Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Sukupolvi, joka vei omat lapsensa mummolaan, mutta ei itse hoida lapsenlapsiaan
27.10.2024 |
Alapeukkujen armeijaa odotellessa, mutta tämä on todellisuutta monilla ikätovereillani, myös meidän perheessä:
Kun minä ja mieheni olimme lapsia, niin vanhemmat hyödynsivät isovanhempia surutta lastenhoitoapuna. Meillä kummallakin oli isovanhempien luo matkaa, mutta vanhemmat eivät antaneet sen häiritä. Mies mm. vietiin pariksi viikoksi kesällä mummolaan, kun hän oli vasta 2 v. 2 v ei nähnyt äitiään 2 viikkoon. Minun vanhempani matkustivat muutaman tunnin ajomatkan päähän mummolaan 3 viikon välein viikonlopuiksi. Isovanhemmat katsoivat meidän lasten perään, jotta vanhemmat saivat levätä, käydä rauhassa ulkoilemassa, lukea jne. Vanhempien annettiin levätä rauhassa, eikä heidän odotettu paljon seurustelevan isovanhempien kanssa. Kyllä, meillä minulla ja miehellä on ollut hyvät ja läheiset välit isovanhempiemme kanssa, koska olimme paljon tekemisissä isovanhempiemme kanssa ja he osallistuivat hoitoomme. Isovanhemmilla oli meidän lisäksemme useita lapsenlapsia eli emme olleet ainoat lapsenlapset.
Kun olemme itse saaneet perheenlisäystä, ei vanhempiamme ole kiinnostanut ottaa samanlaista koppia kahdesta lapsenlapsesta. Toiset isovanhemmat asuvat lähellä, eivätkä silti ole apuna. Kaikki on arjessa hoidettava itse. Kukaan ei hae sairastunutta lasta päiväkodista tai tule avuksi, jos on vaikea tilanne esimerkiksi töiden ja sairaan lapsen hoidon suhteen. Toukokuussa pääsimme kerran päivällä miehen kanssa kaksistaan lounaalle, kun isovanhemmat katsoivat viikonloppuna muutaman tunnin lasten perään. Emme ole koskaan olleet yhdessä yötä pois lasten luota. Toiset isovanhemmat asuvat satojen kilometrien päässä ja heitä nähdään muutamia kertoja vuodessa. Yhteistä kaikille isovanhemmille on se, että eivät halua ottaa vastuuta lastenlasten kanssa olemisesta. Tulevat meille kyllä kestittäviksi tai laittavat heillä käydessä ruoat, mutta eivät halua pidempää aikaa katsoa lastenlasten perään. Odottavat myös, että me seurustelemme isovanhempien kanssa. Isovanhempien kanssa näkeminen ei siis tuo meille vanhemmille samanlaista lepoa kuin omille vanhemmillemme toi. Tavaraa isovanhemmat saattavat kyllä ostaa kysymättä, mikä tuo meille ylimääräistä työtä.
Vanhemmillamme ei ole mikään kohtuuton tilanne: ovat alle 70 v eläkeläisiä, jotka jaksoivat tehdä täyden työuran ja jaksavat virkeästi harrastaa nyt eläkepäivinä. Silti kiinnostusta lastenlasten kanssa olemiselle ei ole. Nämä meidän lapset ovat ainoat lapsenlapset, eikä enempää ole isovanhemmille tulossa. Ei siis ole kyse siitä, että aika pitäisi jakaa 10 lapsenlapsen kesken. Mekään emme kaipaa mieheni kanssa mitään biletyslomia, vaan ihan sitä, että välillä saisi yhdessä hengähtää kodin ulkopuolella. Mennä vaikka elokuviin (emme ole lasten syntymän jälkeen käyneet elokuvateatterissa), syömään rauhassa ravintolaan tai lähteä kahdestaan päivävaellukselle vaikeaan maastoon, jossa lasten on hankala kulkea. Tai ihan vaan se, jos haluaisi joskus viettää päivän sohvalla maaten nousematta kertaakaan kenenkään tarpeiden takia.
