Mitä asioita 80-luvulla oli huonosti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasarin visuaalinen ilme ja muoti oli pääosin kamalaa.

Ihan normaalina pidettiin sitä, että yläasteikäinen teinityttö seurusteli pitkästi yli kaksikymppisen, jopa lähes kolmikymppisen miehen kanssa.

Tupakoida sai vielä kasarin alussa melkeinpä missä vain.

 

Noinhan se meni. Meidän luokalla oli pari tyttöä, jotka n.14 vuotiaasta lähtien jakoivat peräänsä tuplasti vanhemmille miehille ja vielä kehuivat asialla suht avoimesti. Mitään suurempaa paheksuntaa tuosta ei seurannut, ainakaan siten, että viranomaiskeissiä olisi seurannut. Toinen tytöistä sai tosin häädön kotoaan, kun hänen vanhemmat eivät sulattaneet tyttärensä ho*roilua ympäriinsä.

Toki jako*rasian maineen gimmat saivat, mutta eipä tuo tainnut heitä edes haitata. Keskikaljaa ja tupakkaa kummempaa päihdettä ei tapauksiin tietääkseni liittynyt. Joskus katsoin heidän

Enpä ollut silloin aikoinaan kiinnittänyt asiaan mitään huomiota, mutta nyt kun jälkikäteen muistelee, niin taisihan se olla jokseenkin yleistä. Eikä pelkästään minkään koulupudokasryhmän joukossa vaan muistaakseni lukiossakin oli useampia jopa ihan hyvin pärjääviä (mutta ei mitenkään suosittuja), joilla oli mitä ilmeisemmin selvästi vanhempi ukkeli hoitona. Ei noilla muistaakseni mitenkään kehuskeltu, mutta ei myöskään erityisesti piiloteltu ("isukki" ei hakenut ihan koulun portilta, mutta hellyyden osoitukset näkyivät sieltä 50m päästä kyllä kaikille...)

Hämmentävin kokemus oli Leningradiin suuntautuneella luokka retkellä, jonka aikana yksi luokan hikipinkotytöistä liimautui n. 35-vee bussikuskin kylkeen - hotellilla meno näytti baarissa sitä, että tyttö sai taatusti hyvää kyytiä myöhemmin illalla.

Järjettömän tiukka videolaki, joka johti elokuvien älyvapaaseen saksimiseen. Leffoja myös lätkäistiin esityskieltoon ulkopoliittisesti arveluttavina.

Vierailija kirjoitti:

Paksut kulmakarvat naisilla ja olkatoppaukset vaatteissa, naiset miehen näköisiä, rumaa mahtimusaa, kaikki piti olla ylenpalttista ylämitoitettua ja mahtavaa mikään luonnollinen ja tavallinen ei riittänyt.

Nykyään on rumaa pornomusaa ja åmmillä tekotukka, ripset, huulet, tissit... Laulut autotunella jota ei 80-luvulla ollut olemassakaan. Konsertit teatterimaisia spektaakkeleita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seksistisyys. Tavallisissa aikakauslehdissä ja Iltiksessä oli naisten paljaita tissejä, mutta miehet oli aina täysissä pukeissa.

Nykyään naisilla perstrikoot kadulla ja stringibikinit rannalla ja uimahallissa.

 

Ot, kun ei liity kasariin, mutta muutama päivä päivä sitten metroasemalla oli nainen niin kireissä ja ihonmyötäisissä legginseissä, että näytti aivan kuin olisi ollut paljas perse, kun "housut" oli vielä melkein ihonväriset. Nykyään on ilmeisesti normaalia esitellä pyllyvakoa julkisesti keskellä päivää. En katsonut oliko etupuolella vielä näkyvissä kamelinvarvas.

Näyttävän muhkea perse oli kyllä sinänsä, mutta vähän iso minun makuuni. :)

Vierailija kirjoitti:

torstai 18.1.2024

Karu tilasto: Seksuaalirikosten määrä räjähti

Rikosten määrä Suomessa kasvoi viime vuonna. Suurin kasvu tapahtui seksuaalirikoksissa, joiden määrä kasvoi vuoden takaisesta lähes kolmanneksella.

Tilastokeskuksen mukaan viranomaisten tietoon tuli viime vuonna yhteensä 508 000 rikosta. Määrä kasvoi 6,7 prosenttia edellisvuodesta.

