sitten pitää heti alkaa harrastamaan seksiä. Sitten riita unohtuu.
Kuinka tollo on ap, jos tuota pitää noilla lähtötiedoilla edes kysyä?
Vierailija kirjoitti:
Antaisitko joitain esimerkkejä, joissa sinä olet oikeassa. Se voisi tuoda vähän syvyyttä tähän keskusteluun.
Minä olen oikeassa? No se on subjektiivista, mutta kokemukseni on aina kokemukseni. Ei sitä voi määritellä että on ehkä oikeassa tai sitten ei.
Esimerkki on esim siitå että viime vkl mies loukkaantui siitä ja piilovittuili minulle siitå kun en ollut ollut tarpeeksi kiitollinen hänelle siitå kun hän vaihtoi talvirenkaat. Samaan aikaan olin tehnyt monta eri kotityötä, myös hänelle ruoan, josta ei edes kiittänyt tai noteerannut millään tavalla. Lisäksi minulla oli vielä yövuorot viikonloppuna, joten valtavat univelat siinä sitten. Ja silti minun olisi pitänyt olla hänelle enemmän kiitollinen. T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"toiveita ja pyyntöjäni"
niinpä niin, hohhoijjaa.
Hohhoijaa, että kotityöt jakautuisivat tasaisesti? Että talouspuoli olisi tasapuolisempi (maksan itse enemmän ja teen enemmän töitäkin)? Ettei lasten asiat olisi enimmäkseen minun vastuullani?
Mies loisii ja hyväksikäyttää sinua, ja sinä valitat että hän ei keskustele kanssasi. Eroa, tuollaisen miehen lapset eivät ansaitse hyvää. Kärsikööt vuoroviikoin miehen nurkissa. Sinä kestät heitä sen aikaa kun kestät, nykyään ei ole naisella sen kummempia velvoitteita lapsia kohtaan kuin miehelläkään
Vierailija kirjoitti:
Jos tulee riitaa niin sitten pitää heti alkaa harrastamaan seksiä. Sitten riita unohtuu.
Kun seksi loppuu ja nalkutus alkaa, niin sitten ne riidat vasta alkaakin.
Oletko jo tosi vaikea tyyppi, joka vetää herneet, joka pienestä asiasta, sitten pitäisi pyytää anteeksi vaikka mitään anteeksi pyydettvää ei olekaan?
Vaikea sanoa paljon mitään, kun tässä tulee esille vaan sun näkökulma. Järkevää olisi ottaa tämä aihe, siis keskustelun vaikeudet, esille silloin kun on rauhallinen ja hyvä hetki. Miten voisitte parantaa vuorovaikutusta. Toimisiko kirjoittaminen paremmin?