Esivaihdevuosi/vaihdevuosioireenne??

Kuukautiskiertoni lyheni 28 päivästä 21 päivään jo vuosia sitten. Hormonaalinen migreeni räjähti käsiin, talttui onneksi lääkityksellä. Heräilen usein aamuyöstä valvomaan ilman syytä, uni ei enää palauta. Luksusta on, jos nukun 7 tunnin yöunet. Hiki haisee, hiukset ohentuneet. Reisiin ja leukaan on ilmestynyt paksuja yksittäisiä mustia karvoja, vaikka en ole koskaan ollut erityisen karvainen. Mieliala on välillä todella matala. Nivelkipuja ja kipuja jaloissa on päivittäin. Silmät, suu ja alapään limakalvot ovat aivan kuivat, valkovuotoa ei ole enää tullut vuosiin. Aivosumua riittää, sanat menevät sekaisin. En edes muista nyt luetella kaikkia oireita. Kipuihin tarjotaan terveydenhuollosta avuksi Triptyliä, ei muuta.

Olen nyt 33-vuotias. Minulla on sairaus, joka altistaa ennenaikaisille vaihdevuosille ja osa noista oireista menee sairauden piikkiin. Silti asialle ei tehdä mitään terveydenhuollossa, koska "olet niin nuori ja noita hormonipitoisuuksia on niin hankala tutkia". Ja tämä kommenttini on myös pieni keskisormen ojennus sille, joka kuvaili miten kolmekymppiset eivät aavista, mikä heitä odottaa. Tunnen oloni kaikkea muuta kuin virkeäksi kolmekymppiseksi.

50 v ikää, ja kuukautiset tulee nykyään joskus kun muistaa, viimeksi oli 8 kk tauko ja sitten megavuoto. Mutta ei mulla ole koskaan ollut mitään muita oireita kuin vuotovälien vaihtelu, en ole ensimmäistäkään kuumaa aaltoa kokenut, kuivuutta missään, unettomuutta, kipuja tms. 42-vuotiaana vaan alkoi kuukautiskierto lyhentyä, sitten jossain 45-46 paikkeilla tulla vuorotellen 21 päivän kiertoja, normaaleja ja monen kuukauden taukoja, ja nyt 50v iässä menkat tulee ehkä puolen vuoden välein. Hyvin vaivattomasti mulla on näin luomuna mennyt vaihdevuodet.

Minulla alkoi jo noin 35-vuotiaana hillitön hikoilu noin 5 pv ennen menkkoja. Kärsin siis kuumista aalloista, kun estrogeenin määrä elimistössä väheni ennen kuukautisia.

Noin nelikymppisenä alkoi sitten tulla enemmän oireita, ehkä 42-vuotiaana  enenevissä määrin hikoilua, ahdistusta, kipuja, ahdistusta, ahdistusta ja ahdistusta.

Nyt olen 46v ja korvaushoito on. Ennen menkkoja huomaa taas, kun alkaa tulla pakkoajatuksia ja ahdistus kuristaa ihan tyhjästä. Ihan selvästi on estrogeenista riippuvaista. Otan silloin ylimääräistä estrogeenia.

Nukun paremmin ja luotan myös tulevaan. Jaksan touhuta ja tehdä "ylimääräistä", kuten vierailla ystävien luona tai ylipäätään en uuvahda niin nopeasti. 

Monta vuotta meni ihan jaksamisen rajalla. Jaksoin käydä töissä, mutta en jaksanut siihen päälle kunnolla perhe-elämää. Tein vain pakollisen, että kaikki pysyvät hengissä, mäkkiruokaa tuli joskus 4 kertaa viikossa ja muuten sitten nakkeja ja ranskalaisia. Olin aivan poikki.

Nyt tosiaan tuntuu, että tunnelin päässä on valoa. Kipuja on, mutta ne ei niin lannista. 

Vierailija kirjoitti:

Kysyin hiljattain äidiltäni oliko hänellä esivaihtarioireita. Vastasi, että ei mitään. Kuitenkin muistan lapsuudesta äidin ollessa 40+, kuinka hän itkeskeli paljon ja oli ahdistunut ja huonovointinen, lihoi ja lopulta jäi pois töistä "paniikkihäiriön" takia.



Uskon, että vielä nykypäivänäkään ei ihmiset itse eikä myöskään lääkärit tunnista hormonilähtöistä oireilua silloin kun ei ole vielä varsinaisesta menopaussista kysymys.

