Esivaihdevuosi/vaihdevuosioireenne??
Kaipaisin kokemuksia ja vertaistukea siitä millaisia oireita teillä on ollut/on?
Alan tulla hulluksi oloni kanssa, sinällään ei kummoista, kai, mutta silti tuntuu, että on kaikenlaista, vai olenko pahasti sairas, mietin jo syövistä lähtien kaikkea.
Paleltaa ihan perkeleesti joka ilta, ei niinkään muulloin, mutta aina töiden jälkeen tutisen ja kääriydyn vilttihuppariin, peiton alle jne. Heräilen harva se aamu n.1h ennen kelloa. Välillä tulee tosi kuuma ja sitä kestää ehkä 10-15s. Kuukautiset olleet nyt kesän jälkeen ihan sekaisin, nytkin edellisistä 6vkoa ja muutamat olleet tooosi niukat. Ja sitentämä kolotus, kolottaa raajoja, lantiota, jalkoja, persettä kun ja ei naurata. Liikkuminen ja varsinkin vaikka sohvalta ylös nouseminen hankalampaa, vaikea varata painoa jalalle ottaakseni askelta eteenpäin, koska sattuu jonnekin konttiin, lantioon, ties minne. Ja väsyttää, aina ja koko ajan, enemmän tai vähemmän.
Jep. Ikää 48v, kohta 49v.
Kommentit (299)
Varmaan kaikki mainittu löytyy multakin ja toisiksi viimeisimpänä ilmaantui nämä nivelkivut jalkoihin. Olkapäissä, ranteissa ja joissain sormien nivelissä on ollut satunnaisesti jo muutamia vuosia ja vaikka inhottavia onkin olleet, niin jotenkin niiden kanssa kuitenkin elää melko normaalisti. Vain olkapääkipu on ollut sellainen voimakkaasti rajoittava ja hankaloittava.
Toista on näiden lonkka- ja kinttukipujen kanssa. Sitten ne vielä alkaa vaikuttaa selkäänkin eli kun varoo ja könkkää niin kappas, selkään iskeekin noidannuoli.
Ja sitten tämä viimeisin tuttavuus eli ikänäkö ja nimenomaan hämäränäkö! Voi helkkari sentään kun sitä on kuin sokea jos on yhtään hämärää (ja sitähän nyt riittää) ja tuntuu, että on ihan ihmeellisen kömpelö eikä hahmota edes etäisyyksiä tai mitään normaalisti vaan itseään kolhii milloin ovenkarmiin ja milloin sormilla tökkää hanaan tai ovenkahvaan niin, että kynnet on verillä. Sitten taas kun on kunnolla valoisaa niin tätä ongelmaa ei ole, mutta silloin sitten tuntuu että kirkkaus oikein häikäisee ja pitäisi olla hämärämpää.. Lisäksi silmät tuntuu kuivavan päähän.
Masentava ajatus, että tätäkö ja aina vaan pahempaa on koko loppuelämä eikä enää ikinä saa takaisin sitä aikaa kun olo oli päivästä toiseen ihan normaali ja hyvä? Ja jos oli joku kremppa niin se meni lepäämällä ja liki yön yli nukkumalla ohi? Nämä nykyiset kun ei tosiaan mene ohi millään ja tuo lepääminen se vasta tuntuu olevankin se vihonviimeinen keino mihin pitää turvautua. Sen jälkeen sitä onkin kuin sahapukki pitkän aikaa jos yhtään enemmän pysyttelee paikoillaan.
Miksi kukaan ei varoittanut? Ja varsinkaan kuinka yhtäkkiä tämä kaikki alkaa kun alkaa?
N47
Vierailija kirjoitti:
Täällä on yksi, joka kärsii lähes jatkuvista jalkakivuista ja välillä sitä miettii että liittyykö se johonkin muuhun. Istun paljon ja sitten miettii istuuko sitä suonet tukkoon aiheuttaen tukalaa olotilaa alaraajoihin. Jalkaterät ovat madaltuneet ja tosiaan luut rutisevat ja paukkuvat kun nousen kävelemään tauon jälkeen. Mutta kun koko jalan pituudeltakin on särkyä, joskus illalla häiritsevämmin että pitää ottaa särkylääkettä että voi nukkua.
Jos nukkuu. Uni on pahuksen katkonaista ja viime aikoina on tosiaan pitänyt ravata kusella enemmän kuin vain sen yhden kerran. Mukulasta asti olen herännyt yöllä ja sen yhden kerran käynyt pissalla, mutta nyt tuntuu ettei rakko tajua että on yöaika. Eikä aina ole edes juonut illan mittaan enää mitään. Vttu.
