Lue keskustelun säännöt.
Kirjolla-sarja, kausi 2
28.10.2024 |
YLE Areenasta löytyy nyt uuden kauden jaksot. Oletteko jo ehtineet katsoa?
En vielä ekan jakson perusteella osaa sanoa, onko ainakaan ykköskautta parempi, paitsi Topi on tietenkin ihana piristys sarjassa, onneksi hän on mukana!
Kommentit (234)
Kuuluuko nepsyyteen wokeus ja sukupuolettomuus? Tai että on automaattisesti jotain muutakin vähemmistöä, että on erityisen erityinen, eikä millään mittarilla mikään tavis? Varsinkin tyttönepsyillä tuo on enemmänkin sääntö kuin poikkeus, ollaan muunsukupuolisia, polyja, erikoisesti pukeutuvia. Poikanepsyillä on sen sijaan ihan oikeasti hankalaa, ovat niin kömpelöitä, möläyttelevät js raivoavat yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä porukka pärjäsi aikoinaan? Ei ollut diagnoosia tilalle, jossa kynän putoaminen lattialle harmittaa tai sille, että jokapäiväinen elämä välillä tökkii.
Medikalisaation riemuvoitto. Lääkefirmoissa myhäillään.
Tukea tarvitsevat luokiteltiin heikkomielisiksi koko skaalan leveydeltä. Roikkuivat joukon jatkona yhteiskunnassa kykyjensä mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä porukka pärjäsi aikoinaan? Ei ollut diagnoosia tilalle, jossa kynän putoaminen lattialle harmittaa tai sille, että jokapäiväinen elämä välillä tökkii.
Medikalisaation riemuvoitto. Lääkefirmoissa myhäillään.
Elämä ei ollut niin vaativaa ja erilaisille ihmisille löytyi helpommin tilaa. Nykyisessä tehotuotantoyhteiskunnassa vaatimukset ovat aivan erilaisia.
Jatkan vielä esimerkillä. ADHD diagnoosi on ollut pidempään, mutta autismin tajusin vasta työelämässä. Joo, lapsena kiusattiin kaikkialla, mutta yleisesti sitä ennen vain pidettiin outona. "Tommonen omanlainen se nyt vähän on" oli asenne. Sitten työelämässä tuli vastaan asiantuntija-alan toimistokulttuurin sosiaaliset kirjoittamattomat säännöt, enää ei selvinnyt vähän erikoinen -leimalla. Lisäksi työpäivän jälkeen mietin, että miksi saan jatkuvasti kotiin päästyäni hallitsemattomia raivo- ja itkukohtauksia, ihan kuin lapsena. Noh, hermoston ylikuormituksesta johtuvia meltdownejahan ne olivat. Korkea älykkyys (ei nyt mikään supertasoa, mutta niin että selkeästi auttanut) sekä ADHD:n impulsiivisuus olivat vain maskanneet autisminpiirteitä piiloon.
Monesti kirjolla ollessa on se mitä näette ja mitä ette näe. Olen älykäs, sosiaalinen, aina riittänyt kavereita kiusaamisesta huolimatta, johtajatyyppiä, erityiskiinnostukseni kohteet ovat ns normaaleja. Minut on kasvatettu hillityksi ja kohteliaaksi, toimeliaaksi ja oma-alotteiseksi. Harva kuitenkin näkee se tuskan ja vaikeuden. Väsähdän helposti valtavista ihmismääristä, viereisten ihmisten hajuvesipilvistä ja jatkuvasta metelistä. Rauhoitan itseäni pehmoleluilla (mukava aistikokemus, silmät näkevät söpöä ja iho koskee pehmeää) ja keinumisella. Ihmiset ymmärtävät tarkoitukseni monesti väärin, sillä tarkoitan mitä sanon ja he epäilevät taka-ajatuksia. Haluni ymmärtää asia kyselemällä siitä tulkitaan negatiivisesti. Burnoutteja on vähän väliä, en vain pääse sängystä ylös hetkeen, jos olen yrittänyt liikaa olla normaali ihminen. Keho sammuttaa itsensä, eikä tottele käskyjä. Meltdowneissa jopa satutan itseäni.
