Perintö ja velat - Joudunko maksumieheksi?

"Ei velvoitakaan, mutta tuossa oli ilmeisesti kysymys siitä, että kaveri omisti äitinsä perintönä jo puolet talosta. Osaomistajana hän oli jo valmiiksi vastuussa myös taloon kohdistuneista laskuista. "

Se on kuitenkin eri asia kuin että pitäisi ottaa vastaan toinenkin osa talosta.

Ja riippuu ihan laskusta mistä toinen omistaja voi olla vastuussa. Lähtökohtaisesti vastuussa on vain niistä joihin on itse tehnyt sopimuksen tai sitten jotka tulevat suoraan omistuksesta kuten kiinteistövero.

Ja niistä laskuista joista on itse vastuussa olisi kyllä pitänyt tulla perintäkirje myös sitten sille toiselle.

Vierailija kirjoitti:

Älä ota perintöä vastaan jos ei kata velkoja.

Hautajaiset on kuitenkin maksettava. Ne voi järjestää pienesti eikä suuresti. Tänä päivänä usein vaan perheenjäsenille, ei kalliita kuolin-ilmoituksia.

Eläke tulee tilille vielä kuolinkuukauden osalta.

" sähkösopimus saattoi hyvinkin olla sekä vainajan että kaverin nimissä."

No silloin tuskin sen meneminen ulosottoon on voinut tulla toisellekaan sähkösopimuksen allekirjoittaneelle yllätyksenä ja selvitä vasta vanhemman kuoleman jälkeen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä ota perintöä vastaan jos ei kata velkoja.

Tämä toimii jos ei halua vainajan jäämistöstä yhtään mitään edes muistoarvoa omaavaa.

Jos luopuu perinnöstä niin silloin ei saa ottaa edes sitä koinsyömää räsymattoa tai valokuva-albumia.

 

Lain mukaan niin.

Mutta käytännössä kukaan ei huomaa eikä ketään kiinnosta, jos jonkun pienen jutun, kuten valokuva-albumin vie, koska sillä ei ole rahallista arvoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Talon puolikas oli pakko ottaa vastaan tai maksaa sen velkoja kuitenkin."

Mutta kun ei ole. Perinnöstä olisi voinut hyvin kieltäytyä eikä vainajan velkoja ole perijän pakko maksaa vaikka ottaisikin.

Jos vainajalla on enemmän valkoja kuin varoja niin kuolinpesä on varaton ja se siitä.

 

Ongelma oli varmaan se, että kaveri oli talon osaomistajana jo valmiiksi vastuussa taloon kohdistuneista laskuista. Ne eivät olleet pelkästään vainajan velkoja, vaan esim. sähkösopimus saattoi hyvinkin olla sekä vainajan että kaverin nimissä.

Ohis

No ei se sähkölaskuvelka voi kohota kymmeniin tuhansiin ilman että sähkösopimuksen toisella osapuolella ei olisi siitä mitään tietoa etukäteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vainajan velat ei periydy suoraan perijälle.

Hautajaiskulut kyllä mun käsittääkseni kuuluvat jälkipolvelle (ja ne voivat ollakin aika isot, ei ole hautaaminen halpaa hommaa...)

En keksi nyt mitä muita kuluja tarkoitat, mitä voisi jälkipolven maksettavaksi siirtyä.

No niin; jos vainajan velat on suuremmat kuin varat, on kuolinpesä varaton ja konkurssissa. Tärkeää perillisille on luopua ehdottomasti perinnöstä viimeistään perunkirjoituksessa. Varaton vainaja saadaan hautaan kunnan avustuksella eikä saa alkaa perillisten maksaa omilla rahoillaan. Jos maksaa vainajan laskuja itse yms.on se virhe. Velallisille on ilmoitettava, että vainaja oli varaton.

Voiko vanhemmistaan välittää niin vähän että ei osallistu lainkaan hautajaiskuluihin ? Itse olen omat kirsturahat pankkiin tallettanut ja lapsille kertonut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä ota perintöä vastaan jos ei kata velkoja.

Tämä toimii jos ei halua vainajan jäämistöstä yhtään mitään edes muistoarvoa omaavaa.

Jos luopuu perinnöstä niin silloin ei saa ottaa edes sitä koinsyömää räsymattoa tai valokuva-albumia.