Tuttua. Mulla on myös nykyään särkevät ja jomottavat jalat ihan koko matkalta eli persuksista varpaisiin ja tosi usein tuollaiset tönköt etenkin istumisen jälkeen. Yötä vasten on usein otettava särkylääkettäkin ja jalkaterät on jotenkin muuttunut / muuttumassa. Ylipainoa ei ole vaikka kyllä nämä esivaihtarit sen 5 kiloa onkin tuoneet alavatsalle ja leuan alle eli siitä ei nämä tuntemukset johdu. Olen kyllä miettinyt reumaa ja osteoporoosiakin, etenkin kun telkkarissa mainostetaan kuinka joka toinen nainen SAA luunmurtuman täytettyään 50v. Saa?! Siihen tosin itsellä on vielä muutamia vuosia.
Ja tuo öinen vessaralli joka osuu joka kk suunnilleen samaan kierron vaiheeseen. Voi ristus kun sitä epäilee jo olevansa aamulla kuin rusina kun vessassa saa juosta (okein könkätä tönkköjaloilla) kerta toisensa jälkeen vaikka mitään ei edes juo lisää eikä siis edellisenä päivänä / iltanakaan mitenkään erityisen paljon normiin nähden. Mistä sitä nestettä edes riittää?! Muulloin sitten riittää just tuo max yksi öinen vessareissu eikä aina sitäkään.
Pingoittuneet ja todella kipeät tissit reilun viikon ajan ennen menkkoja. Hipaisukin tuntui epämiellyttävältä. Kiukkukohtaukset ja turhissa kiistoissa inttämiseen jumittaminen (en ole kirjolla, eli ei ole tyypillistä mulle tuo jumittaminen). Parina perättäisenä kesänä, kun loma alkoi, jatkuvaa itkemistä, kun työt eivät pitäneet ajatuksia muualla. Ihan turhistakin asioista itkin ja mietin samalla, että miksi ihmeessä itken. Nyt on hoitoa onneksi oireisiin.
Ai niin: toki pahin oli migreenin paheneminen (224). Siihen auttaa onneksi vhh-ruokavalio, mutta liikunta yksin ei todellakaan auttanut. Uutena alkoi vatsamigreeni, eli maha oli ruikulla päiviä. Ihmettelin, että mitä olen syönyt. No, sitten onneksi alkoi päänsärkykin ja osasin yhdistää oireet migreeniksi. Täydellinen seksittömyys oli myös kurja oire. Seksi ei käynyt mielessäkään, eikä tuntunut miltään.
Aaltoja..!?! Välillä on ollut,kuin linnanmäen vuoristoradassa. Ylös ja alas. Välillä ei ole haluttanut ollenkaan. Toisinaan tuntuu, ettei mikään nylpytyksen määrä riitä. Kerran autoillessa, rouva käänteli lämmityslaitetta pienemmälle, kun hehkutti niin kovin. Minä laitoin isommalle, ettei ikkunat jäädy. Ja taas pienemmälle,hirveellä kiukulla. Katteli ikkunasta ulos, näin heijastuksesta, että nautroi salaa, mutta ei voinut itsellensä mitään. Jospa tuo siitä taputtuu tasaisemmaksi.
Endin kierto lyheni, sitten pikkuhiljaa alkoi sydämen tykytykset, loppukierron vatutus ja itkuisuus, myöhemmin heräily aamuöisin ja jatkuvat vaginoosit. Lopulta koko elämä ahdisti ja aloin vihaamaan ja välttelemään ihmisiä. Lisäksi lyhytpinnaisuus ja juuri nuo ihmeelliset lihaskolotukset ja nivelten jäykkyydet. Nyt ikää 52, ja korvaushoito menossa viidettä vuotta.Jos vähennän annosta, palaavat oireet viikon sisällä.
Liityn vaihdevuosia etsivien joukkoon, ja olen kohta 48v. nainen. Viime vuonna alkoi sormien nivelten jäykkyys ja kivut, mitään syytä ei koskaan löytynyt verikokeista tai röntgenistä, edelleen on kipuja, ja myös muualla raajoissa, mutta niissä kohdissa on todettua rikkoa. Nukun katkonaisesti, herään vessaankin viisi kertaa yössä, vaikken ole juonut illalla juuri mitään (ei ole diabetesta tai munuaisongelmiakaan verikokeiden mukaan). Paino ei ole noussut, mutta samaan aikaan rintojen alle on kuitenkin alkanut kertyä makkara, ja mahan alueelle enemmän rasvaa, muuten olen hoikka. En hikoile öisin vaan palelen, ei kilpirauhasongelmaa kuitenkaan. Mutta ensimmäistä kertaa elämässäni kärsin äskettäin kivuliaasta alapään hiivatulehduksesta, joka ei rauhoittunut kuin vasta parin viikon pillerikuurilla. Päälle sitten täältä kun lukee lyhyestä pinnasta, mikä on myös uutta minulle, kai se pitää mennä verikokeisiin, koska olen menettänyt hermoni tämän vuoden aikana monesti oudoista syistä. Syön kuitenkin Slindaa eikä ole vuotohäiriöitä, joten kai voi tuolla vielä jatkaa, mutta varmaan ne vaihdevuodet on tuloillaan minullekin jo.
