Mitä asioita 80-luvulla oli huonosti?
Olen syntynyt 80-90-luvun taitteessa, joten en oikeasti tiedä kasarin huonoja puolia, mutta minulle 80-luku esittäytyy vähän joka saralla huippuvuosikymmenenä. Mutta kai siinä jotain huonoa oli?
Kommentit (1082)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
torstai 18.1.2024
Karu tilasto: Seksuaalirikosten määrä räjähti
Rikosten määrä Suomessa kasvoi viime vuonna. Suurin kasvu tapahtui seksuaalirikoksissa, joiden määrä kasvoi vuoden takaisesta lähes kolmanneksella.
Tilastokeskuksen mukaan viranomaisten tietoon tuli viime vuonna yhteensä 508 000 rikosta. Määrä kasvoi 6,7 prosenttia edellisvuodesta.
Kasvua tapahtui käytännössä jokaisessa tilastossa. Suurin pomppaus vuoden takaiseen nähtiin seksuaalirikoksissa.
Seksuaalirikosten määrä kasvoi viime vuonna 29,6 prosentilla ja 1 600 rikoksella.
Liittyy kasariin miten?
Ilmoitettujen seksuaalirikosten määrän lisääntymisen yksi syy on muuttunut lainsäädäntö.
Eli ennen ei ollut niin paljon rikollisuutta, koska lainsäädäntö oli väljempää. Täällä on kuitenkin yritetty väittää, että 80-luvulla tehtiin enemmän väkivaltarikoksia.
Vierailija kirjoitti:
Poliisi ei 80-luvulla ollut ystävä. Jos ei ollut samaa muottia kuin ns tavalliset ihmiset, se oli riittävä syy tarkistaa henkkarit ja muutenkin kysellä.
Puistopiknikkejä ei 80-luvulla myöskään pidetty ellei halunnut viettää yötään putkassa.
Itse taas muistan, että teinien viikonloppukännäämistä katsottiin vain sivusta ja puututtiin silloin, jos joku alkoi riehumaan tai makaamaan kadulla. Ei ollut mitään reppujen tarkastuksia ja alkoholin maahankaatamisia - puhumattakaan lasuista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksistisyys. Tavallisissa aikakauslehdissä ja Iltiksessä oli naisten paljaita tissejä, mutta miehet oli aina täysissä pukeissa.
Nykyään naisilla perstrikoot kadulla ja stringibikinit rannalla ja uimahallissa.
Ot, kun ei liity kasariin, mutta muutama päivä päivä sitten metroasemalla oli nainen niin kireissä ja ihonmyötäisissä legginseissä, että näytti aivan kuin olisi ollut paljas perse, kun "housut" oli vielä melkein ihonväriset. Nykyään on ilmeisesti normaalia esitellä pyllyvakoa julkisesti keskellä päivää. En katsonut oliko etupuolella vielä näkyvissä kamelinvarvas.
Näyttävän muhkea perse oli kyllä sinänsä, mutta vähän iso minun makuuni. :)
Trendi. Näin äskettäin lentoasemalla yhden ruskean muijan jolla oli joku haalariasu ilman mitään näkyviä saumoja, nappeja tms. Kangas aivan samansävyistä kuin ihonsa. Tuli oikeasti illuusio että oli alasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elin kukkeinta nuoruuttani 80-luvulla, mutta vihasin kaikkea: muotia, kampauksia, meikkejä, musiikkia, yöelämää, kouluelämää, kotielämää, ihmisten lokerointia...
Huvittavinta on, kun ikäiseni muijat ovat jämähtäneet tuolle vuosikymmenelle, mitä hiustyyleihin tulee. Yhtään ei ole uudistuttu 40 vuodessa. KUKA itseään kunnioittava kampaaja suostuu permanenttaamaan valkaistun suhrun kerta toisensa jälkeen?!?
Enpä ole kenelläkään nähnyt noita permanenetteja enää yli 30:een vuoteen. Ilmeisesti se VIHA ajanut psykoosiin etkä elä tässä todellisuudessa.