Vierailija kirjoitti:
Kuuluuko nepsyyteen wokeus ja sukupuolettomuus? Tai että on automaattisesti jotain muutakin vähemmistöä, että on erityisen erityinen, eikä millään mittarilla mikään tavis? Varsinkin tyttönepsyillä tuo on enemmänkin sääntö kuin poikkeus, ollaan muunsukupuolisia, polyja, erikoisesti pukeutuvia. Poikanepsyillä on sen sijaan ihan oikeasti hankalaa, ovat niin kömpelöitä, möläyttelevät js raivoavat yms.
Osittain, kyllä. Tilastollisesti nepsyissä on enemmän queereja verrattuna muuhun väestöön. Jossain tutkimuksessa oli arvelua, että samat mekanismit jotka raskauden aikana aiheuttavat autismia, aiheuttavat esim. transsukupuolisuutta. Toki nämä voivat johtua myös muista tekijöistä. Lisäksi osasyynä voi olla, että biologisesti naisten aivot autimismissa muistuttavat miesten aivojen toimintaa, joka voi tuoda kokemusta miehisyydestä (tämä ei kuitenkaan ole vielä sama asia kuin varsinainen sukupuolikokemus). Toisaalta naisten aivoissa eri alueet ovat yleisesti aktiivisempia kuin miehillä, ja osa näistä alueista on keskittynyt nimenomaan tunnesäätelyyn. Naisilla aivoissa on muutenkin enemmän jatkuvasti aktiivisempia alueita kuin miehillä, siitä on voinut myös syntyä ajatus että "naiset ajattelevat liikaa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä ihmettelen, kun usein autisteilla on aistiyliherkkyyttä, niin miten näistä kolmella neljästä oli tatuointeja? (Voi Topillakin olla, mutta ei ainakaan näkynyt). Luulisi, ettei aistiyliherkkä sietäisi sitä neulalla tökkimistä. Ja lävistyksiäkin oli. Että vaate tai taikina on inhottavan tuntuista, mutta tatuoinnit ei tunnu missään?
Monet nepsyjutut on ns. tavisjärjellä ajateltuna käsittämättömän tuntuisia. Aistiyliherkkyydet ja -aliherkkyydet ei ole tasaisesti kaikki tai ei mitään vaan siellä on kapeita yksityiskohtia. Oman kokemuksen pohjalta sanoisin että itse aisti ei poikkea vaan aivojen tulkinta aistimuksesta. Esim. hyvä biisi on kiva kuunnella, huono on epämiellyttävä.
Totta. Rupesin miettimään tätä itsekin. Minulla on ADHD, johon voi myös liittyä aistiyliherkkyyttä. Itselläni tämä näkyy esimerkiksi vaatteissa ja ruoissa. En voi syödä kylmää ja lämmintä sekaisin (esimerkiksi salaatti ja lämmin ruoka) En voi pitää tiukkoja vaatteita tai mitään, joka nousee kaulalle. Toisaalta, olen synnyttänyt luomuna ja kipukynnys on muutenkin korkea. Eli ymmärrän, että näyttäytyy erikoiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisi sitten kiva ollut kuulla sinulta jotain perusteita eikä höpöhöpöä vastaukseksi siihen mikä nykykäsitys on. Olisi nimittäin kiinnostanut ja voin kyllä aivan hyvin muuttaa mieltäni, jos asiat perustellaan hyvin.
Tutustu mitä autismin kirjo on. Ellet huomaa sen jälkeen että sama asia niin peli on menetetty. Kirjo on kylläkin niin monimuotoinen kokonaisuus ettei aukene ihan pikaisella vilkaisulla. Ehkä helpoiten pääsee kärryille Youtuben avulla. Tututstumalla mitä kirjolla olevat kertovat ja mitä asiantuntijat kertovat.
Vierailija kirjoitti:
Miksi nuo vaikuttaa ihan normaaleilta mun silmään paitsi Topi
Normaali on suhteellista.
Se lukiotyttökin kertoi, että lapsena oli diagnosoitu ties mitä. Ja nelikymppinen nainen, että oli päässyt peruskoulusta läpi vain kun tarkkisope oli järjestänyt yksityisopetusta kotonaan. Eli vaikeita taustoja on.
Ja se, miten se nainen ei uskaltanut/pystynyt mennä juhliin ja miten suoraan puhuu, ettei pidä ihmisistä. Silti seurustelee.
Tämä kausi on realistisempi kuin eka. Ekalla kaudella tyypit vaikutti siltä, että olivat potilasjärjestön kautta löydettyjä vähän reppanoita tapauksia. Nää uudet on normaalimpia, mutta samalla antaa realistisemman kuvan autismista, että mitä se käytännössä on.
