Parisuhteen vaikeat ensiaskeleet

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa tutulta. Olen juuri tuollainen vaikeilija ja siksi kaikki suhteeni ovat päättyneet ennen kuin ovat kunnolla alkaneetkaan, joko minun tai miehen aloitteesta. En haluaisi syyttää miehiä mutta usein käytökseni on johtunut siitä, että miehen käytös on joiltakin osin vaikuttanut epämääräiseltä ja se on saanut minut epävarmaksi kaikesta. Uskon että jos löydän joskus miehen jonka sanat ja teot ovat hyvin linjassa, ei tätä ongelmaa ole.

Se, että tunnistaa omat ongelmansa on jo puoli voittoa. Persoonallisuuttaan ei voi muuttaa, mutta kun hyväksyy tosiasiat ja oppii toimimaan niiden kanssa, on jo puoli voittoa. Parisuhteen toinen osapuolikin pystyy yleensä ne hyväksymään ja niiden kanssa elämään, kunhan tietää ja oppii ne. Ja se opettelu käy nopeammin keskustelemalla asioista kuin kantapään kautta opettelemalla.

Ei niitä kannata kuunnella. Jopa raamatussa sanotaan, että mies valehtelee aina. Näkeehän sen tässäkin: tosiasiassa mies käyttää naista hyväkseen ja nainen on jos anonut ei. Mies selittää mustaa valkoiseksi ja pitkillä manipulaatioteksteillä yrittää saada yleisön puolelleen, gaslightaa naista kun ei halua olla miehen kanssa. Tästä sitten kehuu itseään, ettei ole luovuttaja, ja naista vaan pelottaa ja naisella sitä ja tätä ongelmaa. S a i r a s t a

Vierailija kirjoitti:

Nyt tuntuu palstailijoilta unohtuvan rakkaushormonit! Kun ihminen rakastuu, alkavat oksitosiinit ja dopamiinit sekoittamaan päätä. Se on ihan luonnollista. Hormonit saavat aikaan sen, että haluaisi olla koko ajan toisen luona. Kun joutuu lähtemään toisaalle, tulee paha olo ja olon pitkittyessä alkaa epäilemään suhdetta. Ei se merkitse mitään epävakaata luonnetta vaan rakastunutta ihmistä! Ihmettelen enemmän sellaisia ihmisiä, jotka eivät tunne mitään ikävää tai kaipuuta. Eli kaikki kuuluu rakastumisen alkuvaiheeseen. Sääli niitä, jotka tulkitsevat toisen olevan mt-ongelmainen... 

Kyllä me olemme hormoneista puhuneet ja ne ovat välillä jopa yhteinen vitsailun aihe. Myös si7tä ollaan puhuttu, miten osa naisista kokee voimakasta alakuloa tms. seksin jälkeen kun taas mies kääntää kylkeä ja nukahtaa hymy huulillaan.

AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli raahasit exän uuteen suhteeseen etkä kunnioita naisen feng shuita. Next

Tätä en ymmärrä lainkaan. En raahannut exää mukaan suhteeseen. En kuitenkaan yritä peitellä sitä tosiasiaa, että minulla on ex  jonka kanssa meillä on yhteiset lapset ja takana yli 20v kestänyt avioliitto. Jos ex vaivaa nykyistä jollain tavalla, niin asia täytyy käsitellä ja keskustella läpi.

En muutenkaan ymmärrä koko asiaa, miksi jostain exästä pitäisi tehdä isoa numeroa. Onhan minulla ex-työpaikkojakin, jotka ovat mennyttä elämää, jota kuitenkaan ei saa elämättömäksi.

AP

Kenenkään ei "tarvitse" keskustella kanssasi yhtään mistään. Jos nainen ei halua edes katsoa sinua siksi että sinulle on ex, hän on täysin oikeutettu siihen. Ja fiksu nainen näin tekeekin

Olet saanut kehotuksen mennä terapiaan, noudata sitä ja jätä nainen rauhaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli raahasit exän uuteen suhteeseen etkä kunnioita naisen feng shuita. Next

Tätä en ymmärrä lainkaan. En raahannut exää mukaan suhteeseen. En kuitenkaan yritä peitellä sitä tosiasiaa, että minulla on ex  jonka kanssa meillä on yhteiset lapset ja takana yli 20v kestänyt avioliitto. Jos ex vaivaa nykyistä jollain tavalla, niin asia täytyy käsitellä ja keskustella läpi.