Omia oireitani nyt 45-vuotiaana:

- katkonainen, huonolaatuinen uni

- painonnousu

- ahdistus, paniikkikohtauksia tyhjästä, säikähtely, kaikenlainen "yliherkkyys"

- usein matala mieliala, väsymys, uupumus, motivaation puute

- pissalla ravaaminen varsinkin öisin

- migreenipäänsäryt

- kuumotukset, kasvojen punoitus, hiki tulee pienestäkin 

Kuin minun tarinani, äitiä myötä 😄 Hänellä ei kuulema mitään vaihdevuosia koskaan ollut, vaikka ihan sekopäistä touhua oli.

taidan varata ajan gynelleni, sillä ymmärrän nyt mistä oireeni johtuvat.

Olen 36-vuotias. Sain nuorimman lapseni kaksi vuotta sitten ja lopetin imetyksen vajaa vuosi sitten. Kuopuksen syntymän jälkeen kun kuukautiset pikku hiljaa palasivat, niin kierron pituus olikin enää vain 26 päivää, eikä minulle tavanomainen 28 päivää. Lisäksi minulla on uudenlaisia univaikeuksia, heräilen usein aamuyöstä ja saatan valvoa klo 4-6 sängyssäni. Ja hiuksia tippuu päästäni, jokaisen hiustenpesun jälkeen saan korjata tukon hiuksia lattiakaivon ritilältä roskiin. En varsinaisesti kärsi näistä asioista, mutta asia mietityttää kyllä.

Odotan kauhulla mitä tulee seuraavaksi. Juuri nyt voin erinomaisen hyvin ja seksi maistuu paremmalta kuin koskaan. Nautin seksuaalienergiasta, joka on minulta ollut hukassa suuren osan elämästäni. Käytän kuparikierukkaa, joten tunnen kiertoni eri vaiheet ovulaatiopanetuksineen. Jonkun väittämän mukaan seksuaaliset halut saattavat nousta naisella esivaihdevuosissa, ehkä tämä on sitä. Mutta kuinka kauan? Toivottavasti saan nauttia hyvästä seksistä myös tulevaisuudessa. 

Minulla on kilpirauhasen vajaatoiminta ja PCOS, jotka saattavat vaikuttaa asiaan myös.

Kuukautiset paria päivää vaille 3vkoa myöhässä, inhottaa olla päivästä toiseen "varuillaan" ja suojat mukana töissä tai mihin nyt menenkin. Särkyä on, kolotuksia on, alaselkä varsin kipuileva ja oikeastaan koko alakropan luut ja nivelet. Mieliala välillä todella synkkä, viimeksi toissapäivänä. Vihloo nytkin oikealle puolen kylkeen, sellaista on/off-tyylistä tosi kovaakin juilintaa, vai olisko toi jotain alalantiota, en tiedä. Odotan kauhulla jotain megalomaanista häränkurkkuauki-vuotoa...

Ap

Millaista se teidän nivel/raaja/lantio/kankku-kipuilunne on/oli?

Vaikea nousta lattialta ylös, ylipäätään liikuttaa kinttuja, ojentaa niitä, tuntuu kipua. Lantio ja alaselkä kipuilee, jalat tönköt. Jne.

Voiko tämä oikeasti johtua (esi)vaihtareista vai onko jotain pahastikin vialla, pelottaa jo tämä kipuilu..

Ap

Silmäilin tätä ketjua ja rupes naurattamaan. Ei niinkään vaivat, vaan, että lääkärit on ihan pihalla vaihdevuosien oireista.

Mä olen ravannut neljättä vuotta yhden ja toisen paikan kolotuksia valittamassa. On unettomuutta, mielialanvaihteluita, väsymystä, uupumusta...

Mulla on nyt diagnosoitu reuma, vaikkei sitä varsinaisesti nyt oikein missään testissä näkynyt. Mulla on mielialalääkitys, kun mulla on keskivaikea masennus. Väsyyn ja uupumukseen on otettu erinäisiä pulloja verta, kävin myös uniapnea yms kokeissa, mutta mitään ei löytynyt. Sitten sain unilääkkeet. jnejne.

Mä olen nykyään ollut sellainen yhden naisen sivuapteekki, kun mulla on nyt sitä ja tätä. Yhä en mitään jaksa ja itkettää, kun olen näin "vaikea tapaus". Mä olen tällä hetkellä työtön, kun nämä vaivat ovat toisinaan olleet todella pahoja. Ei vaan pysty lähteä suorittamaan. :(

Tätä ketjua kun lukee, niin kaikki nämä mun oireet näyttää liittyvän vaihdevuosiin! :O Yhdellekään lääkärille ei ole tullut mieleen tutkia sitä sorttia, että olisiko 46 vuotiaalla naisella mahdollisesti alkanut vaihdevuodet!? En itsekään sitä osannut ajatella, kun en oikein tiedä mitä ajatella. Menkat ovat olleet pois, kun mulla on hormonikierukka.