Minulle tuli täysi elimistön sietämättömyys alkoholiin, kofeiiniin ja sokeriin vaihdevuosien myötä.
Kuinkahan paljon tämänkin vaivan takia naisia jää ihan turhaan pois työelämästä mielenterveyssyistä? Tai TULEs vaivojen takia.
Veikkaa että paljon.
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan paljon tämänkin vaivan takia naisia jää ihan turhaan pois työelämästä mielenterveyssyistä? Tai TULEs vaivojen takia.
Veikkaa että paljon.
Hoito olisi helppoa, halpaa ja tehokasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hormonihoidon käyttöön liittyy keltarauhashormonin syöminen, millä tulee tyhjennys vuoto. Eikö ketään muuta kun mua v..tuta tuo pakollinen vuoto, kun omat menkat olisi jo loppu? Tai onko kokemusta keltarauhashormonin aiheuttamasta mieliala oireista? Musta tuli raivohullu, kun hormonihoitoa yritin ja nimenomaan sen viikon aikana kun tuo krh piti ottaa. Gyne totesi, ettei tarvii tulla käymään, jos ei hoidot kelpaa🤨 Ei kyllä enää kiinnosta ko gynelle mennäkään.
Kuka ja miksi tarvitsisi ottaa keltarauhashormonia jotta tulisi tyhjennysvuoto (🤮 mikä termi)?
Koska estrogeenia käytettäessä kohdun limakalvo kasvaa, niin kuin normaalistikin kierron mukaan, ja se limakalvo pitää "poistaa" kerran kuussa.
Mutta pitääkö oikeasti kerran kuussa, eikö vähempikin riittäisi? Naisten hoitoja on tutkittu niin vähän ja ylimielisellä otteella, että on vaikea luottaa mihinkään.
Kylmyys päivällä, kuumat aallot yöllä, öiset sydämen tykytykset (tuntui että koko huone tuntisi), mekkojen lyhentyminen ja hedelmättömyys tietysti, huimaus. Ikää oireiden alkaessa 35v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hormonihoidon käyttöön liittyy keltarauhashormonin syöminen, millä tulee tyhjennys vuoto. Eikö ketään muuta kun mua v..tuta tuo pakollinen vuoto, kun omat menkat olisi jo loppu? Tai onko kokemusta keltarauhashormonin aiheuttamasta mieliala oireista? Musta tuli raivohullu, kun hormonihoitoa yritin ja nimenomaan sen viikon aikana kun tuo krh piti ottaa. Gyne totesi, ettei tarvii tulla käymään, jos ei hoidot kelpaa🤨 Ei kyllä enää kiinnosta ko gynelle mennäkään.
Kuka ja miksi tarvitsisi ottaa keltarauhashormonia jotta tulisi tyhjennysvuoto (🤮 mikä termi)?
Koska estrogeenia käytettäessä kohdun limakalvo kasvaa, niin kuin normaalistikin kierron mukaan, ja se limakalvo pitää "poistaa" kerran kuussa.
Eli koskee niitä joilla hormonit "ruokavaliossa" tai iholla tms, ei luomuvaihtareissa?
Vierailija kirjoitti:
Viimeiset 3kk kuukautiskierto ollut 30pvn sijaan 27pv. Lisäksi kuukautisten jälkeen ruskea tiputteluvuoto jatkuu monta päivää, viimeksi noin viikon. Nyt kp 14 ja yhä tiputtelee.
Tämän takia en halua harrastaa seksiä ja ajatuskin ahdistaa.
Ikä 42.
Onko muilla tiputtelua? Mulla tiputtelee viikon kunnes alkaa kauheat ovulaatiokivut. Niitä ei ole ollut ennen kuin täytin 40.
Vierailija kirjoitti:
Pahin vaihdevuosioireeni oli niiden paniikinomainen pelko. Luin netistä toinen toistaan kamalampia kauhukertomuksia naisista, joiden elämän vaihdevuosioireet olivat suistaneet raiteiltaan. Päätin jo etukäteen, etten ala kärsiä niiden takia, vaan hankin itselleni hormonikorvaushoidon heti, kun oireet käyvät häiritseviksi. Mutta mitä tapahtui? Kuukautiseni loppuivat kuin seinään ilman ensimmäistäkään vaihdevuosioiretta. En kokenut kuumia aaltoja, univaikeuksia, kipuja, ärtyneisyyttä tai haluttomuutta. En muista koskaan olleeni yhtä tyytyväinen elämääni kuin tällä hetkellä. Nautin ulkonäöstäni, parisuhteestani, työstäni, ihan kaikesta:) Tiedän, ettei viestini tuo lohtua voimakkaista oireista kärsiville. Tahdon kuitenkin todeta, että toisinkin voi käydä.
