Lue keskustelun säännöt.
Miksi isovanhemmat ostaa kysymättä lapselle huonoja turvaistuimia, epäsopivia sänkyjä, kylmiä talvivaatteita jne?
24.10.2024 |
Yksi lapsemme isovanhemmista on ostellut heti lapsen syntymästä saakka lasta varten paljon kaikenlaista. Ja aina kysymättä etukäteen että käykö ja mikä olisi hyvä. Hän osti kirpparilta käytetyn biltema/prisma-tyyppisen turvaistuimen meille ja oli jo kiikuttamassa sitä meidän autoon kun pääsin väliin sanomaan ei. (Meillä nimittäin käytetään vain kunnollisia turvaistuimia.) On ostanut monet talvihaalarit, mutta kaikki sellaisia, että ne ei pidä yhtään vettä, niissä on vain kevyt vanu eikä ne sovellu Suomen talveen siksi ollenkaan. Oli ostanut meille myös kirpparilta pinnasängyn, jonka autossaan toi pihallemme innoissaan. Mutta meillä oli jo silloin pinnasänky, uusi ja hyvälaatuinen. Samoin yllärinä toi meille kirpparilta syöttötuolin, sellaisen puisen mitä 20 vuotta sitten näki usein ravintoloissa. No meillä tietenkin oli jo silloin itse hankittuna hyvä nykyaikainen syöttötuoli. Tässä vain muutamia esimerkkejä. Kaikki aina kysymättä yhtään etukäteen. Ja tuollaisia ns. isoja hankintoja, joilla on aika paljon väliäkin millaisia ne on. Osaisiko joki selittää miksi joku isovanhempi toimii noin? Ja miksi loukkaantuu kun sanotaan kiitos ei tai kun huomaa, että meillä on jo itsellä vastaava (esim. pinnasänky) hankittuna? Miksi ei voi etukäteen kysyä ja puhua? Mikä siinä on niin vaikeaa? Kun itse en millään käsitä.
Kommentit (541)
Vierailija kirjoitti:
Minun äiti taas tekee niin että ostaa ja antaa lahjaksi jotain toivottua, josta ollaan tosi kiitollisia tottakai, mutta meidän "väärin tehdessä" pyytääkin lahjat dramaattisesti takaisin. Esimerkkinä viimeisin: en ehtinyt vastata äitini viestiin ns. "tarpeeksi ajoissa" (koska käyn töissä ja en kyttää whatsappia joka minuutti), niin suuttui taas niin pahasti että seuraavat pari viikkoa oli mykkäkoulua. Hetken hiljaisuuden jälkeen kohtalokkaan kuuloinen viesti kuului näin: "Hei. Tulisin hakemaan sen Villevaltterille viimeksi antamani lelun. Vien sen takaisin kauppaan tai pidän itse. Kiitos." :D:D
Oishan se kohtuullista jos ville valtteri kiittäisi vaikkei sitä kai lapsille enää opeteta. Ja jos ei ollut mieleinen lelu saahan mummo rahansa takaisin siitä. Mikkään ei kelpaa, ei roinan pois hakeminenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi jeesus mikä ketju. Tämän luettuani olen taas entistäkin tyytyväisempi ja onnellisempi siitä ettei elämässäni ole lapsia eikä anoppia.
Kyllä näistä miniöistä tulee anoppiensa veroisia kun nyt jo pienten lasten äiteinä osaavat ilkeillä, vihata, haukkua rätköttää, olla vainoharhaisia.
Vierailija kirjoitti:
Minun äiti taas tekee niin että ostaa ja antaa lahjaksi jotain toivottua, josta ollaan tosi kiitollisia tottakai, mutta meidän "väärin tehdessä" pyytääkin lahjat dramaattisesti takaisin. Esimerkkinä viimeisin: en ehtinyt vastata äitini viestiin ns. "tarpeeksi ajoissa" (koska käyn töissä ja en kyttää whatsappia joka minuutti), niin suuttui taas niin pahasti että seuraavat pari viikkoa oli mykkäkoulua. Hetken hiljaisuuden jälkeen kohtalokkaan kuuloinen viesti kuului näin: "Hei. Tulisin hakemaan sen Villevaltterille viimeksi antamani lelun. Vien sen takaisin kauppaan tai pidän itse. Kiitos." :D:D
Anoppini aikoinaan haki "lahjoja" pois, jos havaitsi ettei tullut meillä käyttöön. Hyvinkin loukkaantuneena paapatti, että kun te ette arvosta, niin Mairen tytär kyllä ottaa kiitollisena nämä. En tunne Mairea tai tytärtä, mutta kiitos kyllä, vie pois kaikki turhakkeet.