Kasvua tapahtui käytännössä jokaisessa tilastossa. Suurin pomppaus vuoden takaiseen nähtiin seksuaalirikoksissa.

Seksuaalirikosten määrä kasvoi viime vuonna 29,6 prosentilla ja 1 600 rikoksella.

Liittyy kasariin miten?

Ilmoitettujen seksuaalirikosten määrän lisääntymisen yksi syy on muuttunut lainsäädäntö.

Elin kukkeinta nuoruuttani 80-luvulla, mutta vihasin kaikkea: muotia, kampauksia, meikkejä, musiikkia, yöelämää, kouluelämää, kotielämää, ihmisten lokerointia...  

Huvittavinta on, kun ikäiseni muijat ovat jämähtäneet tuolle vuosikymmenelle, mitä hiustyyleihin tulee. Yhtään ei ole uudistuttu 40 vuodessa. KUKA itseään kunnioittava kampaaja suostuu permanenttaamaan valkaistun suhrun kerta toisensa jälkeen?!?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomettuminen ja vuokra-asuntopula. Moni mainitsee väkivallan mutta se oli poikien ja miesten ongelma. 80-luku ei ollut naisille sen väkivaltaisempi kuin nykyaikakaan. 

Väkivalta oli todellakin ongelma naisille kodeissa. Miehet saivat turpiin kaduilla, naiset kodeissa.

Perheväkivaltaa on aina ollut ja tulee aina olemaan joissakin perheissä. Valitettavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin Helsingin keskustassa sai pelätä suomalaisia, väkivaltaisia juoppoja.

Samoin Tampereen Tammelassa. Liikuntareittien itsensäpaljastajat olivat arkipäivää. 

Kouluissa ja työpaikoilla seksismi kukoisti. Kenellekään ei voinut kertoa kähmimisestä ja vihjailuista, sillä yleisesti naisen piti olla kiitollinen ja mielissään huomatuksi tulemisestaan. 

Huvittavaa, miten maininta suomalaisesta örveltäjästä aiheuttaa runsaasti alapeukkuja. Missä maailmassa porukka elää?!? Mua on häiriköity urakalla, mutta ei koskaan ulkomaalaisen toimesta.

Sedät hyyväksikäytti teinejä. Kukaan ei välittänyt mitään.

Tietynlaista perverssiyttä tuokin, että tunkee mu

Eli joistakin ikävistä asioista pitäisi mielestäsi vieläkin vaieta?

Olennainen ero nykypäivään on siinä, että kasarilla tuo setämiesten touhu hyväksyttiin hiljaisesti, vaikka olikin periaatteessa laitonta siinä missä nykyisinkin. Syy tapahtuneesta vieritettiin usein alaikäisten tyttöjen niskaan.

Ei tarvitse vaieta, mutta ei tarvitse myöskään suurennella asioita patologisesti. Ensitreffit alttarilla -ketjussa on myös joku neuroottinen seksipäivystäjä, joka tyrkyttää joka sivulle näkemystään, että Matti on ahdistellut Tainaa seksuaalisesti ja siinä on syy miksi liitosta ei tule mitään. Lisäksi hän tiedottaa muille, että aina pitää kysyä suostumus seksuaaliseen lähestymiseen.

Ja ei, 80-luvulla ei hiljaisesti hyväksytty että setämiehet lähentelevät alaikäisiä. Sitä ei koskaan ole hyväksytty. Yritä nyt keksiä jotain muita puutteita 80-luvulla kuin seksiin liittyviä, vaikka ainahan ne ajatukset seksiin vie.

Vierailija kirjoitti:

Elin kukkeinta nuoruuttani 80-luvulla, mutta vihasin kaikkea: muotia, kampauksia, meikkejä, musiikkia, yöelämää, kouluelämää, kotielämää, ihmisten lokerointia...  

Huvittavinta on, kun ikäiseni muijat ovat jämähtäneet tuolle vuosikymmenelle, mitä hiustyyleihin tulee. Yhtään ei ole uudistuttu 40 vuodessa. KUKA itseään kunnioittava kampaaja suostuu permanenttaamaan valkaistun suhrun kerta toisensa jälkeen?!?