 

Lain mukaan niin.

Mutta käytännössä kukaan ei huomaa eikä ketään kiinnosta, jos jonkun pienen jutun, kuten valokuva-albumin vie, koska sillä ei ole rahallista arvoa.

Lähinnä se voi kiinnostaa silloin jos joku kuitenkin ottaa oman osuutensa perinnöstä vastaan. Silloin se albumi on hänen etkä sinä saa sitä ottaa.

Oliko tossa tapauksessa että jonku kaveri oli 17 vee kun peri äitinsä. Sai puolet talosta missä isänsä asu jäljellä vielä 35 vuotta.

Näinä 35 vuotena isänsä ei kyennyt maksamaan loppupeleissä maksamaan laskuja, esm sähköä.

Isän kuoltua selvisi sitten että velkaa napsahti 150 t € tuttavalle.

Asiantuntijat oletan että jää maksuvelvolliseksi koska isän kuollessa omisti jo puolet talosta.

Omistajilla yhteinen vastuu.

Järkyttävä tapaus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä ota perintöä vastaan jos ei kata velkoja.

Hautajaiset on kuitenkin maksettava. Ne voi järjestää pienesti eikä suuresti. Tänä päivänä usein vaan perheenjäsenille, ei kalliita kuolin-ilmoituksia.

Eläke tulee tilille vielä kuolinkuukauden osalta.

Edelleenkin: Hautaamiseen liittyvät kulut veloitetaan vainajan tililtä tai realisoitavasta omaisuudesta. Jos mitään realisoitavaakaan omaisuutta ei ole, niin hautausavusta saa hakemuksen perusteella sossusta.

Muistotilaisuus sitä vastoin on vapaaehtoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka on "perunkirjoitusvelvollinen"?

Käytännössä ensin rintaperilliset ja jos heitä ei ole, niin leski ja jos häntä ei ole, sisarukset ja vanhemmat. 

Se joka parhaiten vainajan asiat tuntee, on yksi kriteeri.

Vierailija kirjoitti:

Itse joudun maksamaan isäni ulosmitatusta omakotitalosta kiinteistöveroja...

Tietenkin, jos isäsi kuoleman jälkeen perit sen talon.

Ei se ulosmittaus poista pakollisen kiinteistöveron maksamista.

Kuka muu sen maksaisi, kuin.  Nekö tahot, jotka karhuavat isäsi maksamattomia velkoja.

Maksat kiinteistöveroa niin kauan, kunnes se kiinteistö on myyty toiselle / muille.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sen hautaamisen voi itsekin järjestää jonnekin metsään. Ei vain kerro kenellekään nin halvaksi tulee. Jos vanhemmille tulee eläkettä niin sitä ei kannata mennä katkaisemaan vaan ottaa hyötykäyttöön.

Kaikki väärin tuossa tekstissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä ota perintöä vastaan jos ei kata velkoja.

Mikähän se vastaanottamatta jätetty perintö on, jos kuolinpesän varat ei kata velkoja?

Kaikki liki rahallisesti arvoton. Mm. vaatteet, henkilökohtaiset paperit ja tavarat ja valokuvat, arvottomat koriste-esineet jne sun muu sisustustavara ja omaisuus. Ei tuollaisia lasketa mukaan varoihin. Ei olisi mitään järkeä alkaa inventoida koko omaisuutta sukkaparista (arvo nykyään käytettynä 0.001e) lähtien. Vain arvokkaimmat asiat lasketaan. Mm asunnot, kiinteistöt, metsät, autot, isot uudet kodinkoneet ja elektroniikka, kalliit korut jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vainajan velat ei periydy suoraan perijälle.

Hautajaiskulut kyllä mun käsittääkseni kuuluvat jälkipolvelle (ja ne voivat ollakin aika isot, ei ole hautaaminen halpaa hommaa...)

En keksi nyt mitä muita kuluja tarkoitat, mitä voisi jälkipolven maksettavaksi siirtyä.

No niin; jos vainajan velat on suuremmat kuin varat, on kuolinpesä varaton ja konkurssissa. Tärkeää perillisille on luopua ehdottomasti perinnöstä viimeistään perunkirjoituksessa. Varaton vainaja saadaan hautaan kunnan avustuksella eikä saa alkaa perillisten maksaa omilla rahoillaan. Jos maksaa vainajan laskuja itse yms.on se virhe. Velallisille on ilmoitettava, että vainaja oli varaton.

