Järkyttävä koiralenkki : (
Olin koiran ja lapseni kanssa lenkillä. Erään talon aidattomalta pihalta ok-tälo alueella tuli isompi koira eteemme. Pieni koira pelkää isoja koiria, samoin lapseni enkä minäkään pidä vapaista tuntemattomista murisevista koirista. No, emme päässeet tästä koirasta eroon, hyvä kun uskalsin liikkua. Pikkukoiran otin syliini koska se rimpuili taluttimessa ja pelkäsi henkensä edestä. Lapseni kävi talossa pyytämässä että koira haettaisiin pois ja isäntä tulikin paikalle. Pyysin häntä kutsumaan koiran pois(ei totellut) ja sanoin, että koirat pitäisi pitää kiinni kaupungissa koska jotkut tosiaan pelkäävät ja lisäksi heidän koiransa käyttäytyi vihaisesti. Tyyppi alkoi huutaa, ettei hän aio koiraansa pitää kiinni ja jos ei uskalla kulkea niin ei tarvi ulkoilla. Koira oli kuulemma pentu eikä murise kellekään. Lopuksi hän kiroili ja huusi siihenmalliin, että lapseni alkoi itkeä ja itseänikin pelotti. Kielenkäyttö oli aivan järkyttävää - kukaan ei ole koskaan puhunut minulle siihen malliin...Heidän lapsensa oli myös kuuntelemassa. Oma lapseni itki loppumatkan kotiin, eikä uskalla enää kulkea sitäkautta, koiran eikä miehen takia. Mielestäni en puhunut mitenkään rumasti vaan ihan asiallisesti pyysin hakemaan koiran pois ja sanoin että koiria ei saisi pitää vapaana...
Ihan kamalaa kun enää ei tarvitse pelätä ainoastaan vihaisia koiria vaan näköjään myös niiden omistajat alkavat käyttäytyä samaan malliin. Taitaa tosiaan olla reitinvaihto edessä...Kiva kokemus lapselle : (
Miten muiden pikkukoirien ulkoiluttajat selviävät iltalenkeistä ilman traumoja?
Kommentit (43)
on seuraava: edellisessä asuinpaikassa saimme olla ilman pitkiä lenkkejä...asuimme nimittäin paikassa, josta pääsi vain yhtä tietä kävelemään "ihmisten ilmoilla" ja tuon tien varressa asui kaksi isoa koiraa,joista molemmat hyppäsivät aidan yli kevyesti (toinen dobermanni ja toinen rotweiler) ja aina pienen koiramme kimppuun :/. En enää uskaltanut ulkoilla siellä, joten lenkit jäivät lyhyiksi...
Niin KAIKKI koiranomistajat ovat tuollaisia.
Meillä olisi hyvät lenkkimahdollisuudet, mutta irtokoirien takia joutuu reitit suunnittelmaan tarkaan ja valinnanvara alkaa olla aika onneton. Yksin en uskalla kovin pitkiä lenkkejä tehdä, luotan siihen että miehen kanssa on parempi mahdollisuus selvitä irtokoirista ilman että omasta pikkupiskistä lähtee henki.
Suututtaa niin mahdottomasti! Ärsyttää myös se, että jos näiden isojen koirien omistajille menee sanomaan koiran irtipidosta niin katsovat kuin jotain hysteerikkoa ja suunnilleen nauravat päin naamaa. Tuntuu ettei näille voi tehdä mitään. Vaikka sama koira on hyökännyt ja raadellut useamman pikkukoiran, ei näitä koiria saada lopetettua eikä omistajia asoihin.
Niin KAIKKI koiranomistajat ovat tuollaisia.
niin siitä olisi ollut lööpit iltapäivälehdissä.
Ja todennäköisesti poliisit olisivat käyneet hakemassa koiran lopetettavaksi.
Meillä päin yksi pariskunta ulkoiluttaa saksanpaimenkoiraansa aina vapaana. Koira on jo kaksi kertaa hyökännyt meidän collien päälle. Onneksi ei ole pahasti käynyt (ottanut vain karvoista kiinni), mutta silti.. Ja ekalla kerralla toinen omistajista päivitteli, että "ei tämä ennen ole kenenkään kimppuun hyökännyt.." Joopa joo.
Olen viimeisellä raskauskolmanneksella ja käymme koiran kanssa neljästi päivässä hissuttelu-nuusku-lenkillä. Oma koirani on suht hyvin hanskassa, mutta on nuori ja innostuu irtokoirista.
Nykyisellä asuinalueella nuo irtokoirat ovat todellinen riesa ja niitä tapaa _joka_ lenkillä. Osa on ystävällisiä ja osa ei, mutta minulta ne saavat ärräpäät lentämään. En halua tämän mahani kanssa pienintäkään riskiä joutua koiratappelun väliin, tai että omani alkaa leikkiä hihnassa.
Yleensä karjaisu irtokoiralle riittää. Aina ei, ja silloin nakkaan vaikka kengällä ärräpäiden saattelemana.