Enpä ole kenelläkään nähnyt noita permanenetteja enää yli 30:een vuoteen. Ilmeisesti se VIHA ajanut psykoosiin etkä elä tässä todellisuudessa. 

Vierailija kirjoitti:

"Ainahan tuollaista on ollut. Fiksumpi olisi jättänyt menemättä kyytiin, sanoo sen järkikin ettei kirkkokuorotenoreiden kanssa kannata lähteä mihinkään."

 

Aito 1980-luvun kommentti. Oma syy, mitäs läksit. Onneksi nykyään ollaan fiksumpia, yleensä.

Niin no, me kasarin lapset ollaan katuälykkäitä. Oltaisiin naurettu paskaiset naurut jos joku setätenori olisi tullut kyytejä tarjoamaan. Kirkkokuoron tyttö on poikkeus, ei ole vieläkään selvinnyt asiasta.

Yleinen ilmapiiri yhteiskunnassa oli aivan skitso. Suuri(n) osa kansasta inhosi Neukkuja ja vastusti kommunismia - lähes kaikille oli päivänselvää, ettei todellisuus Neukkulassa ja Itä-Euroopassa vastannut pätkääkään sitä mitä propaganda väitti. Neukkula oli oikeasti harmaa ränsistynyt loukko, jossa oli pula melkein kaikesta, joka oli jäljessä melkein kaikilla sektoreilla ja jossa vainottiin toisinajattelijoita. Pelko esti tämän totuuden julkituomisen, mutta esson baarissa keskustelut kävivät kovana ja vuodesta toiseen kotimainen sotakirjallisuus keikkui myyntilistojen kärjessä.

Virallinen liturgia oli taas 180-astetta toiseen suuntaan - ystävyyttä ja Neukkujen saavutuksia ylistettiin, pahin julkinen rangaistus oli saada otsaansa "neuvostovastainen" -leima, johon tyssäsi monen urakehitys varsinkin julkisella puolella. Toki yritysmaailma oli mukana täysillä, koska moni firma eli täysin neukkuihin suuntautuvan vaihtokaupan varassa. Harvoja länsimielisiä kansanedustajiakin lyötiin julkisuudessa kuin vierasta sikaa (mm. jori-cee).

Poliitista peliä pelattiin aivan härskisti Moskovan-(valtti)kortti taskussa. Koivisto toki ymmärsi kansan syvien rivien tunnot ja esiintyi "kaukopartiomiehenä", jolla ei olisi suhteita Moskovaan - kaikessa hiljaisuudessa Manu oli kuitenkin solminut suhteet KGB:hen jo uransa alkuaikona ja hankkinut oman kotiryssän. Kuvaavaa/kuvottavaa kuvaa ajasta antaa se, että Kokoomus pääsi hallitusvastuuseen vasta 80-luvun lopulla, kun Suominen, Kanerva ja Holkeri kävivät hattu kourassa anelemassa tähän lupaa neukkujen suurlähettiläältä, joka "sattumoisin" oli KGB upseeri ja aiempi "märkien operaatioiden" -osaton johtaja.

Suomalaiset myös kunnostautuivat mm. rakennusprojekteissa neukkumielisiin maihin - mm. Libyaan rakennettiin "ompelukonetehdas" (=asetehdas) ja "lääketehdas" (=kemiallisia aseita) jne. Luulisi vähän hävettävän, mutta eipä näitä juuri muistella, kun "eihän me tiedetty..."

Vierailija kirjoitti:

Kaikki toimi hitaammin. Koskaan ei saanut nopeasti yhteyttä ihmisiin, vaan jätettiin soittopyyntöjä. Virastoissa toimiminen ja anomuksien jättäminen oli jäätävän hidasta. Joka paikaan jonotettiin.

Joskus sitä muistelee kaiholla noita aikoja, jolloin ei tarvinnut olla koko ajan tavoitettavissa. 

Asiat sujuivat kylläkin sukkelammin, virkamiehillä oli valtuuksia tehdä päätöksiä vaikka puhelimessa, pankissa asiointi oli 

nopeaa pankkikirjan kanssa ja pankkiasiatkin hoituivat tarvittaessa puhelinsoitolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin silloin vasta lapsi mutta sanon nämä. Monien sairauksien hoito ei ollut niin kehittynyttä kuin nyt. Koulussa opettajat sai p hoinpidellä oppilaita esim tukistamalla tai lyömällä karttakepillä sormille. Äitiysloma oli 3kk.