Mä haluisin nostalgiasyistä kasaripermiksen. Tykkäsin myös niistä olkatoppauksista. En ole koskaan ymmärtänyt niiden morkkausta. En 90-luvulla, en 2000-luvulla, en 2010-luvulla enkä nyt. Olkatoppaukset antoi kivasti ryhtiä hoikille naisille, ja puserot ja jakut laskeutui kauniimmin. Olisi myös kaiken tämän contour-meikin keskellä taas aika raikasta vetäistä kasariluomivärit ja sähkönsinistä ripsaria. Silloin sentään näytettiin raikkailta, nykyään kaikkien peitevärien ja varjostusten seurauksena naama näyttää likaiselta päivänvalossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki toimi hitaammin. Koskaan ei saanut nopeasti yhteyttä ihmisiin, vaan jätettiin soittopyyntöjä. Virastoissa toimiminen ja anomuksien jättäminen oli jäätävän hidasta. Joka paikaan jonotettiin.
Joskus sitä muistelee kaiholla noita aikoja, jolloin ei tarvinnut olla koko ajan tavoitettavissa.
Asiat sujuivat kylläkin sukkelammin, virkamiehillä oli valtuuksia tehdä päätöksiä vaikka puhelimessa, pankissa asiointi oli
nopeaa pankkikirjan kanssa ja pankkiasiatkin hoituivat tarvittaessa puhelinsoitolla.
Jopa ulkomaan tilisiirron pystyi tekemään soittamalla pankkiin, jos vain virkailija tunnisti äänestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasarin visuaalinen ilme ja muoti oli pääosin kamalaa.
Ihan normaalina pidettiin sitä, että yläasteikäinen teinityttö seurusteli pitkästi yli kaksikymppisen, jopa lähes kolmikymppisen miehen kanssa.
Tupakoida sai vielä kasarin alussa melkeinpä missä vain.
Vaikka sinun suvussasi tuota olisi pidetty normaalina, ei hyvissä perheissä olisi annettu alaikäisen seurustella aikamiehen kanssa.
Eikä edes "tavallisissa" perheissä.
Kasari oli ihanaa aikaa, koska oli niin vapaata kun sai tulla ja mennä. Monet lähti Ruotsiin töihin ja tulivat autoillaan kesälomaksi Suomeen. Kateelliset oli kärmeissään.
Töitä oli hyvin ja rahaa tuli, huolta huomisesta ei ollut. Suomalaiset olivat luotettavia toisiaan kohtaan ja avittivat tarpeessa. Kapakassa, kun humaltuivat ja alkoi mennä kovaa antoivat rahapussinsa jopa tuntemattomalle säilöön ettei sitä varastettaisi, siis minullekin!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi oli tympeä sisäänpäinlämpiävä peräkylä, joka eli myymällä paperia ja sahatavaraa länteen, itään meni länsimaista teknologiaa COCOM-sääntöjä venytellen sekä mm. aivan kauheita rytkyjä, joita länsimaissa ei kukkan olisi ostanut. Maan talous pyöri parin isoimman liikepankin ja korporaatioiden (EK, SAK) ympärillä Eduskunnan lähinnä vikistessä vierressä ja toimiessa kumileimaisimena.
Pankkitoiminnassakaan ei ollut niinkään kyse normaalista liiketoiminnasta vaan valta- ja reviiritaistelusta. Joku SKOP koitti lähteä pelaamaan miesten sarjassa isoa peliä, mutta mehän tiedämme miten siinä kävi. Pankkien yritysryppäiden rinnalla oli AY-liikkeen ja demarien oma ryväs (OTK, EKA, Työväensäästöpankki, jne.) - eikä niillekään kovin hyvin lopulta käynyt. Mikähän määrä kansallisvarallisuutta tuossakin 1980-luvun tötöilyssä haaskattiin?
Kun ajattelee, miten rahoitusma
Suomalaisesta vaateteollisuudesta muistan Luhdan, Tiklin ja PTA Companyn eli Piretan. Lisäksi farkut kuten Beavers ja MicMac. Olivat laadukkaita ja muodikkaita. Kaduttaa, että hävitin Piretan kauniit Suomessa tehdyt puseroni. Ei niin kestäviä ja laadukkaita vaatteita nykyään enää saa mistään. Mutta voi olla, että Neuvostoliittoon vietiin jotain rytkyjä. Pääosin luulen kuitenkin Suomessa tehdyn varsin laadukkaita tuotteita, esimerkiksi Topmanin kengät olivat oikeasti hyviä.
KORJAUS: Se oli Tiklas eikä Tikli.
Vierailija kirjoitti:
-80 luvulla asiat oli tosi hyvin, oli töitä, rahaa. En muista ketään kuka oli työtön eikä eronnut.