Koen jonkinlaista katkeruutta siitä, että vanhempieni ikäpolvi hyödynsi surutta isovanhempia lastenhoidossa, mutta eivät itse suostu ottamaan samanlaista vastuuta nyt mummo/vaari-iässä. Tämä samainen sukupolvi on kuitenkin kovin huolissaan siitä, kuka maksaa heidän eläkkeensä ja terveydenhuoltonsa. Aika moni kavereistani tuskailee sen kanssa, kun ikääntyvät vanhemmat odottavat lastensa hoitavan heidän asiansa. Itsellä täytyy myöntää, että intoa vanhempien auttamiseen ei juuri ole, kun on jääty lasten kanssa ilman tukea.
Kommentit (650)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt ahne ja itsekäs sukupolvi isovanhempina. Ei ole omia eikä miehen vanhempia lapsenlapset kiinnostaneet. Oma isäni sentään muistaa lapsia jouluisin ja syntymäpäivinä pienellä summalla rahaa. Miehen vanhemmat eivät anna mitään, eivät siis mitään vaikka rahaa ja omaisuutta on vaikka kuinka paljon. Eivät kysele kuulumisia, eivät vaan ole ollenkaan kiinnostuneita. Kaikki on lähtöisin heidän tarpeistaan. Kun heillä jotkut syntymäpäivät tms juhlat niin sitten sinne pitäisi kyllä heti tulla näytille muita varten, ja loukkaannutaan syvästi jos ei tullakaan. Sehän on häpeä jos oma lapsi ei tulekaan juhliin, mitäköhän muut ajattelee? Kaikki on sitä kuinka HE toivovat, HE haluaisivat jne. Sairasta.
Tää on kyllä just näin. Kun lapsia ei vielä ollut niin kyseltiin koska niitä tulee. Sitten se isovanhemmuus olikin sitä että tullaan käymään kerran vuodessa synttäreille, eik
Muistan ikuisesti yhden äitienpäivän lapsuudestani, kun äiti loukkaantui verisesti siitä, ettei äitienpäivälahjaan ollut hänen mielestään panostettu tarpeeksi. Nyt itse äitinä en edelleenkään voi käsittää, miten joku kehtaa. Omilta lapsiltani en ole ikinä moista vaatinut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyl täs yhteiskunnassa joku on pielessä. Suomi - maa jossa mummot eivät halua tavata omia lapsenlapsiaan. Öö
Haluaa tavata, mutta ei hoitaa. Sehän ei kelpaa, että yhdessä käytäisiin isovanhempien luona kylässä, vaan lapset halutaan kipata sinne viikkokausiksi.
Vierailija kirjoitti:
Kyl täs yhteiskunnassa joku on pielessä. Suomi - maa jossa mummot eivät halua tavata omia lapsenlapsiaan. Öö
Muka valveutuneet nykynaiset ovat yllättävän vanhanaikaisia, suorastaan sovinistisia asenteiltaan. Jauhetaan tasa-arvosta ja ollaan niin helvetin tiedostavia. Kun on kyse lastenhoidosta, paska lentää omien äitien ja anoppien niskaan. Isoisien perään ei kukaan huutele.
Vierailija kirjoitti:
Joku kirjoitti tässä ketjussa, että ei ne halua olla isovanhempia kun ei ne halunneet olla edes vanhempiakaan oikeasti. Täysin samaa mieltä tästä. Ehkäisy oli 80-luvulla jo keksitty, mutta silti me ikävästi vaan satuttiin syntymään heidän vaivoiksi. Vois boomerit katsoa peiliin ja etsiä sieltä syytä ongelmiinsa.
Ikävä juttu, että pääsitte syntymään tähän pahaan maailmaan. Vastuuttomat vanhemmat. Sanotaan, että elämä on lahja, mutta se nyt onkin niitä vanhojen ihmisten höpinöitä, eikä istu nykypäivään.
Taitaa olla turhaa yleistää minkään sukupolven "laiskuutta" lastensa tai lastenlastensa hoitamisessa.
Omatkin vanhemmat (suuria ikäluokkia) tulivat isovanhemmiksi ensimmäisen kerran alta 50v, ja viimeisen kerran 75v. Ensimmäisiä lapsenlapsia eivät hoitaneet juurikaan (töissä, etäisyys...), välissä syntyneitä hoitivat paljonkin. Tuota nuorimmaista eivät ole hoitaneet (ovat kyllä tarjonneet, mutta ei se ole enää lähes 80v ihmisen hommaa..)