Tällä tavalla selvisi aikoinaan, että anopin tuomissa tavaroissa se omistus jää anopille, eli meillä ei ole oikeutta hävittää mitään meille lahjaksi tuotua.
Ollaan otettu opiksi, anopilta ei oteta enää mitään vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Voi jeesus mikä ketju. Tämän luettuani olen taas entistäkin tyytyväisempi ja onnellisempi siitä ettei elämässäni ole lapsia eikä anoppia.
Äläs muuta sano. Olen kuulemma anoppi ja inhoittava äiti ketjun mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lumppu on kylläkin se itse, joka toista lumpuksi haukkuu.
Lumppu on muuhun käyttöön kelpaamattomia tekstiileitä joista leikataan matonkuteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun äiti taas tekee niin että ostaa ja antaa lahjaksi jotain toivottua, josta ollaan tosi kiitollisia tottakai, mutta meidän "väärin tehdessä" pyytääkin lahjat dramaattisesti takaisin. Esimerkkinä viimeisin: en ehtinyt vastata äitini viestiin ns. "tarpeeksi ajoissa" (koska käyn töissä ja en kyttää whatsappia joka minuutti), niin suuttui taas niin pahasti että seuraavat pari viikkoa oli mykkäkoulua. Hetken hiljaisuuden jälkeen kohtalokkaan kuuloinen viesti kuului näin: "Hei. Tulisin hakemaan sen Villevaltterille viimeksi antamani lelun. Vien sen takaisin kauppaan tai pidän itse. Kiitos." :D:D
Oishan se kohtuullista jos ville valtteri kiittäisi vaikkei sitä kai lapsille enää opeteta. Ja jos ei ollut mieleinen lelu saahan mummo rahansa takaisin siitä. Mikkään ei kelpaa, ei roinan pois hakeminenkaan.
Missä sanotaan, että lelu ei ollut villevaltterille mieluinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun äiti taas tekee niin että ostaa ja antaa lahjaksi jotain toivottua, josta ollaan tosi kiitollisia tottakai, mutta meidän "väärin tehdessä" pyytääkin lahjat dramaattisesti takaisin. Esimerkkinä viimeisin: en ehtinyt vastata äitini viestiin ns. "tarpeeksi ajoissa" (koska käyn töissä ja en kyttää whatsappia joka minuutti), niin suuttui taas niin pahasti että seuraavat pari viikkoa oli mykkäkoulua. Hetken hiljaisuuden jälkeen kohtalokkaan kuuloinen viesti kuului näin: "Hei. Tulisin hakemaan sen Villevaltterille viimeksi antamani lelun. Vien sen takaisin kauppaan tai pidän itse. Kiitos." :D:D
Anoppini aikoinaan haki "lahjoja" pois, jos havaitsi ettei tullut meillä käyttöön. Hyvinkin loukkaantuneena paapatti, että kun te ette arvosta, niin Mairen tytär kyllä ottaa kiitollisena nämä. En tunne Mairea tai tytärtä, mutta kiitos kyllä, vie pois kaikki turhakkeet.
Järkevää kierrätystä, teillä ei tarvetta, voihan sen kierrättää sille kenellä sille käyttöä.
Vaan kun kierrätys on niin vierasta nykyajassa, kaiken pitää olla kalleinta ja hienointa ja sit roskiin, ei kierrätykseen.218
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi jeesus mikä ketju. Tämän luettuani olen taas entistäkin tyytyväisempi ja onnellisempi siitä ettei elämässäni ole lapsia eikä anoppia.
Äläs muuta sano. Olen kuulemma anoppi ja inhoittava äiti ketjun mukaan.
