Yliopisto-opiskelijat todellakin lähtevät Lapin tai Tallinnan yliopistoon, koska eivät pääse oikeisiin yliopistoihin. Mitä mieltä olette?

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoon pääseminen ei ole vaikeaa. Olen päässyt pääsykokeiden kautta kahteen eri yliopistoon eri vuosina ja eri opiskelualoille ensimmäisellä yrittämällä. Molemmilla kerroilla. 

Sama kokemus minullakin. Mutta ymmärräthän, että ihmiset eroavat kovasti toisistaan eikä kaikilla ole samoja älynlahjoja tai muita sisään pääsemiseen tarvittavia kykyjä?

Minulla on useita Tallinnassa opiskelleita tuttavanuoria joista kaikki työllistyneet huippuhommiin. Kauppatieteet, oikeustiede jne.

Tuskin harmittelevat:)

Lapin yliopisto on sitoutunut eettiseen tutkimukseen, mutta käytännössä ei noudata tutkimusetiikkaa. Kusetusta koko yliopisto.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on useita Tallinnassa opiskelleita tuttavanuoria joista kaikki työllistyneet huippuhommiin. Kauppatieteet, oikeustiede jne.

Tuskin harmittelevat:)

 

 

Mihin Tallinnassa oikeustiedettä opiskelleet työllistyvät? Luulisi sikäläisen oikeustieteen olevan vähän erilaista kuin suomalaisen.

Tartossa opiskelleita eläinlääkäreitä olen tavannut, eikä ole ollenkaan Suomessa opiskelleita huonompia.

Vierailija kirjoitti:

täytyy muistaa, että muualla on erilaisia käytäntöjä kuin Suomessa. Esimerkiksi Ruotsissa on helpohko päästä yliopistoon, mutta kaksi ensimmäistä vuotta ovat karsintaa ja keskeytysprosentit ovat hurjia. On tuttuja, jotka ovat käyneet kokeilemassa Ruotsissa opiskelua

Onkos länsinaapurissa vielä opetus pääsääntöisesti ruotsiksi? Voi olla zoomerille hankalaa, kun hanskaavat hyvin englannin, mutta ruotsin huonosti...

Vierailija kirjoitti:

Ainoa mikä merkitsee, on heidän valmistuttuaan hallitsemat tiedot ja taidot.

Paperit ne eniten merkitsee. Ei osaaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on useita Tallinnassa opiskelleita tuttavanuoria joista kaikki työllistyneet huippuhommiin. Kauppatieteet, oikeustiede jne.

Tuskin harmittelevat:)

 

 

Mihin Tallinnassa oikeustiedettä opiskelleet työllistyvät? Luulisi sikäläisen oikeustieteen olevan vähän erilaista kuin suomalaisen.

Tartossa opiskelleita eläinlääkäreitä olen tavannut, eikä ole ollenkaan Suomessa opiskelleita huonompia.

Kaksi Helsingin keskustassa oleviin lakitoimistoihin, yksi kv yrityksen lakiosastolle mutta tällähetkellä saman firman Ranskan toimistossa jne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa mikä merkitsee, on heidän valmistuttuaan hallitsemat tiedot ja taidot.

Paperit ne eniten merkitsee. Ei osaaminen.

Tämä on valitettavaa koska kirjaviisas voi olla ihan tumpelo työssään vaikka teoriassa tietää kaiken.

Toisella koulutuksella, maalaisjärjellä ja kokemuksella varustettu taas voi olla huippuosaava mutta jää edellisen todistuksen varjoon.

Ja sitten tehtävä on taas auki 6kk kuluttua

Riippuu toki opinahjosta, mutta aineksellakin on vaikutusta opetuksen tasoon. Kuvitellaan tilanne, että yliopisto saa valtiolta sitä enemmän rahaa mitä enemmän valmistuu. Yliopisto päättää lisätä DI-koulutuksen sisäänottomäärää reilusti. Perinteisesti pakolliset matematiikan kurssit ovat suhteellisen haastavia.

Pidetäänkö matematiikan tenttien taso samana kuin aiempina vuosina vai onko tasoa pakko laskea jotta suhteessa sama määrä pääsee kokeista läpi ja arvosanajakauma pysyy samana? 

On tietysti luennoitsijasta kiinni, laskeeko vähän rimaa. Mutta jossain välissä se on pakko, koska halutaan enemmän valmistuneita.  

Kyllä sitä ennenkin osattiin.

Tuttavani isä ei 70-luvulla päässyt Suomessa yliopistoon, joten opiskeli sitten arkkitehdiksi Saksassa.

Teki työuransa Suomessa, ja täällä hänen ulkomaista tutkintoaan arvostettiin/ihailtiin, vaikka tosiaan kyse oli alunperin siitä, että Suomessa ei ovet opinahjoon auenneet.

Eiköhän Oulun lääkiksestä tai Lapin oikiksesta valmistuneet työllisty ja tienaa paljon paremmin kuin joku Helsingissä opiskellut sukupuolentutkija  

Vierailija kirjoitti:

Ainoa mikä merkitsee, on heidän valmistuttuaan hallitsemat tiedot ja taidot.