En muutenkaan ymmärrä koko asiaa, miksi jostain exästä pitäisi tehdä isoa numeroa. Onhan minulla ex-työpaikkojakin, jotka ovat mennyttä elämää, jota kuitenkaan ei saa elämättömäksi.

AP

Vertaat ex-vaimoasi ex-työpaikkaan? Suurimmalle osalle ihmisistä nuo eivät ole ollenkaan vertailukelpoisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis ymmärsinkö nyt oikein, että olette tunteneet vasta muutamia kuukausia ja olet vakavasti harkinnut kihloihin menemistä? Miksi?

En tietenkään ole vakavasti harkinnut. Tarkoitin vaan, että usein on niin hyvä olo kun ollaan yhdessä, että voisin luvata mitä vaan jos nyt kysyisit. Kuten erään laulun sanoissa sanotaan.

Mutta meissä miehissäkin on herkkyyttä ja tunteita. Ja se 0-100-0 on aika raastavaa silloin, kun ei ole tehnyt tai ainakaan ymmärrä tehneensä mitään väärää.

Ja existä vielä: Naisellakin on ex, mutta minulle se on aivan yhdentekevä asia. Hänen lastensa isä, ei sen kummempaa. En ole koskaan tavannut, mutta ihan hyvin voisin mennä vaikka tuopilliselle jos tämä ex haluaisi vaikka haastatella minua syystä että olen väistämättä tekemisissä hänen lastensa kanssa. Minulla ei ole ongelmia tavata uusia ihmisiä ja tähän mennessä olen pystyny

Niin, miehille tällainen polygaminen haaremijärjestely missä kaikki panevat ja ovat kavereita ristiin rastiin tuntuu sopivan vallan hyvin. Sehän on kuin apinalaumassa eläisi. Varmaan panisivat äitiäänkin jos se antaisi. Se ei tarkoita sitä, että naisille pitäisi sopia, ja hyvin moni nainen tuollaisesta kieltäytyykin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain yksi kysymys: miksi ryhtyä parisuhteeseen, kun jo alkuvaihe on noin vaikeaa?

Se on sitten sinun asiasi miettiä, onko tämä nainen sen kaiken riskin arvoinen, joka pitempiaikaisessa parisuhteessa olisi.

Koska mua ei pelota. Koska haluan antaa tälle jutulle mahdollisuuden. Koska en ole tähän puolen vuosisadan ikään mennessä nähnyt yhtään helppoa parisuhdetta ja uskon, ettei sellaisia taida ollakaan. Parisuhde tarkoittaa aina kompromisseja, mutta jos se antaa enemmän kuin ottaa, niin se on worth it.

AP

Kaunista. Päähän kuitenkin sattuu joka kerran, kun lyöt sen seinään. 

 

Keskustele nyt ainakin mahdollisimman selvin ja rauhallisin sanankääntein uuden kumppanisi kanssa, että olet tosissasi ja vakain aikein astumassa pitkään suhteeseen. 

 

Jos sen jälkeen tulee oikuttelun ja vaiheilun täyteinen takapakki, voit tehdä johtopäätöksiä. 

 

Ja ehkei tule <3

@39 ja @42, olette väärässä. Me emme ole antaneet kumpikaan pakkeja ja olemme siis edeleen parisuhteessa. Ja ketjun otsikosta selviää se villakoiran ydin. Alku usein hankalaa, kuten tännekin on jo useampi irjoittaja kommentoinut.

AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt tuntuu palstailijoilta unohtuvan rakkaushormonit! Kun ihminen rakastuu, alkavat oksitosiinit ja dopamiinit sekoittamaan päätä. Se on ihan luonnollista. Hormonit saavat aikaan sen, että haluaisi olla koko ajan toisen luona. Kun joutuu lähtemään toisaalle, tulee paha olo ja olon pitkittyessä alkaa epäilemään suhdetta. Ei se merkitse mitään epävakaata luonnetta vaan rakastunutta ihmistä! Ihmettelen enemmän sellaisia ihmisiä, jotka eivät tunne mitään ikävää tai kaipuuta. Eli kaikki kuuluu rakastumisen alkuvaiheeseen. Sääli niitä, jotka tulkitsevat toisen olevan mt-ongelmainen... 

Kyllä me olemme hormoneista puhuneet ja ne ovat välillä jopa yhteinen vitsailun aihe. Myös si7tä ollaan puhuttu, miten osa naisista kokee voimakasta alakuloa tms. seksin jälkeen kun taas mies kääntää kylkeä ja nukahtaa hymy huulillaan.

