Lue keskustelun säännöt.
Olen huolissani alkoholin käytöstäni enkä halua juoda enää. Tsempatkaa minua heittämään jääkaapissa olevat juomat viemäriin.
04.11.2024 |
Minulle on alkanut iskostumaan se etten voi jatkaa näin. Alkoholi on keskeinen asia ollut elämääni jo vuosia. Hyvinvointi ja esimerkiksi vaatteiden tai uusien kenkien osto on toissijaista alkoholin rinnalla.
Juon vapaapäiväni ja olen sitten krapulassa. Rahat menee, terveys kärsii, paino nousee, elämää ei ole kuin työ ja muuten alkoholin ympärillä.
Olen alkoholisti ja liian nuori tällaiseen. Vielä voin muuttaa suunnan jos tarpeeksi haluan. En ole vielä edes kolmekymppinen.
Jos olen rehellinen, niin minua pelottaa kun jätän alkoholin pois. Pelkään kohdata oikean elämän ja sen mitä olen hukannut sen vuoksi, että olen juonut. Minua pelottaa katsoa tätä silmiin. Pelottaa mitä selvä elämä on. Mutta niin minua pelottaa myös se, että jatkan tätä enkä elä elämääni vaan annan sen valua hukkaan.
Haluan lopettaa. Haluan lopettaa. Jääkaapissani on viiniä ja olutta. Jos ne jätän sinne, juon ne varmasti. Pitäisi heittää pois mutta mitä jos ratkean silti.
Minun täytyy nyt oikeasti tehdä tälle asialle jotain. Samalla nytkin toinen minä ajattelee miten kiva olisi lähteä baariin kun vapaat koittaa. Tiedän että jos jatkan niin ei hyvin käy.
Kommentit (87)
Avasin jääkaapin ja otin juotavat tiskipöydälle mutta en kertakaikkiaan pysty kaatamaan niitä viemäriin. Tulee pakokauhu ja haluaisin vaikka heti juoda ne mielummin pois. Samaan aikaan en halua juoda enkä kestä tätä enää. Itken ja olen aivan rikki. Tämä on todella vaikeaa vaikka en ole mikään jokapäiväinen juoppo mutta juon vapaapäivinä eli kaksi kertaa viikossa.
On tämä melkoista.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, lakkaa lässyttäminen. Lopeta alkon kittaaminen ja ala kasvattamaan hamppua. Saat siitä kannabiksen kukkaa, jota voit turvallisesti poltella joka viikonloppu ilman ongelmia. Ei kukaan jaksaa elämää selvin päin koko ajan!
Vierailija kirjoitti:
Ap, lakkaa lässyttäminen. Lopeta alkon kittaaminen ja ala kasvattamaan hamppua. Saat siitä kannabiksen kukkaa, jota voit turvallisesti poltella joka viikonloppu ilman ongelmia. Ei kukaan jaksaa elämää selvin päin koko ajan!
Aika monikin jaksaa.
Alkoholisti olen minäkin, 44v nainen. Juon salaa, joskus myös töissä. En muista milloin viimeksi olisi ollut edes yksi päivä ilman viiniä.
Painoni on noussut 54kg:stä 83:meen. Naamani on turvonnut, energiaa ei ole yhtään. Kun lapseni muuttivat kotoa, erosin miehestäni ja asun nyt yksin. Ja juon.
ÄLÄ TEE TÄTÄ ITSELLESI. Hanki apua.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko teillä ehdottaa joitain kauniita/koskettavia kappaleita selviytymisestä?
Ihan pian kaadan nuo viemäriin.
Ajattelen, että huomenna kun pääsen töistä ja vapaani alkavat niin haluan käpertyä sellaiseen tietynlaiseen lapsen maailmaan ja turvaan. Lämmitän saunan, juon kylmän muumilimsan saunajuomaksi. Teen ravitsevaa ruokaa mutta lohtua antavaa. Suunnittelen vapaitani, käyn kävelyllä kauniissa talvimaisemassa, kuuntelen luontoa ja ympäröiviä ääniä, hengitän henkäys kerrallaan.
Soitan tukeen, etsin apua, etsin ryhmiä. Toivottavasti joku ryhmä osuisi vapaapäivälleni.
Tarvitsen ystävää, tarvitsen jonkun lähelleni luokseni mutta minulla ei ole nyt ketään johon luotan niin paljon tässä asiassa. Kuitenkin yritän olla itseni ystävä.
Olen erittäin otettu jos täällä olisi teitä jotka kannustatte. Ainakin on tämä ketju jonne saan tätä asiaa avata.
