Lue keskustelun säännöt.
Päiväkodin eriarvoistava isovanhempien päivä
25.10.2024 |
Lapsen päiväkodissa vietettiin nyt ekaa kertaa meidän lapsen aikana isovanhempien päivää. Tosi kiva konsepti ja mahtavaa, että järkätään.
Sitten seuraa mutta.
Mutta kaikilla ei ole isovanhempia. Kutsu ei siis ollut "tärkeälle läheiselle" jolloin vaikka itse äitinä olisin voinut jäädä paikalle, vaan kutsu oli nimenomaan isovanhemmille. 4-vuotiasta ihmetytti kovasti, miksi hänellä ei ole siellä ketään ja tupa oli täynnä aikuisia, mikä oli kuulemma pelottavaa. Lapsen paras kaveri oli päivän pois, ettei hänestä tuntuisi kurjalta kun ei ole omaa mummua paikalla. Mikä järki tällaisessa päivässä on?
Otan tämän tietysti hyvin henkilökohtaisesti, sillä äitini, lapseni rakas mummi kuoli nyt syksyllä ja vietettiin hänen hautajaisiaan vasta kolme viikkoa sitten. Nyt sitten saatiin vielä isovanhempien kortti kotiinviemisiksi ja sen runo sai ihan todella mielen pahoittumaan. "Isovanhemmat tehtävä on olla läsnä, halata ja pitää huolta diipadaapa". Joo niin on, jos eletään laalaa-maassa, jossa kaikki ovat yhtä onnekkaita ja joilla on isovanhemmat.
Jos päiväkodin isänpäiväaamiaiselle tai äitienpäiväaamiaiselle kutsutaan kuka tahansa lapsen läheinen, niin miksi pitää tällainen eriarvoistava ja tarkkaan rajattu isovanhempien päivä järjestää? En monesta valita ja olen tyytyväinen vähään mutta nyt harmittaa juuri oman äitini ja lapsi mumminsa menettäneenä. Ja kyllä, annan palautetta päiväkotiin kunhan vähän rauhoitun ja saan kirjoitettua asiani neutraalisti. Tuo kortti vain katkaisi kamelin selän.
Kommentit (190)
Vierailija kirjoitti:
Okei, jos lapset pitää pienestä pitäen laittaa ruotuun surun ja syrjinnän avulla niin hienoa! Ehdotan päiväkotiin seuraavaksi teemapäiväksi hyvätuloisten päivää, jolloin vain ne, joilla on tarpeeksi pätäkkää saavat tuoda rikkaan perheenjäsenensä paikalle. Kortti voisi olla setelinvihreä ja siinä runo:
Rahaa rahaa
Ihanaa
Kaikilla ei sitä olekaan
Onneksi mun perheelläni on
Omaisuus suunnaton
On tärkeää olla millä mällätä
Ja köyhät kyykkyyn tönäistä
Joka päivä voi sääliä köyhiä lapsia
Tänään on siihen mahdollisuuksia
Kun rikkaat näin koolla ollaan
Köyhillä kateudesta hämärtyy polla
Ja jos joku tuosta suuttuu niin onhan taas niin wokea! Kyllä pitää sietää erilaisia perheitä ja erilaisuutta sitä, ettei kaikilla ole samat lähtökohdat ja mahdollisuudet.
Mitä jos kasvaisit aikuiseksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti sinne päiväkotiin olisi saanut ottaa myös muun tärkeän ihmisen halutessaan, vaikka tätä ei erikseen ole mainittu.
Toisaalta ajattelen että nämä on ihan normaaleja kokemuksia elämässä. Isovanhempien puute tulee elämässä vastaan muutenkin. Lapsi tulee kuulemaan miten kaverit viettävät aikaa isovanhempiensa kanssa, käyvät reissussa, saavat lahjoja yms. Tosiasian joutuu kohtaamaan joka tapauksessa.
Sen sijaan että kokee loukkauksena tilanteen, voi sen ottaa mahdollisuutena kasvattaa lasta. Voitte puhua siitä miten kaikilla ei ole sama tilanne, kaikilla ei ole isovanhemmat läsnä. Voitte puhua siitä miten se voi harmittaa mutta mitä kaikkea hyvää ja mitä tärkeitä ihmisiä teillä kuitenkin on.