Ei pidä paikkaansa. Jos valmistuu esimerkiksi lääkäriksi, voi harjoittaa ammattiaan ihan siinä missä vaikka Helsingin yliopistosta valmistunut. Ei potilas voi tietää, että onko kyseessä huonon yliopiston mätämuna vai kurssinsa paras.

Tiedän ulkomailla "yliopistotutkinnon" suorittaneen jonka osaaminen ja näytöt Suomen työelämässä antavat kyllä vahvan aiheen epäilylle kyseisen ulkomaisen yliopiston tasosta... No ehkä ulkomailla se ei ole niin tarkkaa ja kyseinen henkilö ei ole niitä terävimpiä.

Lapin yliopistossa luennoitsijat ovat paljon etelä-Suomesta ainakin oikiksessa. Minusta opetuksen taso on hyvää ja hyvin ovat tuntemani siellä opiskelevat saaneet harkkatöitä / kesätöitä ja valmistumisensa jälkeenkin sijoittuneet erinomaisesti työelämään.

Itä-Suomen yliopistoa muuten jopa kutsutaan nykyisin Etä-Suomen yliopistoksi, koska siellä lähes kaikki kurssit voi ainakin oikiksessa ja psykologiassa suorittaa etänä.

Kyllä sekä lappiin että itä-suomeenkin vaaditaan useampi L yo-todistuksessa, jos sillä sisään aikoo päästä. 

Mun työnantaja arvostaa eniten Etelä-Suomen ammattikorkeakouluista valmistuneita.

Muistan, kun tuttavaperheen hienostorouva julisti, että ensin tulee Helsingin yliopisto, sitten Turku ja sen jälkeen kaikki muut. Oma tyttärensä opiskeli Helsingissä, totta kai. 

Nykyään tytär opettaa yläluokkien kauhukakaroita.

Harkitsisin pariin kertaan miten aion olla kilpailukykyinen työmarkkinoilla, jos en saa edes opiskelupaikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut työelämässä, että rikkaan isänsä rahoilla ulkomailla "yliopistossa" opiskellut (bilettänyt) ei todellakaan ole osaamiseltaan lähelläkään sitä tasoa kuin oikeista yliopistoista valmistuneet. Sitä en osaa sanoa onko vika näissä rahalla tutkintoja kauppaavissa pilipaliyliopistoissa vai opiskelija-aineksessa.

Omalta lukioajalta muistan, että ne heikoimmin suoriutuneet suuntasivat pois pk-seudulta tai jopa Suomesta.

Ihan eri asia mennä rahalla ulkomaille huippuyliopistoon, kuin Suomen paskoihin yliopistoihin. Suomessa ei ole yhtään hyvää yliopistoa. Ainoat nimen arvoiset ovat HY, Aalto ja Hanken. Muihin mennään kun näihin ei päästy tai kyseistä koulutusta ei ole näissä tarjolla. Näitäkin on.

Hankeniin kyllä pääsee, jos osaa nimensä kirjoittaa, ruotsiksi. Alhaisemmat pisterajat

Tämä! Kaikki tietämäni Hankeniin menneet nuoret ovat juuri niitä, jotka eivät suomenkieliseen yliopistoon ole päässeet. Mutta Hankeniin pääsee kaikki jotka suunnilleen osaa sanoa hej, jag är Pekka

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut työelämässä, että rikkaan isänsä rahoilla ulkomailla "yliopistossa" opiskellut (bilettänyt) ei todellakaan ole osaamiseltaan lähelläkään sitä tasoa kuin oikeista yliopistoista valmistuneet. Sitä en osaa sanoa onko vika näissä rahalla tutkintoja kauppaavissa pilipaliyliopistoissa vai opiskelija-aineksessa.

Omalta lukioajalta muistan, että ne heikoimmin suoriutuneet suuntasivat pois pk-seudulta tai jopa Suomesta.

Ihan eri asia mennä rahalla ulkomaille huippuyliopistoon, kuin Suomen paskoihin yliopistoihin. Suomessa ei ole yhtään hyvää yliopistoa. Ainoat nimen arvoiset ovat HY, Aalto ja Hanken. Muihin mennään kun näihin ei päästy tai kyseistä koulutusta ei ole näissä tarjolla. Näitäkin on.

Hankeniin kyllä pääsee, jos osaa ni

Tämä oli hauskakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Virossa Tarton lääkiksessä on paljon vaativampi osaamistaso, kuin Suomessa missään lääkiksessä. Sieltä on moni lähtenyt maitojunalla takas kotiin, kun ei ole suoriutunut opinnoista. Opetus on international-linjalla englanniksi ja lääkisopintojen lisäksi on vielä pakolliset viron kielen opinnot. Ottakaa asioista selvää.

Tähän voisi vielä lisätä että Tarton yliopiston lääkis on vanhempi kuin Helsingin yliopiston. 

Ijäksen Katsastuksessa mainittu Ranuan Lääkäriopisto on kuulemma eturivin kouluja.