Totta tuo opettajien käyttämä väkivalta koulussa. Siitä huolimatta kouluissa oli paljon levottomampaa kuin nykyään. Luokissa oli häiriöitä ja pihalla tappeluita. Ei tarkkailuluokat auttaneet.

Mitään erityistä tukea ei saanut oppimiseen. Jos et pärjännyt, tipuit kyydistä.

Voi olla, että jossain Helsingin lähiökoulussa on ollut tuollaista. Meillä pienemmällä paikkakunnalla oli kuri ja järjestys. Ei todellakaan levottomampaa kuin nykyään, vaan päinvastoin.

Vierailija kirjoitti:

Järjettömän tiukka videolaki, joka johti elokuvien älyvapaaseen saksimiseen. Leffoja myös lätkäistiin esityskieltoon ulkopoliittisesti arveluttavina.

Joo, elokuvafaneille ja varsinkin genreleffojen faneille 80-luku ei ollut hyvää aikaa Suomen mielipuolisen sensuurikäytännön vuoksi. Sitten katseltiin ja jaettiin keskenään ulkomailta lähtöisin olevia ja suttuisia piraattivideoita kun olivat leikkaamattomia.

Tuo ei koskenut pelkästään kauhuleffoja ja jotain Lucio Fulci -splattereita, vaan ihan Robocop, Predator -tyylisiä valtavirtaelokuvia ja muistaakseni jopa jotain Kummisetää Suomen sensorit saksivat sadistisen mielihyvän vallassa kunnon neuvostohengessä.  

Vierailija kirjoitti:

Yleinen ilmapiiri yhteiskunnassa oli aivan skitso. Suuri(n) osa kansasta inhosi Neukkuja ja vastusti kommunismia - lähes kaikille oli päivänselvää, ettei todellisuus Neukkulassa ja Itä-Euroopassa vastannut pätkääkään sitä mitä propaganda väitti. Neukkula oli oikeasti harmaa ränsistynyt loukko, jossa oli pula melkein kaikesta, joka oli jäljessä melkein kaikilla sektoreilla ja jossa vainottiin toisinajattelijoita. Pelko esti tämän totuuden julkituomisen, mutta esson baarissa keskustelut kävivät kovana ja vuodesta toiseen kotimainen sotakirjallisuus keikkui myyntilistojen kärjessä.

Virallinen liturgia oli taas 180-astetta toiseen suuntaan - ystävyyttä ja Neukkujen saavutuksia ylistettiin, pahin julkinen rangaistus oli saada otsaansa "neuvostovastainen" -leima, johon tyssäsi monen urakehitys varsinkin julkisella puolella. Toki yritysmaailma oli mukana täysillä, koska moni firma eli täysin neukkuihin suuntautuvan vaihtokaupan varassa. Harvoja länsi

Olisi ollut Suomelle parempi jos Kokoomus olisi pysynyt ikuisesti oppositiossa.

Vierailija kirjoitti:

Suomi oli tympeä sisäänpäinlämpiävä peräkylä, joka eli myymällä paperia ja sahatavaraa länteen, itään meni länsimaista teknologiaa COCOM-sääntöjä venytellen sekä mm. aivan kauheita rytkyjä, joita länsimaissa ei kukkan olisi ostanut. Maan talous pyöri parin isoimman liikepankin ja korporaatioiden (EK, SAK) ympärillä Eduskunnan lähinnä vikistessä vierressä ja toimiessa kumileimaisimena.

Pankkitoiminnassakaan ei ollut niinkään kyse normaalista liiketoiminnasta vaan valta- ja reviiritaistelusta. Joku SKOP koitti lähteä pelaamaan miesten sarjassa isoa peliä, mutta mehän tiedämme miten siinä kävi. Pankkien yritysryppäiden rinnalla oli AY-liikkeen ja demarien oma ryväs (OTK, EKA, Työväensäästöpankki, jne.) - eikä niillekään kovin hyvin lopulta käynyt. Mikähän määrä kansallisvarallisuutta tuossakin 1980-luvun tötöilyssä haaskattiin?