Ei lasta pidä suojella pettymyksiltä ja opettaa loukkaantumaan. Opeta lastasi hyväksymään oma tilanteensa sekä siihen liittyvät tunteet ja huomaamaan hyvä elämässään.
Juuri näin. Ja toki sinne voi tulla muu lapselle läheinen henkilö, jos ei isovanhemmat pääse paikalle tai heitä ei enää ole.
Me ollaan varmaan kummallisia, kun isovanhemmat asuu kaukana ja ovat lisäksi päivällä töissä. Muut tärkeät ihmiset asuvat myös kaukana ja ovat päivällä töissä. Vaikka kaikki asuisivat lähellä, he olisivat silti töissä. Meidän suvussa on nähkääs tapana tehdä töitä, eikä notkua tyhjänpanttina. Pois tällaiset typerät mieltäpahoittavat päivät.
Mistä olet ap nyt ihan tarkalleen harmistunut? Kannattaisiko ennemminkin miettiä niitä syitä.
Varhaiskasvatukseen voi kuulua ns. "Tärkeän ihmisen päivä", jolloin kuka vaan lapselle tärkeä voi osallistua. Suosittelen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on hyvä opettaa jo ihan pienille lapsille, että perhetilanteita on niin erilaisia. Onhan niitä perheitä nykyään, että on kaksi äitiä tai 2 äitiä ja 2 isää. Ei siinä ole mitään erikoista.
Vierailija kirjoitti:
Helpompaa kun ei järjestetä tuollaisia. Ihan oikeasti. Jos isovanhempaa/vanhempaa kiinnostaa päiväkodin toiminta niin voi varmaan mennä tutustumaan kun sopii siitä. Olisiko joku avoimien ovien päivä parempi, jolloin joku lapsen läheinen aikuinen voisi tulla mukaan? Itse en kaipaa mitään tuollaisia aamupaloja ja mummopäiviä lapsen varhaiskasvatukselta. Muutenkin heillä kädet täynnä työtä.
Kyllä sinne voi joku muukin lapsen läheinen tulla, ei ongelma.
Mutta, älkää ottako pois toisilta sitä arvokasta hetkeä, kun saa nähdä lapsenlapsen touhuamassa päiväkodissa kavereiden kanssa ja osallistua leikkiin itsekin. Siellä ollaan vähän kuin yhtä suurta perhettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen lapsen jokaista surun ja pahan mielen hetkeä ei voi eikä pidä estää ja lakaista pois. Eihän sellaisia ikinä opi kestämään jos ei niitä koskaan joudu kohtaamaan. Kaikilla ei ole isovanhempia tai edes äitiä tai isää, mutta sellaista se elämä nyt vaan on, eikä elämää voi sopeuttaa jokaisen yksilön mukaan vaan jokaisen yksilön täytyy sopeutua elämään.
Amen. Kyseessä on kuitenkin vain yksi päivä. Josta ei jää edes lapselle ikävää muistoa, jos vanhempi osaa asian hyvin selittää. Kaikille ihmisille tapahtuu elämässä kaikenlaista ns. epämieluisaa, mutta varsinkin lasten kohdalla kaiken voi kääntää myönteiseksi oppimiskokemukseksi sen ensiharmituksen mentyä ohi.
Näin kasvaa se kuuluisa resilienssi, ja yleinen elämässä selviäminen.
Se, että kaikki otetaan koko ajan huomioon pienintä piirtoa myöten, ettei kenellekään vaan tulisi kielteistä tunnetilaa, taas kasvattaa näitä lumihiutaleita, joilla nimenomana on koko ajan paha mieli jostain.
----
Sinänsä tuo isovanhempien päivä on mielestäni tyhmä, kun aika moni tarhaikäisen isovanhempi käy TÖISSÄ. Tai eläkeikäinen on Espanjassa. Tai tunturissa patikoimassa. Kai niillä nyt on parempaakin tekemistä kuin mennä päiväkotiin kykkimään, hyvänen aika sentään. Mitään lisäarvoa tuo ei oikeasti tuo kenellekään, turhaa riesaa vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpompaa kun ei järjestetä tuollaisia. Ihan oikeasti. Jos isovanhempaa/vanhempaa kiinnostaa päiväkodin toiminta niin voi varmaan mennä tutustumaan kun sopii siitä. Olisiko joku avoimien ovien päivä parempi, jolloin joku lapsen läheinen aikuinen voisi tulla mukaan? Itse en kaipaa mitään tuollaisia aamupaloja ja mummopäiviä lapsen varhaiskasvatukselta. Muutenkin heillä kädet täynnä työtä.