Mulla on käynyt tuuri, että molemmat lasten isovanhemmat ovat olleet kiinnostuneita heistä ja tarjoutuneet hoitamaan lapsia. En kyllä toisilta enää pyydä hoitoapua ollenkaan, ja toisilta (n. 70v) vain silloin kun on oikeasti joku tarve.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mummothan on suorastaan hävyttömiä, mut papat on ihania kun ne ei hoida penskoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No onko yhtään isoisää kommentoimaan? Kuis ne lapsenlapsen hoitamiset hoituu?
Isomummini on ihan toista kuin anoppini ja äitini. Heillä kiire, osan vuodesta Espanjassa, eivät mitään pullamummoja.
Mutta äidinäiti, 85, istuu pyörätuolissa mutta aina valmis auttamaan. Tänäänkin istui pihassa valvomassa lasteni leikkejä ja saatoin rauhassa laittaa ruokaa ja konmarittaa kaappeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isomummini on ihan toista kuin anoppini ja äitini. Heillä kiire, osan vuodesta Espanjassa, eivät mitään pullamummoja.
Mutta äidinäiti, 85, istuu pyörätuolissa mutta aina valmis auttamaan. Tänäänkin istui pihassa valvomassa lasteni leikkejä ja saatoin rauhassa laittaa ruokaa ja konmarittaa kaappeja.
Siis lasteni isomummi, minun mummini.
Näin tämä menee:
- mukavaa ja ystävällistä ihmistä auttaa mielellään -> siitä jää itsellekin hyvä olo
- arvostelevaa, itsekeskeistä ja valittavaa ku$ipäätä ei tee mieli auttaa. Aika menee hukkaan ja tulee pa$ka olo.
Tämä pätee myös omiin aikuisiin jälkeläisiin. Ja kukapa kuoleman kynnyksellä haluaisi pa$kiaisen puuttuvan elämäänsä.
Pohtikaa ap ja sielunsiskot sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isomummini on ihan toista kuin anoppini ja äitini. Heillä kiire, osan vuodesta Espanjassa, eivät mitään pullamummoja.
Mutta äidinäiti, 85, istuu pyörätuolissa mutta aina valmis auttamaan. Tänäänkin istui pihassa valvomassa lasteni leikkejä ja saatoin rauhassa laittaa ruokaa ja konmarittaa kaappeja.
Miten se sieltä pyörätuolista leikkejä valvoo? 🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isomummini on ihan toista kuin anoppini ja äitini. Heillä kiire, osan vuodesta Espanjassa, eivät mitään pullamummoja.
Mutta äidinäiti, 85, istuu pyörätuolissa mutta aina valmis auttamaan. Tänäänkin istui pihassa valvomassa lasteni leikkejä ja saatoin rauhassa laittaa ruokaa ja konmarittaa kaappeja.
Miten se sieltä pyörätuolista leikkejä valvoo? 🤣
On hänellä ihan hyvä näkö ja kuulo, polvet ja lonkat vaan , niitä ei voi leikata kuntoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykylapset on todella vaativia, koko ajan pitää olla jotain lapsille suunnattua ohjelmaa ja koko ajan pitää olla heitä viihdyttämässä tai muuten ne hyppii seinille tai marisee ja kitisee että on tylsää. Ei noita adhd kakaroita jaksa edes kolmekymppinen ihminen hoitaa, en yhtään ihmettele ettei vanhempi väki jaksa.
Ysärillä lapset itse keksi tekemistä ja leikkejä, ei silloin aikuiset viihdyttäneet lapsia jatkuvasti.
Tämä sama ikäpolvi on sitä joka ihmettelee syntyvyyden laskua. Eivät mitenkään käsitä miten yksinäistä vanhemmuus nykypäivänä voi olla, kun ei ole tukiverkkoja auttamassa.