Ikävää, jos tunnistat tapasi viedä lapsesi kotiin tavaroita, joita kukaan ei halua eikä tarvitse, kiekloista huolimatta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun äiti taas tekee niin että ostaa ja antaa lahjaksi jotain toivottua, josta ollaan tosi kiitollisia tottakai, mutta meidän "väärin tehdessä" pyytääkin lahjat dramaattisesti takaisin. Esimerkkinä viimeisin: en ehtinyt vastata äitini viestiin ns. "tarpeeksi ajoissa" (koska käyn töissä ja en kyttää whatsappia joka minuutti), niin suuttui taas niin pahasti että seuraavat pari viikkoa oli mykkäkoulua. Hetken hiljaisuuden jälkeen kohtalokkaan kuuloinen viesti kuului näin: "Hei. Tulisin hakemaan sen Villevaltterille viimeksi antamani lelun. Vien sen takaisin kauppaan tai pidän itse. Kiitos." :D:D
Anoppini aikoinaan haki "lahjoja" pois, jos havaitsi ettei tullut meillä käyttöön. Hyvinkin loukkaantuneena paapatti, että kun te ette arvosta, niin Mairen tytär kyllä ottaa kiitollisena nämä. En tunne Mairea tai tytärtä, mutta ki
Parasta olisi, että sitä turhaa tavaraa ei olisi meille edes tuotu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi jeesus mikä ketju. Tämän luettuani olen taas entistäkin tyytyväisempi ja onnellisempi siitä ettei elämässäni ole lapsia eikä anoppia.
Äläs muuta sano. Olen kuulemma anoppi ja inhoittava äiti ketjun mukaan.
Ikävää, jos tunnistat tapasi viedä lapsesi kotiin tavaroita, joita kukaan ei halua eikä tarvitse, kiekloista huolimatta
Vaan kun ei ole miestä eikä lapsia. Onneks ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla exä on tuollainen roskahamsteri. Tuo lapsille kaikenlaisia roskalava lahjoitusvaatteita. Sitten minulle jää riesaksi pussillinen koiralle ja homeelle haisevia -80luvan lumppuja. Olen pyytänyt ja käskenyt lopettamaan. Nykyään en enää välitä, vaan kiikutan surutta suoraan roskiin.
Exän äiti on samanlainen. Joka kerta kun käydään kylässä, lahjoittaa oman asunnon krääsäpaskaa lapsille. Siis ummehtuneen hajuisia tekstiilejä ja koriste-esineitä. Olen sanonut, että me ei haluta mitään, mutta ei usko. Sen roskan antaminen on mennyt siihen pisteeseen asti, että ei enää käydä kylässä. En jaksa stressiä siitä roskasta, kun täytyy sitten taistella lasten kanssa siitä, että meille ei oikeasti mahdu ne isoäidin lahjoittamat "aarteet".
Tsekkaa nyt niitä saamisia edes sen verran ettei mitään rahanarvoista, harvinaista tai keräilytavaraa sentään päädy vahingossa krääsänä roskiin.
Harkitkaa raskautenne tarkkaan. Ei kannata lisääntyä tai voi joskus olla anoppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei hemmetti, taidat oikeastikin olla äitini! Tismalleen samanlaista uhrautumista ja marttyrointia:D Niin, se ei riitä että Villevaltteri kiittää lahjasta, kun se pitää tehdä JUST niinkuin äiti/mummo (ja samalla anoppi, osanotot ja pahoittelut kälyilleni) from hell tahtoo. Ei se tietenkään riitä että sanot "kiitos rakas mummo", pitäisi vähintään itkien alkaa huutokiittelemään ja heijaamaan käsiä alhaalta ylös palvomistyyliin! Hallelujah, kiitetty olkoon hän!
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että täällä on jollakulla persoonallisuushäiriöisellä anopilla tai useammalla nyt mennyt pahasti tunteisiin.
Mutta ettekö välitä edes siitä lapsenlapsesta sen vertaa, että soisitte hänen selviävän hengissä mahdollisesta kolarista? Käytetty kaukalo tai turvaistuin on iso turvallisuusriski.
Tuntisitteko vain ylpeyttä siinä lapsen ruumiin äärellä, että sentään oli minun löytämäni istuin ja halvalla sain?