En oo koko sarjaa kattonut, mutta toivon, että vielä tulee myös sitä rakempaa puolta. Siis myös meltdown ja shutdown -taipumuksista, että miten ne vaikuttaa elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuuluuko nepsyyteen wokeus ja sukupuolettomuus? Tai että on automaattisesti jotain muutakin vähemmistöä, että on erityisen erityinen, eikä millään mittarilla mikään tavis? Varsinkin tyttönepsyillä tuo on enemmänkin sääntö kuin poikkeus, ollaan muunsukupuolisia, polyja, erikoisesti pukeutuvia. Poikanepsyillä on sen sijaan ihan oikeasti hankalaa, ovat niin kömpelöitä, möläyttelevät js raivoavat yms.
Trans ja autismi liittyvät yhteen, transhoitoja hakevissa on enemmän autisteja kuin normaaliväestössä. Sukupuolten erilaisuus näkyy. Tytöt raivoavat harvemmin, ja muita ongelmia ei pidetä niin ongelmina kun eivät haittaa muita.
Vierailija kirjoitti:
Jaa, tämäkin piti pilata liialla sateenkaaritouhulla. Ensimmäisellä kaudella oli myös ihan liikaa nuoria miehiä ja se ei käy sekään.
Realismia. Prideilla on paljon sellaisia adhd-autistisia transnuoria kuin tässä tuo pariskunta. Olis outoa, jos ei sarjassa näkyisi. Ekalla kaudella oli nuoria miehiä, nyt sitten muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pilalla. Ensimmäinen kausi oli tosi sympaattinen ja kuvasi autisteja hyvin. Nyt on valittu vaan jotain äärimmäisen lieviä asbergereja ja yksi jolla ei ole mitään vaivaa oikeasti (vaikka sillä nyt mukamas diagnoosi onkin) + jo kaikkien tiedossa oleva some julkkis Topi. Ei tällaista larppaus sarjaa jaksa katsoa.
Se kirjoitetaan asperger
Tykkään tästä kaudesta. Ymmärrän, ettei haluta mässäillä kurjuudella ja ehkä tässä on balanssissa se vaikeus ja tavallinen elämä.
Nelikymppisen naisen vaikeuksia tulee paremmin esiin. Ilman diagnoosia hän olisi vain "vaikea ihminen". Nyt hyvä kuvaus siitä, miten autismi näkyy naisilla. Esim. se ettei pysty meneen juhliin ja miten sitä sanoittaa. Mutta monelle katsojalle ei riitä sanoittaminen, vaan pitäis näyttää kans. Ja ei haluta näyttää, että kukaan hajoo kameran edessä.
Mulla on tiettyjä kirjon piirteitä ja siksi oli kiva nähdä, mitä puhuvat esim. maskaamisesta ja miten eri tavoin siihen suhtautuvat. Nuorilla on helpompaa. On tiloja olla oma itsensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo siis mua aidosti kiinnostaa oppia ymmärtään ihmisiä joilla neurologia todella toimii erilailla ja voi olla isona esteenä toimia tässä yhteiskunnassa. Mutta nää uudet päähenkilöt ei tuo mitään uutta näkökulmaa kun haasteet ei ole invalidisoivia. Hyvin porskuttavat. Onko isoin este hyväksyä itsensä.
Kertoo tosi paljon miten ei ole hyväksytty, niin on oppinut että täytyy salata millainen on. Tai yrittää salata. Kun taas nuoret olis vaan menneet avoimesti että "tällainen mä oon".
Vierailija kirjoitti:
Joo siis mua aidosti kiinnostaa oppia ymmärtään ihmisiä joilla neurologia todella toimii erilailla ja voi olla isona esteenä toimia tässä yhteiskunnassa. Mutta nää uudet päähenkilöt ei tuo mitään uutta näkökulmaa kun haasteet ei ole invalidisoivia. Hyvin porskuttavat. Onko isoin este hyväksyä itsensä.