Tsemppiä kaikille. On tää kyllä melkoista ollut. Huomenna mä taas varaan lääkäriajan ja sanon suoraan, että voisko kaikki vaivat liittyä vaihdevuosiin. Saisko hormoneja lisää kiitos. Sillä jos menee ohi, niin kyllä pääsee helpotuksen itku ja myös ältyön kiukku. Mun elämän laatu on tällä hetkellä miinuksen puolella. Kurjinta oli duunista luopuminen.

K.lli ei nouse kuin kovakourasella omalla otteella. Siihen käsittelyyn, edgettämiseen yms riuhtomiseen kun tottuu niin paluuta ei ole.

Naisen kans ei tapahdu juuri mitään. Tuun joko heti tai sarvi on puolilöysä. Tullut kammo yrittää edes. Suhteet pilalla. Häpeä on.

Marssin samantien gynelle, kun nukkuminen meni huonoksi. Jos se ei ole kunnossa, ei sitten ole mikään muukaan. Toki oli ylirunsaat menkat - synnytysten jälkeen jäivät sellaisiksi, palelua, migreeni ym. Sain esivaihdevuosien hormonigeelin käyttöön ja hormonikierukan. Kuukautiset loppuivat kokonaan sen kierukan ansiosta, joten olen nauttinut elämästä. Nyt elän elämäni parasta aikaa! Kylmäuinti, kasvisruokavalio ja kunnon palautuminen töistä - vihdoin on aikaa itselle ja harrastuksille. Perheen kanssakin on jotenkin enemmän läsnä. Olen 49v.

Täällä on yksi, joka kärsii lähes jatkuvista jalkakivuista ja välillä sitä miettii että liittyykö se johonkin muuhun. Istun paljon ja sitten miettii istuuko sitä suonet tukkoon aiheuttaen tukalaa olotilaa alaraajoihin. Jalkaterät ovat madaltuneet ja tosiaan luut rutisevat ja paukkuvat kun nousen kävelemään tauon jälkeen. Mutta kun koko jalan pituudeltakin on särkyä, joskus illalla häiritsevämmin että pitää ottaa särkylääkettä että voi nukkua.

Jos nukkuu. Uni on pahuksen katkonaista ja viime aikoina on tosiaan pitänyt ravata kusella enemmän kuin vain sen yhden kerran. Mukulasta asti olen herännyt yöllä ja sen yhden kerran käynyt pissalla, mutta nyt tuntuu ettei rakko tajua että on yöaika. Eikä aina ole edes juonut illan mittaan enää mitään. Vttu.

Mulla on ilman hormonikorvausta ja liian pienellä annoksella (nostin hiljattain geelin yhdestä kahteen painallukseen) elimistö aivan sekaisin, tai oikeammin hermosto. Kaikkien jo toistuvasti mainittujen oireiden lisäksi olen yhtäkkiä herkistynyt kofeiinille: en saa juoda tippaakaan kahvia klo 14 jälkeen, tai edessä on hikinen, uneton yö ja sitä edeltävät raivarit ja angstit. Yhtä aikaa tämän kanssa lakkasin sietämästä myös alkoholia ja sokeria entisissä määrin, enkä ennenkään ollut kummoinen käyttäjä, nyt -ton ja  -ton, ellei halua kärsiä. Eikä todellakaan halua.

Olen myös yhtäkkiä allergisoitunut jollekin, en tiedä mille. Huulet turpoavat yhtäkkiä, ja kasvoihin lehahtaa punaisia läikkiä. Ensimmäinen reaktio tapahtui appelsiinin syömisen jälkeen, muttei ole myöhemmin testaillessa toistunut. Reaktio on onneksii harvoin toistuva, mutta kesken työpäivän vähän ikävä. 

Mulla nivelongelmiin on auttanut glukosamiini. Ilman sitä katkokävelen erityisesti lonkkien särkyjen vuoksi (kävelen työssäni päivän kilometrit täyteen). Jopa hormonikorvauksen kanssa eron huomaa, jos sen jättää pois. Ei halua jättää.

On tämä hitonmoista säätämistä. Mulla tosiaan meni tyroksiiniannostuskin uusiksi näissä melskeissä.

45v.

Unettomuus, ahdistus, kolotukset, epäsännölliset vuodot. Oma pelastukseni on ollut bioidenttinen keltarauhashormoni Utrogest. En ole eläissäni nukkunut niin hyvin kuin sen aloitettuani ja mieliala on kohonnut ja tasoittunit todella huomattavasti. Ikä 52v ja oireet alkoivat vasta pari vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Millaista se teidän nivel/raaja/lantio/kankku-kipuilunne on/oli?

Vaikea nousta lattialta ylös, ylipäätään liikuttaa kinttuja, ojentaa niitä, tuntuu kipua. Lantio ja alaselkä kipuilee, jalat tönköt. Jne.