T. vapaaehtoisesti lapseton täti-ihminen
Aamen. kaikki vähänkään henkilön turvallisuuteen ja terveyteen millään tavalla liittyvät tarvikkeet ja tavarat aina vain ja ainoastaan uutena hankittuna - turvaistuimet, harrastuskypärät jne.
Meidän lapset ovat kysyneet, haluaisimmeko maksaa jonkin ison ostoksen lapsenlapselle.
Olemme siis antaneet rahana. Helppoa ja mukavaa, kun itsekin olimme yhä työelämässä.
Joskus olen ollut heidän kanssaan ostamassa. Selkeä kuvio ja sopi oikein hyvin vanhoille luilleni, kun sai vaikka vain istua siellä kaupassa, kun lapseni nuoruuden innoissaan jaksoi etsiä ja tutkia. Minä aktivoiduin sitten hetkeksi kassavaiheessa.
Oikeastaan tosi vähän olen itse ostanut lapsenlapsille erilaisia tarvikkeita tai vaatteita. Lähinnä kirjoja ym. kirjakaupasta löytyvää harrastetta. Itse pengon ja tutkin mielelläni siinä ympäristössä.
- Älkää, hyvät isovanhemmat, viitsikö tehdä asioista hankalia, kun helpollakin selviää.
Äh, lainaukset ei toimi. Tämä aiempi viestini siis tuolle uhriutujalle joka uhriutui villevaltterin kiittämättömyydestä :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että täällä on jollakulla persoonallisuushäiriöisellä anopilla tai useammalla nyt mennyt pahasti tunteisiin.
Mutta ettekö välitä edes siitä lapsenlapsesta sen vertaa, että soisitte hänen selviävän hengissä mahdollisesta kolarista? Käytetty kaukalo tai turvaistuin on iso turvallisuusriski.
Tuntisitteko vain ylpeyttä siinä lapsen ruumiin äärellä, että sentään oli minun löytämäni istuin ja halvalla sain?
T. vapaaehtoisesti lapseton täti-ihminen
Aamen. kaikki vähänkään henkilön turvallisuuteen ja terveyteen millään tavalla liittyvät tarvikkeet ja tavarat aina vain ja ainoastaan uutena hankittuna - turvaistuimet, harrastuskypärät jne.
Vanhat autot eivät myöskään ole turvallisia. Kyllä vauvan kanssa taloon tuliterä kosla.
Ja aina selvin päin rattiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kauheaa, että isovanhemmat yrittävät auttaa ja pahimmillaan ap kiukuttelee niille ja käskee palauttaa 'roinan'. Tuleeko pieneen mieleesi, että isovanhemmat ovat sitä aikakautta eläneet, jolloin turvaistuimena kävi tyyny pepun alle. Ei he tiedä nyky lainsäädännöistä tai vanhempien vaatimuksista. He oikeasti olettavat olevansa avuksi ja varmasti tuntuu pahalta sinun reaktio, jos tuota et ole tajunnut. Mikset puhu heille asiasta suoraan ja nätisti ja pyydä vaikka jotain tiettyä hankkimaan tai muuten auttamaan lapsenlapsen kanssa. Esim. viemään lasta ulkoilemaan, kahvilaan tms. Kai sinäkin haluat luoda hyvät välit isovanhempien ja lapsesi välille?
P skanmarjat. Kun olin lapsi 2000-luvun alussa, silloin oli hyvät turvaistuimet ja minäkin istuin korokkeella kouluikäiseksi asti. Muistan elävästi pikkusiskolla olleen jo ihan nykyaikainen turvaistuin. Sen piti olla reunapaikall
Kun mä olin pieni, ei ollut edes mitään korokkeita eikä kaikissa autoissa edes kunnon turvavöitä. Siitä selvittiin hengissä mutta tänä päivänä ei tulisi ainakaan itselle pieneen mieleenkään kuljettaa ketään niin turvattomasti.
Mun anoppi ei ole tollo. Päin vastoin, varsin älykäs. Myöskin hyvin ilkeä, manipuloiva, häikäilemätön. Ei välitä kuin itsestään, ehkä pikkuisen koirastaan.