Hei aikuisten ja omillaan asuvien lastenne vanhemmat, kysyn teiltä, että ....?

Eivät käy. Välimatkaa on kumpaankin satoja kilometrejä, joten käyvät silloin, kun on enemmän vapaata. Meille tuo on ihan ok.

Voin vastata itse aikuisena lapsena. Olen töissä koko päivän ja kotona odottaa omien lasten isä. Siinä syy miksi emme lähde mihinkään. Voin muistaa isääni myöhemmin tai aikaisemmin, kun käyn kylässä.

Vierailija kirjoitti:

Eivät käy. Välimatkaa on kumpaankin satoja kilometrejä, joten käyvät silloin, kun on enemmän vapaata. Meille tuo on ihan ok.

Sama, lisäksi isä ja osa lapsista on töissä isänpäivänä. Juhlitaan sitten kun kaikki on koolla, ajankohdalla ei ole merkitystä.

Molemmat lapset käyvät sekä äitien- että isänpäivänä. Asuvat lähellä omissa taloissaan.

Kalenterivuoden kaksi nimikkopäivää eli isänpäivä ja äitienpäivä ovat pyhitettyjä kaikille lapsensa saanneille vanhemmille. Mutta miksi? Olen aina ihmetellyt, että miksi yksi päivä vuodesta on merkitty kalenteriimme viettää vain kaikkien isien ja äitien päiväksi??????????? Mitä juhlimista äitiydessä ja isyydessä oikeastaan on?

Miksi lasten pitäisi muistaa tekijöitään? Monikin lapsi on näet syntynyt "ei niin suunnitellusti" vaan vahingon jo satuttua, monikaan ei jostakin syystä uskalla tehdä aborttia, ja väen väkisin antavat raskauden jatkua ja synnyttävät lapsensa, koska tietyt uskonnot kieltävät abortin teetättämisen, vaikka abortti olisi paljon parempi niin tulevalle äidille ja lapsellekin.  Joillakin ihmisillä ei ole edes tulot niin hyvät, että olisi varaa synnyttää lapsia elätettäväkseen.

Kyllä lapset ovat ainakin tähän asti käyneet joka vuosi. Laitan yleensä päivällistä koko porukalle. Yhdellä lapsella on jo oma perhe, joten he varmaan tulevat jatkossa käymään vähemmän, kun aikaa kuluu ja kehittävät omia perheensisäisiä juhlajuttujaan. Emme oleta, että lapset tulevat, emmekä loukkaannu, jos jonakin vuonna eivät ehdi tai jaksa tulla. He käyvät muutenkin muutaman viikon välein moikkaamassa, joten näemme heitä kyllä.

Kalenterivuoden kaksi nimikkopäivää eli isänpäivä ja äitienpäivä ovat pyhitettyjä kaikille lapsensa saanneille vanhemmille. Mutta miksi? Olen aina ihmetellyt, että miksi yksi päivä vuodesta on merkitty kalenteriimme viettää vain kaikkien isien ja äitien päiväksi??????????? Mitä juhlimista äitiydessä ja isyydessä oikeastaan on?

Miksi lasten pitäisi muistaa tekijöitään? Monikin lapsi on näet syntynyt "ei niin suunnitellusti" vaan vahingon jo satuttua, monikaan ei jostakin syystä uskalla tehdä aborttia, ja väen väkisin antavat raskauden jatkua ja synnyttävät lapsensa, koska tietyt uskonnot kieltävät abortin teetättämisen, vaikka abortti olisi paljon parempi niin tulevalle äidille ja lapsellekin.  Joillakin ihmisillä ei ole edes tulot niin hyvät, että olisi varaa synnyttää lapsia elätettäväkseen. Hyvä, kun ihminen itsensä saa edes elätetty saatika jälkeläisiään.

En käy. Ajomatkaa on n.1,5h yhteen suuntaan, joten pitäisi viettää kolme tuntia autossa ajellen vain siksi, että käy kahvilla ja istuu pari tuntia sohvalla. Työviikon jälkeen (ajan myös työmatkat n.50km/suunta) en lähde enää rattiin. Olen ehdottanut äidilleni, että voisi itse tulla kaupunkiin, kun eläkeläisenä hyvin joutaisi ja täällä sentään voisi mennä jonnekin ulos syömään, mutta ei. Sitten syyllistää, kun "ei kiinnosta äitiä nähdä". Niin olkoon sitten. 

Vierailija kirjoitti:

En käy. Ajomatkaa on n.1,5h yhteen suuntaan, joten pitäisi viettää kolme tuntia autossa ajellen vain siksi, että käy kahvilla ja istuu pari tuntia sohvalla. Työviikon jälkeen (ajan myös työmatkat n.50km/suunta) en lähde enää rattiin. Olen ehdottanut äidilleni, että voisi itse tulla kaupunkiin, kun eläkeläisenä hyvin joutaisi ja täällä sentään voisi mennä jonnekin ulos syömään, mutta ei. Sitten syyllistää, kun "ei kiinnosta äitiä nähdä". Niin olkoon sitten. 

         :)  Juurikin näin, tässä kiteytyy se ajatus, miten saadaan tästä kalenteripäivästä pahimmassa tapauksessa aihe keksinäiseen riitaantumiseen äidin ja/tai isän kanssa.

             Juurikin tämän takia voitaisiin nämä molemmat nimikkopäivät poistaa vuotuisesta kalenteristamme, niin ei tulisi turhia sanomisia puolin ja toisin, sillä on myös

             aikuisten lasten vanhemmissakin heitä, joita tämä kyseinen päivä ei kiinnosta yhtään piirun vertaa, koska on vallan turhaa nostaa tikun nokkaan ja liputtaa yhtä ainoata

             päivää vuoden aikana äideille ja isille.  Jokainen päivä ihmiselle tulee olemaan siitä lähtien äitienpäivä ja isänpäivä, kun ihminen lisääntyy omin toimin jälkeläisellään.