Voiko tämä oikeasti johtua (esi)vaihtareista vai onko jotain pahastikin vialla, pelottaa jo tämä kipuilu..

Ap

Minkä verran harrastat liikuntaa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaista se teidän nivel/raaja/lantio/kankku-kipuilunne on/oli?

Vaikea nousta lattialta ylös, ylipäätään liikuttaa kinttuja, ojentaa niitä, tuntuu kipua. Lantio ja alaselkä kipuilee, jalat tönköt. Jne.

Voiko tämä oikeasti johtua (esi)vaihtareista vai onko jotain pahastikin vialla, pelottaa jo tämä kipuilu..

Ap

Minkä verran harrastat liikuntaa? 

Liikun kaiket päivät töissä, muuten vähänlaisesti, ei riitä energia eikä vireystaso, tuskin voimatkaan, olen työpäivieni jälkeen aivan loppu, johtuu osin työstänikin joka ei todellakaan ole paikallaan oloa, tietokoneella istumista, sisällä oloa yms. Olen aivan tolkuttoman väsynyt kotiin päästyäni. Nytkin kolottaa alaselkää, sivuille jonnekin. Aloitin tänään krilliöljyn syömisen, kuukautisia ei näyy edelleenkään, 3vkoa nyt myöhässä.

Ap

Viimeiset 3kk kuukautiskierto ollut 30pvn sijaan 27pv. Lisäksi kuukautisten jälkeen ruskea tiputteluvuoto jatkuu monta päivää, viimeksi noin viikon. Nyt kp 14 ja yhä tiputtelee. 

Tämän takia en halua harrastaa seksiä ja ajatuskin ahdistaa.

Ikä 42.

Kuukautiset jää pois siinä 45-55 välillä kokonaan. Mutta kylmäkuuma vartalossa saa aikaan hämmennystä. Se on niin outo olotila. Enemmistö on saanut tasapainon estrogeeni korvaus hoidolla . ( Miehille on tetosteronia). Pahin aika kestää 5-10 vuotta sitten se tasaantuu normi vanhenemiseen. Makea- suolainen syöminen lihottaa. Verensokerin heilahtelu aiheuttaa sen että pakko syödä hiukan vähän väliä. Jos vaihtaa kahvit mehuun tai veteen tasaantuu verenpaine. Kusipippoja ja valkovuoto juttuja helpottaa apteekista saatava bakteerivaginoosi puikko. Naisen lihakset toimii nyt eri tahtiin kuin nuorena. Sekavuus johtuu tästä monien hormonien vaikutuksesta. Kilpirauhanen on hyvä tutkia. Nuorena singahti ovesta ulos vanhana se kestää koska kaikki muuttuu elämässä. Enää ei mennä sinne minne nuorena.Opeteltava uusi rytmi uudet asiat suostuttava vanhuuteen. Hampaat myös. Kuulo. Silmät pitää hoitaa. 

Nivel kivut johtuu siitä kun estrogeenia ( testosteroni miehillä ) laskee ja se vaikuttaa niveliin kuin kudoksiin. Siksi sitä on hyvä ottaa korvaushoitona. Oliiviöljy,  kalanmaksaöljy ja pullovesi mihin hiukan sekoittaa karpalomehua tai ananasmehua auttaa. 

Tämä on hyvä esimerkki kun kylmä kuuma aallot iskee. Nimittäin kun on kylmäaallossa jäätyy ja silloin pukeutuu lämpimästi. Vaikka ulkona on lämmin. Samoin kun on kuuma aalto päällä,  voi olla pakkasella alasti ulkona. Tämä jää -kylmästä - helteeseen ja hiki- valuu hormonien sekamelskaan ei voi muuta kuin kestää. Ihmiset ei ymmärrä nuorena tätä mutta kaikille tämä tulee. Eikä pidä pelästyä,  nuoret lääkärit saattaa säikähtää milloin mistäkin. 

No jaa, olen kai erikoisyksilö.

Itselläni ei ollut mitään, ei miinkään moisia vaihdevuosi oireita.   Kuukautiset vain jäivät epäsäönnöllisiksi 54 vuotiaana.  Ja vuoden kuluttua loppuivat kokonaan.   

Olen yhden lapsen äiti.

 

Mitään kummallisia oireita ei ollu, kävin kuitenkin gynekologin vastaanotolla 55 ikäisenä. Hänen kanssaan puhuttiin naisen ikääntymisestä, kuukautisten loppumisesta, sisätutkimuksen ohella.

Gynekologi antoi myös paikallishormoni reseptin, jotta jotta sukupuoli elämä voi jatkua normaalina, ikääntymisen aikaan saamasta emättimen kuivuuden takia.  Emätin puikot pitävät alapään kunnossa ja paikat joustavina.

Että näin erilaisia ja yksilöllisiä me naiset olemme.