Sen päätöksen tein tänään, että seuraavan pihastaan karkaavan koiran omistajat pääsevät juttusille poliisien kanssa.
Isojen koirien omistajat naureskelevat, että meidän koira söis ton aamupalaksi jne jne. En voi käsittää. Tämä oli kyllä ehdoton pohjanoteeraus. Kielenkäyttö oli niin törkeää että olen vieläkin pelästynyt.
Eipä taida auttaa muu kuin reitinvaihto : (
AP
Lapsesi pelkää isoja koiria, ette päässeet koirasta eroon ja lapsi kuitenkin kävi hakemassa omistajan paikalle?
Miten se lapsi uskalsi lähteä mihinkään kun iso koira oli irti? Miten sä uskalsit laskea lapsen? Koirahan olisi voinut hyökätä lapsen kimppuun jos kerran oli vihainen...
Ja lapsi tosiaan pääsi asunnon ovelle, mutta te ette tietä pitkin ohi?
Kaikki koirat asuvat noin 100 metrin päässä toisistaan. Molemmat raadellut koirat selvisivät hengissä. Ja kyllä vain, kyseessä oli rottweiler. Samassa taloudessa on kolme rotikkaa.
Itse lomailen kesäisin tuossa samassa naapurustossa ja kyllä muuten pelottaa lähteä koiran kanssa edes pienelle iltalenkille. Mutta kun ihmiset on olleet naapureita yli 30 vuotta, ei tämmöisiä asioita lähdetä lehtiin ilmoittelemaan. Tosin minä jos saisin päättää niin koiralta henki pois ja omistajalle koiranpitokielto : (
niin siitä olisi ollut lööpit iltapäivälehdissä.
Ja todennäköisesti poliisit olisivat käyneet hakemassa koiran lopetettavaksi.
Olipa kyse naapurisovusta tai ei niin tuollaiset irtiolot ilmoitetaan poliisille.
on se kumma kun kaikki pikku puudelit saa juoksennella fleksissä miten sattuu ja räksyttää mielestä mukaan. Flexissä on sitten niin mukava laskea se puudeli säntäilemään suoraan kaikkien koirien ympärille ja räksyttämään oikein sydämensä kyllyydestä. Voi että kun tämä meidän pikku Berdita onkin nyt niin hassu kun isottelee isoille koirille, heh-heh.. Sitten kun se iso koira ottaa ja rähähtää tälle kaulassa roikkuvalle karvakasalle, onkin se kamala ja hirveä peto joka pitäisi heti jo lopettaa, vihainen kun on.
jos irrallaan oleva koira tulee vastaan. Päästäkää mieluummin vaikka se omannekin irti. Se on hengenvaarallista, jos vastaan tulee dominoiva/aggressiivinen koira ja otatte sen omanne syliin. Tuolloin oma koiranne on välittömästi altavastaajana ja jos toinen hyökkää niin pahimmassa tapauksessa lähtee henki sekä omistajalta että koiraltanne...
Omat terrierini suorastaan riehaantuvat, jos vastaan tulee koira ja otan koirani syliin. Siitä alkaa sellainen räksytys, että varmasti vastaantulija ärsyyntyy ja hyökkää, jos sillä päällä on liikenteessä... Eli ei koiria syliin vaan koirat selvittäköön välinsä keskenään ja mielellään molemmat vapaana. Ja jos tappelu tulee. niin YLEENSÄ se loppuu siihen, kun toinen alistuu. Ja vammatkin ovat suhtessa meteliin aika vaatimattomia. Ja jos on ihan pakko mennä väliin, niin mielellään kaksi ihmistä paikalle. Molemmat ottavat koiran takajaloista ilmaan, jolloin erottaminen onnistuu parhaiten....
Maailmassa on paljon koiria ja kohtaamisilta ei voi välttyä. Ja aina on mahdollista, että kilttikin koira saattaa syystä tai toisesta ruveta jossain tilanteessa aggressiiviseksi ilman selkeää syytä (siis syytä, joka meille ihmisille olisi selkeä)...
Pärjäilkää!
Meillä myös toisille uroksille räyhäävä sekarotuinen, mutta on aina hihnassa. Pari kertaa on ollut pelottavia tilanteita, kun irrallaan oleva uroskoira on tullut vastaan. Tilanteesta on vaikea päästä pois ja aina on pelko, että irtokoira hyökkää räyhäävän uroskoirani kimppuun. Varsinkin, jos on ollut lapsi rattaissa mukana.
Uroskoirat pitäisi pitää kaupungissa aina kiinni, nartut on säyseämpiä.
Meillä myös toisille uroksille räyhäävä sekarotuinen, mutta on aina hihnassa. Pari kertaa on ollut pelottavia tilanteita, kun irrallaan oleva uroskoira on tullut vastaan. Tilanteesta on vaikea päästä pois ja aina on pelko, että irtokoira hyökkää räyhäävän uroskoirani kimppuun. Varsinkin, jos on ollut lapsi rattaissa mukana.