Näistä uusavuttomista, uushaluttomista, laiskoista ja välinpitämättömistä vanhemmista pitäisi tehdä lastensuojeluilmoitus! Kaksivuotiaan lapsen paikka ei tosiaankaan ole missään mummolassa, vaan omassa kodissa ja omien vanhempien kanssa! Ja "laatuaika"-käsite on monelle sama kuin välinpitämättömyys.
Käsite "vanhempien laatuaika" tarkoittaa vanhempien itsekkyyttä, laiskuutta, mukavuudenhalua ja omien tarpeiden laittamista lasten tarpeiden edelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina sanotaan, että jahka lapset on kasvatettu, on taas omaa aikaa harrastaa ja matkustaa. Tuntuu, että tämä liirumlaarum onkin ihan suoraa vedätystä ja oletuksena todellisuudessa on, että lapsiperhearki jatkuu uusintakierrokselle, kun lapsenlapset syntyvät.
Isovanhempien pitäisikin muka olla valmiina viemään ja hakemaan lapsenlapsia tarhasta, olemaan paikalla, jos lapsenlapset ovat sairaana, ottaa heitä loma-ajoiksi kylään, matkustella heidän kanssaan jne. Jos ei halua viettää koko elämäänsä noin, on paha ja itsekäs ihminen.
Et näe mitään sävyeroa siinä, että elät lapsiarkea 24/7 kokopäivätyön lisäksi tai otat lapsenlapsia silloin tällöin kylään eläkkeellä ollessasi?
Mun mielestä
Kyllä on hoidettu, kuskattu ja yövytetty ei yhtään paha mieli. Nyt ovat jo nuorisoa ei tarvetta hoitaa vaan mukava tavata muutoin. T. Isovanhemmat
Vierailija kirjoitti:
Isomummini on ihan toista kuin anoppini ja äitini. Heillä kiire, osan vuodesta Espanjassa, eivät mitään pullamummoja.
Mutta äidinäiti, 85, istuu pyörätuolissa mutta aina valmis auttamaan. Tänäänkin istui pihassa valvomassa lasteni leikkejä ja saatoin rauhassa laittaa ruokaa ja konmarittaa kaappeja.
"Aina valmis auttamaan...". No eipä sitä pyörätuolilainen paljon muuta pystykään, kuin siinä istumaan ja lapsia katsomaan. Mutta jos muksu satuttaa itsensä tai vaara uhkaa, niin eipä silloinkaan muuhun pysty kuin istumaan.
Ei kai tuon ikäinen enää mihinkään ulkomaille tai muihin rientoihin enää lähdekään, varsinkaan kun ei jalat pelaa. Ne juoksut on häneltä juostu.
Ehkäpä se äitisikin sitten, kun on tuossa iässä, ryhtyy hoitamaan niitä seuraavan polven lapsia, kun ei muuhun enää ole. Eikä kieltäytyäkään voi, kun siitä heti suututaan.
En ikimaailmassa olisi laittanut tuon ikäiselle äidilleni vastuuta pikkulapsista. Ei tuon ikäisellä enää refleksitkään pelaa niin kuin nuoremmilla.
Jos äidinäitisi on 85 v., hänen tyttärensä, eli sinun äitisi on juuri päässyt eläkkeelle. Eiköhän hän ole oikeutettu nauttimaan siitä vapaudestaankin viimein. Vielä on sen ikäinen, että jaksaa ja ei ole sairauksia ja kremppoja. Niitä tulee kyllä, ja sitten saa siellä kotona nököttää. Sinä työntäisit vaan jälkikasvusi hänelle hoitoon niiksi vähiksi vuosiksi, kun hän vielä ehtisi ja jaksaisi tehdä niitä asioita, joita ei voinut työvuosinaan vapaasti tehdä.
Alue: Aihe vapaa
Tämä. Kaikkialla itketään laskevasta syntyvyydestä, mutta oikeasti on vaan hyvä asia, että vain oikeasti lapsia haluavat lisääntyvät. On ihan liikaa vanhempia, jotka ovat hankkineet lapsia, koska "niin kuuluu tehdä". Heidän kohdallaan kyllä kuulee, että lapset ovat olleet pääasiassa rasite, josta halutaan mahdollisimman nopeasti eroon. Ei ole ihme, ettei näitä vanhempia kiinnosta lapsenlapsetkaan.