Lue keskustelun säännöt.
Vituttaa kaikki
20.10.2024 |
Vituttaa koko elämä, vituttaa tämä jatkuva työnhaku, vituttaa koko oma itsenikin, ja ei yhtään helpota että taustalla on vielä oma diagnoosi, joka haittaa elämää liikaa, Asperger, en mä vaan haluais muuta kuin, jonkun kumppanin, ja vaikka edes pientä osa aikaista työtä
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Pellemaailma. Pellet elämän sirkuksessa. Karuselli pyörii.
Aivan tolkutonta tosiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mullakin tänään, menkat alkamassa. Sitten päätin et meen vaan suosiolla vällyjen väliin lämpimään nukkumaan ja kas, muutaman tunnin laiskottelun jälkeen maailma näyttää jo vähän kivemmalta :) Ekaks oma olo kondikseen, sitten mietitään elämää isommin.
Vierailija kirjoitti:
Vituttele tuntematon ihan rauhassa ...ei kuulu meille
Kyllä täällä on myötäeläjiä, oletko sokeaksi tulossa vielä kaiken muun surkeuden lisäksi.
Todella ikävän surullista kun nuo kaikki ovat sinulle vaikeita, ymmärrän kyllä täysin, esim. juuri työnhaku ei ole tässä ajassa se helpoin tehtävä ja lisäksi diagnoosi haittaa vielä lisää. Saisitko jostain apua itsellesi, oletko valmis sellaista hakemaan ja vastaanottamaan, sekin on ehkä vaikeaa. Mitä suunnitelmia sinulla on?
Olen alkanut uskomaan, että useimmat ihmiset ovat oikeasti aika onnettomia ja että heitä vituttaa useimmiten. Mutta sosiaalisissa tilanteissa pitävät kulissia yllä lapsuudesta alkaen ehdollistetun hymynaamion kera, koska kunnollisia vaihtoehtoja tälle ei ole. Kulissin takana ovat oikeasti onnettomia, mutta eihän sitä voi muille näyttää koska se olisi sosiaalinen itsemurha, muut eivät voi sietää liian totisia ihmisiä jotka eivät enää jaksa esittää muuta kuin mitä oikeasti ovat. Sitten ihmetellään miksi lihakset ovat jumissa kun on kannateltu "happy face" naamiota koko päivä vaikka oikeasti tekisi mieli kiljua ja huutaa.
Oikeasti onnellisen näköisiä ihmisiä ei hirveästi näe. Sellaisia joiden hymy ulottuu silmiin asti ja joista huokuu aito lämpö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sympatiat sinulle, ap. Minulla on yhdellä nuorellani asperger myös. Kannan huolta, miten hänkin mahtaa pärjätä tulevaisuudessa. Tämä nykymaailma saisi luvan suvaita oikeaa erilaisuutta paljon paremmin eikä vain jotain ihme friikkeilyjä. Asperg.henkilöillä olisi valtavasti annettavaa täällä! Paljon enemmän kuin neuronorm. tyypit voi edes käsittää.
Vierailija kirjoitti:
Todella ikävän surullista kun nuo kaikki ovat sinulle vaikeita, ymmärrän kyllä täysin, esim. juuri työnhaku ei ole tässä ajassa se helpoin tehtävä ja lisäksi diagnoosi haittaa vielä lisää. Saisitko jostain apua itsellesi, oletko valmis sellaista hakemaan ja vastaanottamaan, sekin on ehkä vaikeaa. Mitä suunnitelmia sinulla on?
Voisin olla varmaan jotain vastaanottamaan, otan yhteyttä vaikka omaan sairaalaan, munuaispolo, ja sieltä varmaan voivat laittaa jonkun lähetteen vaikka psykologille,ehkä sitä haluais vaikka opiskella mahdollisesti vielä jotain, vaikka jotain lounaspuolen, ravintola ala
Ei tunnu missään enää, senkus lyöt lyötyä! Osoitit itsestäsi jo hyvän kuvan!