Kyllä sinne voi joku muukin lapsen läheinen tulla, ei ongelma.
Mutta, älkää ottako pois toisilta sitä arvokasta hetkeä, kun saa nähdä lapsenlapsen touhuamassa päiväkodissa kavereiden kanssa ja osallistua leikkiin itsekin. Siellä ollaan vähän kuin yhtä suurta perhettä.
Sinun kannattaisi varmaan hankkia elämä, jos sinulle on "suuri hetki" nähdä lapsenlapsen leikkivän päiväkodissa.
Me asutaan päiväkodin vieressä ja voin kertoa, ettei nykylasten leikkimisessä paljon katsomista ole. Se on mielipuolista kirkumista ja juoksemista, ilman minkäänlaista "juonta", mikä muistaakseni ennen kuului leikissä asiaan. Ts. jos kiljuttiin ja juostiin, siihen oli joku syy. Näillä ei ole, ja pönäkät varhaiskasvattajat vaan seisovat takakenossa keskellä pihaa ja rääkyvät mukana, kun eivät voi liikahtaa sen lapsen lähelle, jolle on asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempia on lapsella tyypillisesti neljä. Joku heistä voi olla kuollut, mutta on kyllä äärimmäisen surullinen tilanne jos pienen lapsen kaikki isovanhemmat ovat täysin toimintakyvyttömiä tai edesmenneitä lapsen ollessa päiväkoti-ikäinen. Aloittaja ei aloituksessa mainitse sitä että onko hänen isänsäkin kuollut, eikä mainitse lapsen isää vanhempineen ollenkaan.
No meillä isovanhempien tilanne oli seuraava. Minun vanhemmat. Isäni kuollut, äidillä ei ajokorttia. Bussit ei kulje sieltä, missä äitini asuu ja taksi liian kallis.
Mieheni isä ei ole koskaan pitänyt yhteyttä mieheeni. Häipyi, kun kuuli raskaudesta. Äiti sairaalloinen ja ei olisi jaksanut lähteä matkustamaan päiväkoti päiviin
No äidillesi olisi varmaan voinut järjestää kyydin, mikäli hän olisi ollut halukas osallistumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpompaa kun ei järjestetä tuollaisia. Ihan oikeasti. Jos isovanhempaa/vanhempaa kiinnostaa päiväkodin toiminta niin voi varmaan mennä tutustumaan kun sopii siitä. Olisiko joku avoimien ovien päivä parempi, jolloin joku lapsen läheinen aikuinen voisi tulla mukaan? Itse en kaipaa mitään tuollaisia aamupaloja ja mummopäiviä lapsen varhaiskasvatukselta. Muutenkin heillä kädet täynnä työtä.
Kyllä sinne voi joku muukin lapsen läheinen tulla, ei ongelma.
Mutta, älkää ottako pois toisilta sitä arvokasta hetkeä, kun saa nähdä lapsenlapsen touhuamassa päiväkodissa kavereiden kanssa ja osallistua leikkiin itsekin. Siellä ollaan vähän kuin yhtä suurta perhettä.
Aloituksessa kerrottiin että ei ollut läheistenpäivä vaan, isovanhempien päivä. Ja miksi isovanhempien pitää nimenomaan päästä päiväkotiin katsomaan sen lapsenlapsen leikkiä, ei ne vanhemmatkaan sitä näe?
En kyllä itsekään näe tällaisia päiviä tarpeelliseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helpompaa kun ei järjestetä tuollaisia. Ihan oikeasti. Jos isovanhempaa/vanhempaa kiinnostaa päiväkodin toiminta niin voi varmaan mennä tutustumaan kun sopii siitä. Olisiko joku avoimien ovien päivä parempi, jolloin joku lapsen läheinen aikuinen voisi tulla mukaan? Itse en kaipaa mitään tuollaisia aamupaloja ja mummopäiviä lapsen varhaiskasvatukselta. Muutenkin heillä kädet täynnä työtä.
Isovanhempipäivä on juuri hyvä ja toki sinne voi 'varamummi-ukkikin' mennä. Älkää ottako pois muilta niitä onnen hetkiä, jotka heille on suotu. Lapsuus on hetkessä ohi ja yhteinen aika rajallinen.