Kun ajattelee, miten rahoitusmarkkinat oli lopulta pakko avata ja meillä oli lähe

Suomalaisesta vaateteollisuudesta muistan Luhdan, Tiklin ja PTA Companyn eli Piretan. Lisäksi farkut kuten Beavers ja MicMac. Olivat laadukkaita ja muodikkaita. Kaduttaa, että hävitin Piretan kauniit Suomessa tehdyt puseroni. Ei niin kestäviä ja laadukkaita vaatteita nykyään enää saa mistään. Mutta voi olla, että Neuvostoliittoon vietiin jotain rytkyjä. Pääosin luulen kuitenkin Suomessa tehdyn varsin laadukkaita tuotteita, esimerkiksi Topmanin kengät olivat oikeasti hyviä.

Poliisi ei 80-luvulla ollut ystävä. Jos ei ollut samaa muottia kuin ns tavalliset ihmiset, se oli riittävä syy tarkistaa henkkarit ja muutenkin kysellä.

Puistopiknikkejä ei 80-luvulla myöskään pidetty ellei halunnut viettää yötään putkassa.

Vierailija kirjoitti:

Kasarin visuaalinen ilme ja muoti oli pääosin kamalaa.

Ihan normaalina pidettiin sitä, että yläasteikäinen teinityttö seurusteli pitkästi yli kaksikymppisen, jopa lähes kolmikymppisen miehen kanssa.

Tupakoida sai vielä kasarin alussa melkeinpä missä vain.

 

Vaikka sinun suvussasi tuota olisi pidetty normaalina, ei hyvissä perheissä olisi annettu alaikäisen seurustella aikamiehen kanssa.

Ero nykypäivään olikin siinä, että 80-luvulla setämiesten ja teinien suhteisiin ei puututtu samalla tavalla viranomaistaholta, vaan pelkästään kotien taholta, riippuen sosiaaliluokasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki toimi hitaammin. Koskaan ei saanut nopeasti yhteyttä ihmisiin, vaan jätettiin soittopyyntöjä. Virastoissa toimiminen ja anomuksien jättäminen oli jäätävän hidasta. Joka paikaan jonotettiin.

 

Joskus sitä muistelee kaiholla noita aikoja, jolloin ei tarvinnut olla koko ajan tavoitettavissa. 

Asiat sujuivat kylläkin sukkelammin, virkamiehillä oli valtuuksia tehdä päätöksiä vaikka puhelimessa, pankissa asiointi oli 

nopeaa pankkikirjan kanssa ja pankkiasiatkin hoituivat tarvittaessa puhelinsoitolla.

Muutin 80-luvun lopulla opiskelemaan toiselle paikkakunnalle, mutta pankkitili oli kotipaikkakunnan säästöpankissa (vanhempien mielestä oli hyvä säilyttää vauvasta alkaen ollut pankkisuhde, koska pankinjohtajaa oli syytä lähdestyä hattu kourassa polvillaan, jos joskus haluaisi lainaa). Soluasunnon vuokran eräpäivä oli (silloisen mittapuun mukaan) aika pian opintotuen maksupäivän jälkeen ja ainoa vaihtoehto oli mennä eräpäivänä maksamaan vuokra pankin konttoriin.

Tuolloin ei vielä ollut mitään jonotuslappuja vaan arvalla piti valita joku pitkistä jonoista ja toivoa, ettei valittuun jonoon sattuisi mitään tavallista hankalampaa tapausta. Ja jonoahan riitti, kun monella muullakin oli laskujen eräpäivä - tai tilille oli tullut rahaa, jota pitäisi nostaa välttämättömiin menoihin. Omalla kohdalla tuon teki vielä niin hattumaiseksi se, ettei toisessa säästöpankissa pystynyt maksamaan laskuja suoraan tililtä vaan rahat piti ensin nostaa ja sitten tehdä käteismaksu, josta perittiin varsin mukava palvelumaksu.

Vuoden taisin tuota kärsiä kunnes siirsin vanhempieni kauhistelusta huolimatta raha-asiani KOPiin - siellä sentään laskut hoituivat tilisiirtokuorella ilman henkilökohtaista asiointia jonotteluineen. KOPilla taisi olla myös yksi ensimmäistä verkkopankeista (henkilöasiakkaille), joka oli tekniikan opiskelijalle aivan kiihottavaa luksusta siihen aikaan.