Täällä toinen, samanmoinen. Huomattavin "oire" on se että menkat loppuivat. Laitan kaiken terveellisten elämäntapojen ja hyvän tuurin piikkiin.
Painoa kertyy selvästi helpommin, jouduin miettimään syömiset ihan uudelleen. Iho löystynyt selvästi kasvoissa sekä vartalossa, pitäisi aloittaa painotreenit. Alaraajoissa usein kipua ja levottomuutta. Ei hikoilua eikä harmaata vielä hiuksissa. Viimeiset kk reilu vuosi sitten.
En käytä hormonihoito ja.
T. 53v nainen
Vierailija kirjoitti:
Kylmyys päivällä, kuumat aallot yöllä, öiset sydämen tykytykset (tuntui että koko huone tuntisi), mekkojen lyhentyminen ja hedelmättömyys tietysti, huimaus. Ikää oireiden alkaessa 35v
Naapuritalossa asuvalla kohta 51-vuotiaalla rouvalla ilmeisesti juurikin tuo viihdevuosioire: mekot lyhenee lyhenemistään ja kaula-aukko se vaan avartuu avartumistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hormonihoidon käyttöön liittyy keltarauhashormonin syöminen, millä tulee tyhjennys vuoto. Eikö ketään muuta kun mua v..tuta tuo pakollinen vuoto, kun omat menkat olisi jo loppu? Tai onko kokemusta keltarauhashormonin aiheuttamasta mieliala oireista? Musta tuli raivohullu, kun hormonihoitoa yritin ja nimenomaan sen viikon aikana kun tuo krh piti ottaa. Gyne totesi, ettei tarvii tulla käymään, jos ei hoidot kelpaa🤨 Ei kyllä enää kiinnosta ko gynelle mennäkään.
Kuka ja miksi tarvitsisi ottaa keltarauhashormonia jotta tulisi tyhjennysvuoto (🤮 mikä termi)?
Koska estrogeenia käytettäessä kohdun limakalvo kasvaa, niin kuin normaalistikin kierron mukaan, ja se limakalvo pitää "poistaa" kerran kuussa.
Eikä tarvitse. Söin vuosikausia pillereitä ilman taukoja. Tuollaiset tyhjennysvuodot on täyttä puppua. En ihmettelisi vaikka side ja tamponi teollisuus niitä levittäisi. Nainen ei tarvitse kuukautisia mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Silmäilin tätä ketjua ja rupes naurattamaan. Ei niinkään vaivat, vaan, että lääkärit on ihan pihalla vaihdevuosien oireista.
Mä olen ravannut neljättä vuotta yhden ja toisen paikan kolotuksia valittamassa. On unettomuutta, mielialanvaihteluita, väsymystä, uupumusta...
Mulla on nyt diagnosoitu reuma, vaikkei sitä varsinaisesti nyt oikein missään testissä näkynyt. Mulla on mielialalääkitys, kun mulla on keskivaikea masennus. Väsyyn ja uupumukseen on otettu erinäisiä pulloja verta, kävin myös uniapnea yms kokeissa, mutta mitään ei löytynyt. Sitten sain unilääkkeet. jnejne.
Mä olen nykyään ollut sellainen yhden naisen sivuapteekki, kun mulla on nyt sitä ja tätä. Yhä en mitään jaksa ja itkettää, kun olen näin "vaikea tapaus". Mä olen tällä hetkellä työtön, kun nämä vaivat ovat toisinaan olleet todella pahoja. Ei vaan pysty lähteä suorittamaan. :(
Tätä ketjua kun lukee, niin kaikki nämä mun oi
Olen ikäisesi ja minulla on jo laatikollinen luontaistuotteita väsymykseen, unettomuuteen, nivelkipuihin ja vaivaan kuin vaivaan. Viime tilausta tehdessä mietin että milloin apteekki pistää lapun mukaan että mene hyvä nainen jo lääkäriin. Menin ja vaihdevuodethan ne tekee tuloaan. Valitettavasti en voi käyttää mitään hormonikorvaushoitoa terveyteni ja riskieni vuoksi. Joudumme keksimään jotain muuta. Mutta en minäkään apua olisi saanut ellen olisi sanonut että minusta nämä on vähintään perimenopaussi ja haluan tutkia sen mahdollisuutta.
Koska pitäisi into piukeana olla levittämässä veristä v_ _ _ _a koko ajan.