Uroskoirat pitäisi pitää kaupungissa aina kiinni, nartut on säyseämpiä.
jos tilanne menisi noin äärimmäisyyksiin. Ja toki pieneltä koiralta saatta lähteä henki yhdestä ison koiran puraisusta.
Mutta silti... jos vastaan tulisi joku vihainen rotikka tms. iso koira, niin en kyllä uskaltaisi napata omaa koiraani kainaloon...vaan kyllä saisi koirat selvittää välinsä keskenään oli sitten lopputulos kuinka raadollinen tahansa...
mutta siis, äärimmäinen tilannehan tuo jokatapauksessa olisi.
kaikki koirat pitää pitä kiinni. Mutta aina on olemassa pieni mahdollisuus, että koira syystä tai toisesta pääsee karkaamaan. Oli se sitten uros tai narttu.
Tiedän parikin tapausta, joissa iso koira on raadellut/puraissut pienempänsä kuoliaaksi. Jos kokoero ei ole huomattava niin pahoja vammoja ei varmaankaan välttämättä pääse syntymään, mutta kun on kyseessä iso ja pieni koira niin jälki voi olla todella pahaa. Uhkaavan näköisessä tilanteessa todellakin nappaan koirani mielummin syliin kuin otan riskin, uskoisin että altavastaajan osa on kuitenkin parempi kuin vainajan. Oikeasti tuollainen tilanne, että koira kenenkään estämättä hyökkäisi ja raatelisi minutkin, on äärimmäisen epätodennäköinen, joskaan toki ei mahdoton. En silti voisi antaa itselleni anteeksi sitä, että seisoisin ja katsoisin vierestä koirani kuolemaa tekemättä mitään.
jos irrallaan oleva koira tulee vastaan. Päästäkää mieluummin vaikka se omannekin irti. Se on hengenvaarallista, jos vastaan tulee dominoiva/aggressiivinen koira ja otatte sen omanne syliin. Tuolloin oma koiranne on välittömästi altavastaajana ja jos toinen hyökkää niin pahimmassa tapauksessa lähtee henki sekä omistajalta että koiraltanne...
Omat terrierini suorastaan riehaantuvat, jos vastaan tulee koira ja otan koirani syliin. Siitä alkaa sellainen räksytys, että varmasti vastaantulija ärsyyntyy ja hyökkää, jos sillä päällä on liikenteessä... Eli ei koiria syliin vaan koirat selvittäköön välinsä keskenään ja mielellään molemmat vapaana. Ja jos tappelu tulee. niin YLEENSÄ se loppuu siihen, kun toinen alistuu. Ja vammatkin ovat suhtessa meteliin aika vaatimattomia. Ja jos on ihan pakko mennä väliin, niin mielellään kaksi ihmistä paikalle. Molemmat ottavat koiran takajaloista ilmaan, jolloin erottaminen onnistuu parhaiten....
Maailmassa on paljon koiria ja kohtaamisilta ei voi välttyä. Ja aina on mahdollista, että kilttikin koira saattaa syystä tai toisesta ruveta jossain tilanteessa aggressiiviseksi ilman selkeää syytä (siis syytä, joka meille ihmisille olisi selkeä)...
Pärjäilkää!
jos irrallaan oleva koira tulee vastaan. Päästäkää mieluummin vaikka se omannekin irti. Se on hengenvaarallista, jos vastaan tulee dominoiva/aggressiivinen koira ja otatte sen omanne syliin. Tuolloin oma koiranne on välittömästi altavastaajana ja jos toinen hyökkää niin pahimmassa tapauksessa lähtee henki sekä omistajalta että koiraltanne...
Omat terrierini suorastaan riehaantuvat, jos vastaan tulee koira ja otan koirani syliin. Siitä alkaa sellainen räksytys, että varmasti vastaantulija ärsyyntyy ja hyökkää, jos sillä päällä on liikenteessä... Eli ei koiria syliin vaan koirat selvittäköön välinsä keskenään ja mielellään molemmat vapaana. Ja jos tappelu tulee. niin YLEENSÄ se loppuu siihen, kun toinen alistuu. Ja vammatkin ovat suhtessa meteliin aika vaatimattomia. Ja jos on ihan pakko mennä väliin, niin mielellään kaksi ihmistä paikalle. Molemmat ottavat koiran takajaloista ilmaan, jolloin erottaminen onnistuu parhaiten....
Maailmassa on paljon koiria ja kohtaamisilta ei voi välttyä. Ja aina on mahdollista, että kilttikin koira saattaa syystä tai toisesta ruveta jossain tilanteessa aggressiiviseksi ilman selkeää syytä (siis syytä, joka meille ihmisille olisi selkeä)...
Pärjäilkää!
poliisille.. ärsyttää suunnattomasti ihmiset jotka pitää koiria vapaana kaupunkialueella.. viime viikolla minunkin piti odotella muutama minuutti tien toisella puolella kun dobermanni juoksenteli vapaana enkä lapsen kanssa uskaltanut lähemmäksi mennä..