AP

Tuo ei kyllä ole normaalia vaan silloin seksissä on tapahtunut jotakin traumaattista. Mutta tyypillisesti hyväksikäyttäjä ei välitä toisille aiheuttamastaan pahasta olosta, ja sadisti jopa nauttii siitä

Naiset ovat hirveän kilttejä ja suojelevat miehiä ottamalla syyn kaikesta niskoilleen. Tätä voisi pikku hiljaa alkaa purkamaan ja sanomaan, ett seksi joka päättyy minun itkuuni EI OLE OK. Herätkää pahvit, se ei todellakaan ole ok

Vierailija kirjoitti:

@39 ja @42, olette väärässä. Me emme ole antaneet kumpikaan pakkeja ja olemme siis edeleen parisuhteessa. Ja ketjun otsikosta selviää se villakoiran ydin. Alku usein hankalaa, kuten tännekin on jo useampi irjoittaja kommentoinut.

AP

Siitä selviää sinun häiriintynyt selityksesi, missä nainen ei halua jatkaa suhdetta ja sinä yrität selittää mustaa valkoiseksi

"Myönnän, että itsekin haluaisin keskittyä johonkin muuhun, jos ei olla vaikka viikkoon tavattu. Tai ainakin, ettei heti hypätä vaikeisiin juttuihin kun toinen on päässyt kynnyksen yli eteiseen. Mutta käsiteltävä ja keskusteltava ne on joka tapauksessa."

No, minua suhteeseen liittyvät asiat yleensä vaivaavat siinä määrin että jos niitä ei heti käsitellä, ei ole kivaa kummallakaan. Olisi sitten sama kääntyä heti kynnykseltä takaisin. En osaa heittää ongelmia hetkeksi sivuun ja esittää että kaikki on hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli raahasit exän uuteen suhteeseen etkä kunnioita naisen feng shuita. Next

Tätä en ymmärrä lainkaan. En raahannut exää mukaan suhteeseen. En kuitenkaan yritä peitellä sitä tosiasiaa, että minulla on ex  jonka kanssa meillä on yhteiset lapset ja takana yli 20v kestänyt avioliitto. Jos ex vaivaa nykyistä jollain tavalla, niin asia täytyy käsitellä ja keskustella läpi.

En muutenkaan ymmärrä koko asiaa, miksi jostain exästä pitäisi tehdä isoa numeroa. Onhan minulla ex-työpaikkojakin, jotka ovat mennyttä elämää, jota kuitenkaan ei saa elämättömäksi.

AP

Vertaat ex-vaimoasi ex-työpaikkaan? Suurimmalle osalle ihmisistä nuo eivät ole ollenkaan vertailukelpoisia.

En vertaa, eivätkä minullekaan tietenkään ole. Tarkoitin lähinnä sitä, että useimmilla on elämässään takana erilaisia jaksoja, joita ei saa kumottua vaan joiden kanssa pitää pystyä elämään. Se mikä on hyvää ja oikeaa tänään, ei välttämättä ole sitä esim parin vuoden päästä.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa tutulta. Olen juuri tuollainen vaikeilija ja siksi kaikki suhteeni ovat päättyneet ennen kuin ovat kunnolla alkaneetkaan, joko minun tai miehen aloitteesta. 

Mietin tekstiä lukiessa, että edellisen parisuhteen toinen osapuoli olisi voinut kuvailla minua samanlaiseksi vaikeilijaksi.

Tilanne oli se, että välillä meni ihanasti, mutta vaikutelmani oli, ettei edellisestä oltu päästy yli. Välillä ex-puoliso oli jatkuvasti puheissa, erilaisista aasinsilloista päästiin kertomaan juttuja exästä. Totesin silloin ääneen, että ehkä olisi hyvä käsitellä edellinen suhde kunnolla ennen kuin edes mietitään etenemistä, muttei nähnyt tätä samoin. Silti jutut exän tekemisistä ja tekemättä jättämisistä alkoivat mennä kiinnostustasossa minun kuulumisteni edelle.

"Se mikä on hyvää ja oikeaa tänään, ei välttämättä ole sitä esim parin vuoden päästä."

Ja ehkäpä tällaisissa puheissa syy naisen epävarmuuksiin? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt tuntuu palstailijoilta unohtuvan rakkaushormonit! Kun ihminen rakastuu, alkavat oksitosiinit ja dopamiinit sekoittamaan päätä. Se on ihan luonnollista. Hormonit saavat aikaan sen, että haluaisi olla koko ajan toisen luona. Kun joutuu lähtemään toisaalle, tulee paha olo ja olon pitkittyessä alkaa epäilemään suhdetta. Ei se merkitse mitään epävakaata luonnetta vaan rakastunutta ihmistä! Ihmettelen enemmän sellaisia ihmisiä, jotka eivät tunne mitään ikävää tai kaipuuta. Eli kaikki kuuluu rakastumisen alkuvaiheeseen. Sääli niitä, jotka tulkitsevat toisen olevan mt-ongelmainen... 