             Ei tarvita mitään erillistä muistamispäivää lapsilleen suhteessa vanhempiinsa, koska kyllä normaalit lapset muistavat heitä joka päivä ainakin ajatuksissaan, jos eivät

             juuri silloin täsmäpäivänä mene vanhempiaan tapaamaan.

Joskus käyvät, joskus eivät, käyvät kyllä muuten säännöllisesti. En ymmärrä, että väkisin pitäisi tiettynä päivänä käydä. Saattaa olla muuten kiireistä, tenttijakso, huono ilma tms. Ja ehkä puolisonkin vanhemmat muistettavana. 

Meillä on ollut aina sellainen suhde isiin ja äiteihin että mitään erityisiä päiviä ei ole vietetty.  Vanhempia muistetaan ihan normaaleina arkipäivinä siinä kuin pyhinäkin.

Oma isäni oli minulle eritttäin rakas ja  läheinen, ja hän asuu sydämessäni. Ei tarvitse jotain kalenteriin merkittyä päivää ja velvollisuutta.

Äitini on kuollut aika päiviä sitten. 

Lapseni eivät ,muista isäänsä koska hän hylkäsi heidät ja häipyi.  Ei saatu muodostettua lasten ja hänen välilleen minkäänlaista yhteyttä.  Se on ollut hänen valintansa, emme edes tiedä missä vaikuttaa, elossa on koska muuta ei ole ilmoitettu. 

Itse en tarvitse mitään äitienpäivää.  Lapseni kyllä ovat moneen kertaan osoittaneet rakkautensa minuun, ja tytär  joka on nuorempi sanoo että olet maailman paras äiti.  Meillä ei rakkautta ole piloteltu, se on mukana ihan arkielämässä.

Yleensä käyvät, jos ei satu olemaan työpäivä. Kaikki asuvat sen verran lähellä, että käyvät muutenkin aika usein.

Molemmat opiskelevat satojen kilometrien päässä, ei todellakaan tarvitse tulla isänpäivän takia kotiin. Kävivät syyslomalla pari viikkoa sitten viimeksi. Lisäksi mieheni ei välitä viettää isänpäivää, hänestä.se on ihan turha juhla. 

Äitienpäväkään ei meillä ole ollut mitenkään iso juttu. Anoppi on aika pitkälti ominut sen itselleen.

Ei aina, mutta tänä vuonna molemmat tulee käymään isänpäivänä. Varsinkin tytär on sitten lähettänyt interfloran kukkia ja jonkun lahjan, jos ei ole itse päässyt käymään. 

Sekä äitienpäivänä että isänpäivänä ollaan aina kokoonnuttu mun vanhemmilleni. Olen nyt 63v ja ensi vuonna on eka äitienpäivä, kun ei enää juhlita mun äitiäni, koska äiti kuoli toukokuussa. En ole vielä ajatellutkaan koko asiaa, mutta en oikein usko, että enää tässä vaiheessa aloitettaisiin uusi perinne ja mun lapseni tulisivat äitienpäivänä kahville mun luokseni. Tekstarilla todennäköisesti tulee mulle onnittelut, mutta ei enää juhlita äitienpäivää mitenkään. 

Ei välttämättä käy, koska asuu 400 km päässä. VIime äitienpäivänä toki sitten soitteli onnittejuja samoin kuin synttäripäivänäni. Ja lähetti kortin.

Ei mun lapset ikinä käy luonani. Ja jos käykin niin syy on yleensä jonkun huonekalun tai laitteen hakeminen kun annan pois. Ei ne mitään hupikäyntejä tee ikinä. Eikä ne asu edes kaukana. En ole keskimmäistäkään nähnyt yli vuoteen ja se asuu kilometrin päässä. Joka päivä melkein käyn siinä kulmilla kaupassa, mutta kun se ei tykkää että sen luona käydään niin en käy.

Ei käy, me ei olla vietetty äitienpäivää (sekä äidillä että tyttärellä synttärit peräperää toukokuun puolessavälissä). Isällään saattaa käydä isänpäivänä, eivät hekään erityisesti juhli.

Ei käy, mutta soittaa, koska mies laittaa muistutustekstarin.

Syy on vissiin minussa. En ole koskaan ymmärtänyt äitienpäivää, enkä isäinpäivää, kuten en myöskään ystävänpäivää. Tai, syömässä käymme korkeintaa. Jos viitsii. 

Vierailija kirjoitti:

Kalenterivuoden kaksi nimikkopäivää eli isänpäivä ja äitienpäivä ovat pyhitettyjä kaikille lapsensa saanneille vanhemmille. Mutta miksi? Olen aina ihmetellyt, että miksi yksi päivä vuodesta on merkitty kalenteriimme viettää vain kaikkien isien ja äitien päiväksi??????????? Mitä juhlimista äitiydessä ja isyydessä oikeastaan on?

Miksi lasten pitäisi muistaa tekijöitään? Monikin lapsi on näet syntynyt "ei niin suunnitellusti" vaan vahingon jo satuttua, monikaan ei jostakin syystä uskalla tehdä aborttia, ja väen väkisin antavat raskauden jatkua ja synnyttävät lapsensa, koska tietyt uskonnot kieltävät abortin teetättämisen, vaikka abortti olisi paljon parempi niin tulevalle äidille ja lapsellekin.  Joillakin ihmisillä ei ole edes tulot niin hyvät, että olisi varaa synnyttää lapsia elätettäväkseen.

Kuinkahan kauan tuokin ihminen pärjää tuolla itseriittoisuudellaan?