Ai sä olitkin tää päästään umpisairas lässyttäjä. Koitahan pärjäillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä nyt viemäriin kaada! Ota vaikka muovipussiin ja vie jollekin ostarille notkuvalle ryyppyremmille! Näet kuinka kiitollisia ne ovat!
Ap, olet tosi rohkea kun uskallat kohdata tunteesi ja pelkosi. Näin kerran kadulla kun mies kaatoi tölkkikaupalla katuviemäriin kaljatölkkejä. Joku pyysi niitä mutta mies sanoi että nyt riitti, nyt nämä menee viemäriin. Säkin pystyt siihen. Hae se muumilimsa jo tänään palkinnoksi jos saat kaadettua juomat pois. Koeta ajatella vaikka niin että viina ei maailmasta lopu jos nyt päätät edes kokeilla juomattomuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta riittää että ei arkena juo. Mulle olisi liikaa olla absolutisti. Raitis työkaverikin on aina naama norsun****lla. Minua sentään naurattaa edellisen ja tulevan viikonlopun hauskuudet.
Kaada ne viemäriin. Pystyt siihen. Mieli on heikko, sinä et. Ystäviä saat varmaankin aa kerhosta. He ymmärtävät mitä käyt läpi. Et ole uhri vaan aikuinen ihminen, joka vaikuttaa itse elämäänsä joka hetki. Ystävysty itsesi kanssa. Tee se nyt ja kaada juomat pois! Hyvää jatkoa sinulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai sua pelottaa se raitis elämä.koska et oo tottunut siihen,et tiedä mitä se on Mutta uskoisin,että kukaan joka on valinnut raittiuden ei ole katunut. Ja he varmasti voivat hyvin tällä hetkellä.
Keskity perusasioihin,liiku,tee itse ruoka,syö hyvin,nuku hyvin. Älä odota liikoja.
Huonosta tavasta pitää tehdä mahdollisimman näkymätön. Ja hyvästä tavasta näkyvä
Vierailija kirjoitti:
Alkoholisti olen minäkin, 44v nainen. Juon salaa, joskus myös töissä. En muista milloin viimeksi olisi ollut edes yksi päivä ilman viiniä.
Painoni on noussut 54kg:stä 83:meen. Naamani on turvonnut, energiaa ei ole yhtään. Kun lapseni muuttivat kotoa, erosin miehestäni ja asun nyt yksin. Ja juon.
ÄLÄ TEE TÄTÄ ITSELLESI. Hanki apua.
Surullista. Miksi et arvosta itseäsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haista visvaisesi! Paskanjauhaja!
Vetää treeniä minkä kerkiää, niin ei jaksa edes juoda.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En halua juoda noita. Pelkään alkoholia ja pelkään myös eliminoida alkoholin pois elämästäni.
Apua.
-ap
Mene terveyskeskukseen ja puhu tästä lääkärille. Päihderiippuvuus on sairaus. Lääkäri auttaa kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholisti olen minäkin, 44v nainen. Juon salaa, joskus myös töissä. En muista milloin viimeksi olisi ollut edes yksi päivä ilman viiniä.
Painoni on noussut 54kg:stä 83:meen. Naamani on turvonnut, energiaa ei ole yhtään. Kun lapseni muuttivat kotoa, erosin miehestäni ja asun nyt yksin. Ja juon.
ÄLÄ TEE TÄTÄ ITSELLESI. Hanki apua.Surullista. Miksi et arvosta itseäsi?
Mulla kävi sama kun tälle naiselle paitsi ei ollut lapsia eikä ole. Erosin väkivaltaisesta miehestä. Jäin yksin, rupesin juomaan päivittäin ja paino nousi 55 kilosta 78 kiloon. Sitä se juuri on kun ei arvosta itseään, on menettänyt oman arvon tunnon :( n24
Vierailija kirjoitti:
Olisiko teillä ehdottaa joitain kauniita/koskettavia kappaleita selviytymisestä?
Ihan pian kaadan nuo viemäriin.
Ajattelen, että huomenna kun pääsen töistä ja vapaani alkavat niin haluan käpertyä sellaiseen tietynlaiseen lapsen maailmaan ja turvaan. Lämmitän saunan, juon kylmän muumilimsan saunajuomaksi. Teen ravitsevaa ruokaa mutta lohtua antavaa. Suunnittelen vapaitani, käyn kävelyllä kauniissa talvimaisemassa, kuuntelen luontoa ja ympäröiviä ääniä, hengitän henkäys kerrallaan.
Soitan tukeen, etsin apua, etsin ryhmiä. Toivottavasti joku ryhmä osuisi vapaapäivälleni.
Tarvitsen ystävää, tarvitsen jonkun lähelleni luokseni mutta minulla ei ole nyt ketään johon luotan niin paljon tässä asiassa. Kuitenkin yritän olla itseni ystävä.