Kyllä me olemme hormoneista puhuneet ja ne ovat välillä jopa yhteinen vitsailun aihe. Myös si7tä ollaan puhuttu, miten osa naisista kokee voimakasta alakuloa tms. seksin jälkeen kun taas mies kääntää kylkeä ja nukahtaa hymy huulillaan.

On siitä olemassa ihan tutkimuksiakin.

https://www.is.fi/menaiset/hyva-fiilis/art-2000009534083.html

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä että olet rakastunut hyvin epävarmaan ihmiseen. Voi olla että suhteenne tulee aina jollain tasolla olemaan sitä että sinun täytyy kannatella epävarman ihmisen itsetuntoa jatkuvalla vakuuttelulla että välität etkä ole menossa mihinkään. 

Joskus siihen on syynsä että keski-ikäinen ihminen on sinkku. 

Tätä minäkin olen miettinyt. Ja niin oli myös edellisessä pitkässä parisuhteessa. Minä olin aina se suhteen vastuunkantaja ja "aikuinen". Mutta samanlainen olen töissä, harrastuksissa jne. Ei minulla sen kanssa ole ongelmia. Jonkun pitää asiat tehdä ja jos ei ole muita vapaaehtoisia niin minä hoidan homman sitten.

Tosin tämä uusi nainen on kuitenkin ihan eri tasolla vastuunkantamisen kanssa kuin edellinen. Ja monessa muussakin asiassa ja nimen omaan positiiviselta kantilta. Siinäkin monta syytä, miksi häneen ihastuin ja rakastuin.

No nyt kuulostaa siltä, että sinulla on tarve hoitaa itsesi kuntoon. Sinä olet läheisriippuvainen/kynnysmatto ja keräät puoleesi sekopäitä.

Millainen lapsuuskotisi oli? 

Ministakin kasvoi kuvaamasi henkilö. Sitten tuli riittävän vahingolllinen kumppani ja terapia kutsui. Nyt en ole enää se, joja tekee homman, kun jonkun se on tehtävä jne. Sinun tulee löytää ensisijaisesti omanarvontuntosi ja rajasi eikä naista. Siihen on kaikki mahdollisuudet.

N50

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa tutulta. Olen juuri tuollainen vaikeilija ja siksi kaikki suhteeni ovat päättyneet ennen kuin ovat kunnolla alkaneetkaan, joko minun tai miehen aloitteesta. 

Mietin tekstiä lukiessa, että edellisen parisuhteen toinen osapuoli olisi voinut kuvailla minua samanlaiseksi vaikeilijaksi.

Tilanne oli se, että välillä meni ihanasti, mutta vaikutelmani oli, ettei edellisestä oltu päästy yli. Välillä ex-puoliso oli jatkuvasti puheissa, erilaisista aasinsilloista päästiin kertomaan juttuja exästä. Totesin silloin ääneen, että ehkä olisi hyvä käsitellä edellinen suhde kunnolla ennen kuin edes mietitään etenemistä, muttei nähnyt tätä samoin. Silti jutut exän tekemisistä ja tekemättä jättämisistä alkoivat mennä kiinnostustasossa minun kuulumisteni edelle.

Jep ja omalla kohdallani se, että mies "ei tunnu hyvältä" silloin kun emme ole yhdessä tai pidä yhteyttä, on aina johtunut siitä mitä mies on tuolloin tehnyt selkäni takana. Jokaisessa tällaisessa tapauksessa intuitio on osunut oikeaan ja mies on ollut kaksoiselämää elävä petturi. Tuo gaslightaus kuuluu myös asiaan, sillä naisen tulee uskoa olevansa viallinen, jopa sairas, ennemmin kuin uskoa että näkee miehen läpi

Painotan vielä, että omalla kohdallani jokaisessa tällaisessa tapauksessa tuo kaksoiselämä ja petturuus tuli myös todistettua. Ja jokaisessa toistui myös tämä manipulatiivinen gaslightaus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt tuntuu palstailijoilta unohtuvan rakkaushormonit! Kun ihminen rakastuu, alkavat oksitosiinit ja dopamiinit sekoittamaan päätä. Se on ihan luonnollista. Hormonit saavat aikaan sen, että haluaisi olla koko ajan toisen luona. Kun joutuu lähtemään toisaalle, tulee paha olo ja olon pitkittyessä alkaa epäilemään suhdetta. Ei se merkitse mitään epävakaata luonnetta vaan rakastunutta ihmistä! Ihmettelen enemmän sellaisia ihmisiä, jotka eivät tunne mitään ikävää tai kaipuuta. Eli kaikki kuuluu rakastumisen alkuvaiheeseen. Sääli niitä, jotka tulkitsevat toisen olevan mt-ongelmainen... 