No on se nyt vtun invalidisoivaa, jos yksistä juhlista tarvii stressata päiviä eikä sitten pysty niihin menemään. Selvästi näkee siitä vanhemmasta naisesta, ettei ole ns. normaali. Nuorilla vaikeudet näkyy vähemmän. Toisella on perhe tukemassa ja toisella samanhenkisten yhteisö. Se vaikuttaa tosi paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ohjelman tuotannossa voitaisiin ymmärtää asiat hieman paremmin. Ei tarvita vähemmistöistä kertovaan ohjelmaan niitä eniten tapetilla olevia toisia vähemmistöjä, kun heitä tukevat (eli ohjelmaa nyt katsovat) osaavat ymmärtää jo itsensä kaltaisia. Kun taas tällä millä yritetään vain saada huomiota (räikeä trans ihminen) varmistetaan ettei he joiden pitäisi ja joille olisi eniten hyötyä katso koko ohjelmaa. Eli ne "perus" perheet, stereotyyppisemmät miehet ja naiset jne. Tosta tulee vaikutelma vaan topi ja trans ohjelmasta. Mut koska nyt trans ihmiset on muotia niin kustaan autistien päälle
Trans ihmisiä on tyyliin prosentti väestöstä, suurin osa heistä ois niitä jotka menee ulkonäöllisesti miehestä tai naisesta. Eli puhutaan todella pienestä ihmisryhmästä, jonka esiin tuominen huomion ja klikkausten, eli RAHAN takia on tällä hetkellä voimissaan. Transihmiset saa tottakai näkyä, mutta pakosti heistäkin iso osa ymmärtää et heitä käytetään hyväksi ja vain lisäämään _huonoa_ huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Ohjelman tuotannossa voitaisiin ymmärtää asiat hieman paremmin. Ei tarvita vähemmistöistä kertovaan ohjelmaan niitä eniten tapetilla olevia toisia vähemmistöjä, kun heitä tukevat (eli ohjelmaa nyt katsovat) osaavat ymmärtää jo itsensä kaltaisia. Kun taas tällä millä yritetään vain saada huomiota (räikeä trans ihminen) varmistetaan ettei he joiden pitäisi ja joille olisi eniten hyötyä katso koko ohjelmaa. Eli ne "perus" perheet, stereotyyppisemmät miehet ja naiset jne. Tosta tulee vaikutelma vaan topi ja trans ohjelmasta. Mut koska nyt trans ihmiset on muotia niin kustaan autistien päälle
Ei ne ole "toisia vähemmistöjä" vaan risteäviä vähemmistöjä.
Sukupuolidysforia autismikirjon ihmisillä
Autismikirjon lasten joukossa epätyypillinen sukupuolikokemus on poikkeuksellisen yleistä, toisaalta monet autismikirjon nuoret ilmaisevat sukupuoleen liittyviä pohdintoja vasta murrosiässä. Nuorilla sukupuolidysforiasta kärsivillä autismikirjon häiriön esiintyvyys on 20-kertainen, aikuisilla 10-kertainen väestöön suhteutettuna.
https://autismiliitto.fi/materiaalia/autismi-lehti/autismikirjon-hairio…
Jos et näe naisia, jotka siinä on, niin sitten sulle "tulee vaikutelma vaan topi ja trans ohjelmasta". Se on vaan sun vaikutelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo siis mua aidosti kiinnostaa oppia ymmärtään ihmisiä joilla neurologia todella toimii erilailla ja voi olla isona esteenä toimia tässä yhteiskunnassa. Mutta nää uudet päähenkilöt ei tuo mitään uutta näkökulmaa kun haasteet ei ole invalidisoivia. Hyvin porskuttavat. Onko isoin este hyväksyä itsensä.
Kertoo tosi paljon miten ei ole hyväksytty, niin on oppinut että täytyy salata millainen on. Tai yrittää salata. Kun taas nuoret olis vaan menneet avoimesti että "tällainen mä oon".
Nuorissa, ainakin fiksuissa, näyttää olevan just tuollainen hyvä suhtautuminen. Ihan arkipäiväinen juttu jos joku on kirjolla.
Olen katsonut toisen kauden kolme ensimmäistä jaksoa ja pitänyt. Ei missään tapauksessa pettymys, koska nyt aikuisempia ihmisiä. Neurotyypillisenä olen taas oppinut ja oivaltanut. Ihania ihmisiä!
Onko Mico ja puolisonsa siis homopari?
Mukavia ovat, mutta tämä askarruttaa?
Ohis tässä. Mietin että tarkoittaakohan hän, että erityisherkkyys olisi neuroepätyypillisyyttä? Sehän on nimenomaan hermostollista erilaisuutta. Nepsyyden alle kuuluvat autisminkirjon lisäksi ADHD, OCD ja lukihäiriöt.