Voiko vanhemmistaan välittää niin vähän että ei osallistu lainkaan hautajaiskuluihin ? Itse olen omat kirsturahat pankkiin tallettanut ja lap

Eikai nyt varattoman kannata velkaa ottaa että saa hautajaiset vanhemmalleen?

Täällä on neuvottu että menee sossun kanssa juttelemaan.

Köyhyys on periytyvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sen hautaamisen voi itsekin järjestää jonnekin metsään. Ei vain kerro kenellekään nin halvaksi tulee. Jos vanhemmille tulee eläkettä niin sitä ei kannata mennä katkaisemaan vaan ottaa hyötykäyttöön.

Ei mene noin, mutta tuhkat voi kyllä vielä johonkin metsään. Arkku kuitenkin tarvitaan myös krematorioon.

Ennen kuin uurna luovutetaan pitää ilmoittaa mihin se viedään, näin ainakin Helsingissä. Ei siis mihin tahansa metsään, puistoon tai mereenkään.

Vierailija kirjoitti:

"Talon puolikas oli pakko ottaa vastaan tai maksaa sen velkoja kuitenkin."

Mutta kun ei ole. Perinnöstä olisi voinut hyvin kieltäytyä eikä vainajan velkoja ole perijän pakko maksaa vaikka ottaisikin.

Jos vainajalla on enemmän valkoja kuin varoja niin kuolinpesä on varaton ja se siitä.

 

Ymmärsin niin, että hän omisti jo sen toisen puolikkaan, ja peri sitten lopulta toisenkin puolikkaan. Siksi ei kieltäytynyt perinnöstä, koska omisti jo puolet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä ota perintöä vastaan jos ei kata velkoja.

Tämä toimii jos ei halua vainajan jäämistöstä yhtään mitään edes muistoarvoa omaavaa.

Jos luopuu perinnöstä niin silloin ei saa ottaa edes sitä koinsyömää räsymattoa tai valokuva-albumia.

 

Lain mukaan niin.

Mutta käytännössä kukaan ei huomaa eikä ketään kiinnosta, jos jonkun pienen jutun, kuten valokuva-albumin vie, koska sillä ei ole rahallista arvoa.

Lähinnä se voi kiinnostaa silloin jos joku kuitenkin ottaa oman osuutensa perinnöstä vastaan. Silloin se albumi on hänen etkä sinä saa sitä ottaa.

Totta, ilmaisin itseäni huonosti. Ketään asiaan liittyvää virkamiestä ei kiinnosta valvoa, jos joku jonkun valokuva-albumin vanhemmaltaan vie.

Vierailija kirjoitti:

Vainajan omilla tileillä olevia rahoja saa käyttää kohtuullisiin hautajaiskuluihin, vaikka tällä olisi miljoonien velat.

Näin tehtiin oman sukulaisen kohdalla, eikä sanomista tullut. Ihan uurnahautaus, edullisemman pään sievä arkku ja 20 hengen muistotilaisuus seurakunnan tiloissa meni läpi kuluina. Ruokaakin oli tarjolla. Ei mitään kallista, mutta jotain kinkkukiusausta.

Mutta tällä vainajalla oli rahaa tilillä? Mutta ilmeisesti velkanen muuten?

Vähä eri tilanne kun että ei ole mitään tilillä.

Varaton kuolinpesä ei tarkoita tyhjää. Perittävänä voi olla vaikka kuinka paljon taloja ja omaisuutta, mutta vainajalla saattaa olla paljon velkaa, jonka johdosta kuolinpesä jää miinukselle.

"Isän kuoltua selvisi sitten että velkaa napsahti 150 t € tuttavalle. Asiantuntijat oletan että jää maksuvelvolliseksi koska isän kuollessa omisti jo puolet talosta. Omistajilla yhteinen vastuu."

Yhteisvastuulliset velat ovat kyllä sellaisia että ei niitä ole ilman toisenkin tietoa voi mitenkään kertyä noin paljoa. Talo olisi ulosmitattu ja sähköt katkaistu jo moneen kertaan noin pitkän ajan kuluessa noilla velkamäärillä.