Kyllä me olemme hormoneista puhuneet ja ne ovat välillä jopa yhteinen vitsailun aihe. Myös si7tä ollaan puhuttu, miten osa naisista kokee voimakasta alakuloa tms. seksin jälkeen kun taas mies

Tiede on misogynististä, seksististä meninistipropagandaa. Ei kannata uskoa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa tutulta. Olen juuri tuollainen vaikeilija ja siksi kaikki suhteeni ovat päättyneet ennen kuin ovat kunnolla alkaneetkaan, joko minun tai miehen aloitteesta. 

Mietin tekstiä lukiessa, että edellisen parisuhteen toinen osapuoli olisi voinut kuvailla minua samanlaiseksi vaikeilijaksi.

Tilanne oli se, että välillä meni ihanasti, mutta vaikutelmani oli, ettei edellisestä oltu päästy yli. Välillä ex-puoliso oli jatkuvasti puheissa, erilaisista aasinsilloista päästiin kertomaan juttuja exästä. Totesin silloin ääneen, että ehkä olisi hyvä käsitellä edellinen suhde kunnolla ennen kuin edes mietitään etenemistä, muttei nähnyt tätä samoin. Silti jutut exän tekemisistä ja tekemättä jättämisistä alkoivat mennä kiinnostustasossa minun kuulumisteni edelle.

No tuollainen on tietysti ikävää, eikä missään tapauksessa hyväksyttävää. Mutta jos vaikka kerron, mitä lapset ovat suunnitelleet exälle tekevänsä joululahjaksi tai että ex vie lapset joululomalle Pariisiin, niin ei pitäisi olla liian raffia.

Jos nykyinen ei koskaan sanallakaan mainitsisi exäänsä tai suostuisi lainkaan puhumaan siitä, mikä meninheidän suhteessaan vikaan, niin minä kokisin sen niin, että hänellä on homman käsittely kesken eikä ole päässyt erosta ylitse.

AP

AP

Vierailija kirjoitti:

Nyt tuntuu palstailijoilta unohtuvan rakkaushormonit! Kun ihminen rakastuu, alkavat oksitosiinit ja dopamiinit sekoittamaan päätä. Se on ihan luonnollista. Hormonit saavat aikaan sen, että haluaisi olla koko ajan toisen luona. Kun joutuu lähtemään toisaalle, tulee paha olo ja olon pitkittyessä alkaa epäilemään suhdetta. Ei se merkitse mitään epävakaata luonnetta vaan rakastunutta ihmistä! Ihmettelen enemmän sellaisia ihmisiä, jotka eivät tunne mitään ikävää tai kaipuuta. Eli kaikki kuuluu rakastumisen alkuvaiheeseen. Sääli niitä, jotka tulkitsevat toisen olevan mt-ongelmainen... 

Minullekin tuli mieleen hormonit: vaihdevuodet. "Rakkaushormonit"+ vaihdevuodet = ? Areenasta löytyy sellainen sarja kuin Hormonit! Siinä keski-ikäinen pari rakastuu ja meno todellakin on kuin vuoristoradassa.

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen tuo nainen on? Onko hänellä takana pitkää suhdetta? Kuulostaa että hän ei osaa käsitellä tunteitaan kovin hyvin, mutta se nyt ei välttämättä ole mikään kuolinisku suhteelle vaan sitä voi oppia ja siinä voi toinen olla halutessaan tukena.

Itse olen oppinut menneistä parisuhteista, että jos on etenkin jo alussa vaikeita tunteita ja suoranaista pahaa mieltä,  niin ei taida suhde olla silloin sen arvoinen. 

Siinä vaiheessa kun kysymättä tiesin toisen exästä lähes kaiken ärsyttäviä tapoja ja lempiruokaa myöten, niin alkoihan niitä vaikeita tunteita tulla. Lopulta oli myönnettävä itselleen, ettei siinä suhteessa kannattanut edetä, kun toista kerta kaikkiaan kiinnosti exän asiat enemmän kuin minun.