Lue keskustelun säännöt.
23 v poika asuu vielä kotona
03.11.2024 |
Onko normaalia että 23 v poika asuu vielä kotona. Tosin opiskelee vielä, mutta ei aikomustakaan muuttaa omilleen, vaikka kyllä taloudellisesti pärjäisi.
Vanhemmat kuljettelevat kouluun ja asioille ja kesätyöpaikalle. Olisiko tässä kasvamassa mukavuudenhaluinen passattu pullamössö, joka vielä viisikymppisenä huutelee "pyyhkimään".
Kommentit (82)
Niin no tiedän 16-17v kotoa muuttaneita, jotka todellakaan eivät itsenäistyneet yhtään sen enempää/nopeammin kuin moni muu nuori. Useimmiten syynä on ollut joko sietämättömät kotiolot tai opiskelu toisella paikkakunnalla. Yhdessä tapauksessa kyse oli teiniraskaudesta ja perheen perustamisesta, jolloin muuttivat poikaystävän kanssa yhteen. He itseasiassa pärjäsivät elämässä oikein hyvin, vaikka vauva vähän viivytti opintoja.
Minusta kotoa muuttaminen on parhaimmillaan loppuun mietittyä ja järkevää itsenäistymistä. Enkä tällä tarkoita sitä, että lapsi osaa itse täyttää toimeentulotukihakemukset, vaan sitä, että muutto joko helpottaa arkea (lähempänä koulua tai työpaikkaa) tai nuori pärjää jo itsekseen eli on säästänyt takuuvuokran ja osaa maksaa omat laskut, pestä pyykit ja huolehtia muut aikuisen ihmisen vastuut. Jotkut on kypsiä jo silloin 16v ja toisilla voi mennä pidempään. Jotkut muuttaa kotoa ja joutuu opettelemaan kaikki aikuisuuden asiat omillaan. Usein kantapään kautta eikä aina niin hyvin lopputuloksin.
Joskus muutto ei ole järkevää. Esim silloin, jos lapsuudenkoti on melkein koulu/työpaikan naapurissa tai sopivan hintaista asuntoa yhtä hyvällä sijainnilla ei löydy. Ei siinä silloin ole mitään kummallista asua vanhempien luona vuoden tai pari pidempään. Se kertoo vain hyvistä väleistä ja fiksusta ajattelusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mammanpoika. Oottelee äiten helmoissa siihen asti kunnes löytyy joku naisenalku, joka alkaa pitää huolta poijjaasta.
On täysin normaalia Helsingissä - molemmilla kahdella sukupuolella. Tunnen lähipiiristä.
Hyvin yleistä opiskelevilla ja samalla osittain työssäkäyvillä.
Omat elämät ja yksityisyys heillä toki on.
Minun aikuinen poika asuu kanssani. Tullaan hyvin toimeen. Poika opiskelee yliopistossa, tekee töitä ja säästää omistusasuntoon. Opinnot ovat loppusuoralla. Valmistumisen jälkeen hän muuttaa omaan omistusasuntoon, eikä ole senttiäkään opintovelkaa.
Vierailija kirjoitti:
Veljeni on 48v ja on koko ikänsä asunut vanhempien kanssa ja vielä samassa talossa. Käy töissä normaalisti, ei tosin maksa mitään asumisesta, joten lokki ainakin on
Katso kysymys. Ta-vaa.
48-vuotiaasta veljestäsi ei mitään kysytty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen 65 ja koko ikäni olen asunut kotona.
Vierailija kirjoitti:
Niin no tiedän 16-17v kotoa muuttaneita, jotka todellakaan eivät itsenäistyneet yhtään sen enempää/nopeammin kuin moni muu nuori. Useimmiten syynä on ollut joko sietämättömät kotiolot tai opiskelu toisella paikkakunnalla. Yhdessä tapauksessa kyse oli teiniraskaudesta ja perheen perustamisesta, jolloin muuttivat poikaystävän kanssa yhteen. He itseasiassa pärjäsivät elämässä oikein hyvin, vaikka vauva vähän viivytti opintoja.
Minusta kotoa muuttaminen on parhaimmillaan loppuun mietittyä ja järkevää itsenäistymistä. Enkä tällä tarkoita sitä, että lapsi osaa itse täyttää toimeentulotukihakemukset, vaan sitä, että muutto joko helpottaa arkea (lähempänä koulua tai työpaikkaa) tai nuori pärjää jo itsekseen eli on säästänyt takuuvuokran ja osaa maksaa omat laskut, pestä pyykit ja huolehtia muut aikuisen ihmisen vastuut. Jotkut on kypsiä jo silloin 16v ja toisilla voi mennä pidempään. Jotkut muuttaa kotoa ja jou
Itse jouduin muuttamaan pois 17 v. Huonosti tai vaihtelevasti mennyt.
Alisuoriutunut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa muutetaan erittäin nuorina pois kotoa kun vertaa muihin maihin.
Itse asun vielä 31 vuotiaana äidin luona. Ei ole ollut rehellisesti sanottuna varaa asua itse pääkaupunkiseudulla omillani. Olisin jo ulosotossa, kenties kodittomana muuten. Hyvä näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutun poika on jäämässä yläkerran peräkammariin. Äitinsä leikkaa varpaankynnet vielä 24-vuotiaalta.
Oletko kade,siinä on paljon hyviä puolia.Jos on tilaa miksei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun aikuinen poika asuu kanssani. Tullaan hyvin toimeen. Poika opiskelee yliopistossa, tekee töitä ja säästää omistusasuntoon. Opinnot ovat loppusuoralla. Valmistumisen jälkeen hän muuttaa omaan omistusasuntoon, eikä ole senttiäkään opintovelkaa.
Tämä.
Kulut puoliksi ja hoitaa velvoitteensa;
kauppaostokset, ruoanlaiton, pyykinpesun, siivoamisen.
Oma yksityiselämä ja yksityisyys.
Mikä ongelma?
Vierailija kirjoitti:
Minä olen 65 ja koko ikäni olen asunut kotona.
;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen 65 ja koko ikäni olen asunut kotona.
;)
Ihan lähivuosina nähdään sitäkin, että kotoa muuttaneet alkaa palata kolmekymppisenä vanhempien luokse, kun palkka ei pätkä- ja silpputöissä riitä elämiseen.
Tätäkin on suuressa maailmassa nähty, ja tämän hallituksen toimien takia ollaan täälläkin pian siinä tilanteessa.
Anna asua, jos vielä opiskelee. Kaikki on niin kallista nykyään, eläminen ja ruoka.
Asun isossa omakotitalossa pääkaupunkiseudulla 23v poikani kanssa. Hän asustaa yläkertaa minä alakertaa. Opiskelee, eikä tarvitse ottaa lainaa. Kun valmistuu vuoden päästä muuttaa omilleen. En näe tässä mitään ongelmaa. Helpottaa minuakin kun ei tarvitse siivota kuin oma puoliskoni talosta ja saan apua lumitöissä ja ruohonleikkuussa. Kun muuttaa pois muutan minäkin pienempään.
Niin. Joitakin on siunattu aivan mahtavilla vanhemmilla, joihin heillä on erinomaiset välit. He pärjäävät yleensä loistavasti elämässään myöhemmin koska ovat kasvaneet lämmön ja keskinäisen välittämisen piirissä.
Sitten on vastaavasti vanhempia jotka vaihtavat lukot asuntoon välittömästi kuin se oma lapsi on 18 vee ja muksu potkaistaan kylmästi pellolle.
Hgin yliopistoon nk hakupaineala??
mitä tarkoittaa?