En kyllä itse haluaisi olla järjestämässä mitään, loska aina jonkun mielestä se on väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitähän aiot tuohon palautteeseen kirjoittaa? Että just teillä ei se mummi päässyt osallistumaan? Ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen lapsen jokaista surun ja pahan mielen hetkeä ei voi eikä pidä estää ja lakaista pois. Eihän sellaisia ikinä opi kestämään jos ei niitä koskaan joudu kohtaamaan. Kaikilla ei ole isovanhempia tai edes äitiä tai isää, mutta sellaista se elämä nyt vaan on, eikä elämää voi sopeuttaa jokaisen yksilön mukaan vaan jokaisen yksilön täytyy sopeutua elämään.
Amen. Kyseessä on kuitenkin vain yksi päivä. Josta ei jää edes lapselle ikävää muistoa, jos vanhempi osaa asian hyvin selittää. Kaikille ihmisille tapahtuu elämässä kaikenlaista ns. epämieluisaa, mutta varsinkin lasten kohdalla kaiken voi kääntää myönteiseksi oppimiskokemukseksi sen ensiharmituksen mentyä ohi.
Näin kasvaa se kuuluisa resilienssi, ja yleinen elämässä selviäminen.
Se, että kaikki otetaan koko ajan huomioon pienintä piirtoa myöten, ettei kenellekään vaan
Sinä et voi puhua kuin omasta puolestasi, miten kyseisen päivän koet.
Vierailija kirjoitti:
Järkytyin siitä, että päiväkodissa juhlitaan syntymäpäiviä. Lapseni tuli maailmaan sektiolla, ei hänellä ole syntymäpäivää vaan leikkauspäivä!
Siis oikeastiko nykyisin pitää loukkaantua kaikesta?
Hän syntyi sektiolla, tollo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen lapsen jokaista surun ja pahan mielen hetkeä ei voi eikä pidä estää ja lakaista pois. Eihän sellaisia ikinä opi kestämään jos ei niitä koskaan joudu kohtaamaan. Kaikilla ei ole isovanhempia tai edes äitiä tai isää, mutta sellaista se elämä nyt vaan on, eikä elämää voi sopeuttaa jokaisen yksilön mukaan vaan jokaisen yksilön täytyy sopeutua elämään.
Amen. Kyseessä on kuitenkin vain yksi päivä. Josta ei jää edes lapselle ikävää muistoa, jos vanhempi osaa asian hyvin selittää. Kaikille ihmisille tapahtuu elämässä kaikenlaista ns. epämieluisaa, mutta varsinkin lasten kohdalla kaiken voi kääntää myönteiseksi oppimiskokemukseksi sen ensiharmituksen mentyä ohi.
Näin kasvaa se kuuluisa resilienssi, ja yleinen elämässä selviäminen.
Se, että kaikki otetaan koko ajan huomioon
Sinä et voi puhua kuin omasta puolestasi, miten kyseisen päivän koet.
Eikös kaikki voi puhua vain siitä miten itse asian kokee? Joillekin se lasi on puoliksi tyhjä ja toisille puoliksi täynnä. Jotkut näkee pelkän lasin ja toinen pelkän sisällön.
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan varmaan kummallisia, kun isovanhemmat asuu kaukana ja ovat lisäksi päivällä töissä. Muut tärkeät ihmiset asuvat myös kaukana ja ovat päivällä töissä. Vaikka kaikki asuisivat lähellä, he olisivat silti töissä. Meidän suvussa on nähkääs tapana tehdä töitä, eikä notkua tyhjänpanttina. Pois tällaiset typerät mieltäpahoittavat päivät.
Kyllä sieltä töistä voi tunnin pari olla pois, muutenkin istutte enimmäkseen someanne tuijottaen ja kahvia hörppien. Järjestelykysymys vain, jos haluaa ja erityisesti osaa.
Olen pahoillani ap äitisi poismenosta :(
Ei mennyt meiltäkään isovanhempia. Omat vanhempani asuvat liian kaukana ja miehen vanhemmat ovat alkoholisteja.
Ymmärrän sinun ja lapsen harmituksen, mutta samalla logiikalla pitäisi lopettaa isänpäiväkorttien tekokin koska kaikilla ei ole isää. Minusta tuo on tuhannen taalan paikka opettaa lapselle pettymyksien sietoa ja harmituksen käsittelyä.