Olen erittäin otettu jos täällä olisi teitä jotka kannustatte. Ainakin on tämä ketju jonne saan tätä asiaa avata.
Särjetty ja satutettu sinua on monta kertaa
Ja nyt kuvittelet, että se on sinä, jonka päässä viiraa
Yhtäkkiä putoat pohjattoman syvään kuiluun
Ja luulet, että tästä on mahdotonta ikinä toipuu
Anna minun kantaa, auttaa
Anna minun, anna minun
Anna minun tulla sun viereesi ja lohduttaa
Hullu sä et ole, mut joskus sitä romahtaa, kivipohjaan
Hiljaa nyt mennään, mut henkiin sä jäät
Hullu sä et ole, mut juuri nyt on vaikeaa
Sama se, vaikka sinä rakastuisit johonkin väärään
Sama se, jos et sinä opi vielä siitäkään
Tärkeintä on, ettet sinä koveta sun sydäntä koskaan
Jonkunhan on uskottava, että vielä rakkaus voittaa
Anna minun kantaa, auttaa
Anna minun, anna minun
Anna minun tulla viereesi ja lohduttaa
Hullu sä et ole, mut joskus sitä romahtaa, kivipohjaan
Hiljaa nyt mennään, mut henkiin sä jäät
Hullu sä et ole, mut juuri nyt on vaikeaa
Sä et ole hullu, hullu sä et ole
Hullu sä et ole
Hullu, hullu sä et ole
Anna minun tulla sun viereesi ja lohduttaa
Hullu sä et ole, mut joskus sitä romahtaa, kivipohjaan
Hiljaa nyt mennään, mut henkiin sä jäät
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halua juoda noita. Pelkään alkoholia ja pelkään myös eliminoida alkoholin pois elämästäni.
Apua.
-ap
Mene terveyskeskukseen ja puhu tästä lääkärille. Päihderiippuvuus on sairaus. Lääkäri auttaa kyllä.
En suosittele tätä. Saat leiman otsaasi ja merkinnän alkoholi riippuvuudesta eikä sinua enään oteta tosissaan vaikka lopettaisit juomisen, ja kaikki sairautesi/mt oireilut tulkataan alkoholin käytön syyksi. Siihen loppuu apu.
Itse tein aikanaan niin että jatkoin 6kk normaalia toimintaa ja mietiskelin lopettamista. Kun sitten lopetin, ajatukset tähän olivat valmiit. Raittius keksti tuolloin muutaman vuoden. Nykyään harrastan viikon puolittamista : alkuviikko täysraitis, loppuviikolla alkoholia iltaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholisti olen minäkin, 44v nainen. Juon salaa, joskus myös töissä. En muista milloin viimeksi olisi ollut edes yksi päivä ilman viiniä.
Painoni on noussut 54kg:stä 83:meen. Naamani on turvonnut, energiaa ei ole yhtään. Kun lapseni muuttivat kotoa, erosin miehestäni ja asun nyt yksin. Ja juon.
ÄLÄ TEE TÄTÄ ITSELLESI. Hanki apua.Surullista. Miksi et arvosta itseäsi?
Mulla kävi sama kun tälle naiselle paitsi ei ollut lapsia eikä ole. Erosin väkivaltaisesta miehestä. Jäin yksin, rupesin juomaan päivittäin ja paino nousi 55 kilosta 78 kiloon. Sitä se juuri on kun ei arvosta itseään, on menettänyt oman arvon tunnon :( n24
Vieläkö jatkuu?
Olisiko teillä ehdottaa joitain kauniita/koskettavia kappaleita selviytymisestä?
Ihan pian kaadan nuo viemäriin.
Ajattelen, että huomenna kun pääsen töistä ja vapaani alkavat niin haluan käpertyä sellaiseen tietynlaiseen lapsen maailmaan ja turvaan. Lämmitän saunan, juon kylmän muumilimsan saunajuomaksi. Teen ravitsevaa ruokaa mutta lohtua antavaa. Suunnittelen vapaitani, käyn kävelyllä kauniissa talvimaisemassa, kuuntelen luontoa ja ympäröiviä ääniä, hengitän henkäys kerrallaan.
Soitan tukeen, etsin apua, etsin ryhmiä. Toivottavasti joku ryhmä osuisi vapaapäivälleni.
Tarvitsen ystävää, tarvitsen jonkun lähelleni luokseni mutta minulla ei ole nyt ketään johon luotan niin paljon tässä asiassa. Kuitenkin yritän olla itseni ystävä.
Olen erittäin otettu jos täällä olisi teitä jotka kannustatte. Ainakin on tämä ketju jonne saan tätä asiaa avata.
-ap