Silloin olivat lähes rapajuopot alkoholistitkin töissä ja jos katsoo onnettomuustilastoja noilta vuosilta, niin kyllähän sittä sattui ja tapahtui. Itsekin näin kesätöissä 5 metrin päästä, kun yksi juoppo kaatoi trukin ja pari tonnia vanerilevyä taukokopin päälle - onnekas sattuma, ettei kukaan ollut juuri silloin röökillä. Hyvä, että asioihin nykyään puututaan eikä katsota ongelmia sormien läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poliisi ei 80-luvulla ollut ystävä. Jos ei ollut samaa muottia kuin ns tavalliset ihmiset, se oli riittävä syy tarkistaa henkkarit ja muutenkin kysellä.
Puistopiknikkejä ei 80-luvulla myöskään pidetty ellei halunnut viettää yötään putkassa.
Itse taas muistan, että teinien viikonloppukännäämistä katsottiin vain sivusta ja puututtiin silloin, jos joku alkoi riehumaan tai makaamaan kadulla. Ei ollut mitään reppujen tarkastuksia ja alkoholin maahankaatamisia - puhumattakaan lasuista.
Näin se oli vielä pitkälle 90-luvun puolelle. En tiedä, missä välissä muutos tuli. Alkoholia sai myös naurettavan helposti kaupoista ja kioskeista alaikäisenä ihan itse ostettua. Alkossa oli vähän vaikeampaa.
Moni on maininnut laskujen maksamisen ja pankkiasioiden hitauden. Tottahan tuo on, mutta ei niitä laskuja ollut samaa määrää kuin nykyisin monilla on. Perusjutut maksettiin kerran kuussa ja käteisellä hoituivat yksittäiset.
Lukihäiriötä ei tunnistettu. Pidettiin vain tyhmänä.
Vierailija kirjoitti:
Kasari oli ihanaa aikaa, koska oli niin vapaata kun sai tulla ja mennä. Monet lähti Ruotsiin töihin ja tulivat autoillaan kesälomaksi Suomeen. Kateelliset oli kärmeissään.
Töitä oli hyvin ja rahaa tuli, huolta huomisesta ei ollut. Suomalaiset olivat luotettavia toisiaan kohtaan ja avittivat tarpeessa. Kapakassa, kun humaltuivat ja alkoi mennä kovaa antoivat rahapussinsa jopa tuntemattomalle säilöön ettei sitä varastettaisi, siis minullekin!!
Diskossa tytöt heittivät käsilaukkunsa kasaan keskelle diskon lattiaa ja tanssivat kasan ympärillä. Tehdäänkö niin enää nykyään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hammashoidosta ei tiedetty mitään verrattuna nykyaikaan. Ja sen näkee 80-luvulla lapsuuttaan ja nuoruuttaan eläneiden hampaista
Taidat puhua 30-luvusta. Ja oli silloinkin hammaslääketiede, joka tiesi sentään jotain.
80-luvulla oli hyvä hammashoito, Tarkastukset vuosittain, vai oliko kaksi kertaa vuodessa. Asiassa opastettiin. Huonot kokemukset tulee siitä, että puudutusaineissa pihdattiin.
Ja amagaamipaikkauksilla porattiin koko hammas otoksia. Niitä nyt sitten joutuu korjaamaan.
Ai, mulla paikattiin hampaita amalgaanilla jo 50-luvun lopulla kouluhammaslääkärissä, ja ne samat paikat on mulla edelleen. Hyvin on ajan saatossa kestäneet.
Kyllä 80-luvulla oli hyvä hammashoito koululaisille. Mun lapsi oli koululainen silloin ja ei edes tiedä, mitä on hammassärky.
Vierailija kirjoitti:
Tavallisissa aikakauslehdissä ja Iltiksessä oli naisten paljaita tissejä, mutta miehet oli aina täysissä pukeissa.
Tuohan oli harmiton/hyvä puoli. Vielä 90-luvulle asti Iltalehdessä oli se perinteinen "Iltatyttö" siellä lopussa tissit paljaana ja joskus pyllyäänkin näyttivät.
Samoin Anttilan yms. kotiin jaettavissa vaatekuvastoissa alusvaatemallien pikkareiden läpi näkyi enemmän kuin usein häpykarvat tummana pursuen.
Normaalimpaa menoa se oli kuin joku helvetin OnlyFans ja Temptation Island -sekoilu.
Moni asia oli pinnalta huonommin kuin nykyään mutta se tunne, elämän maku ei ollut. Joka aamu lähdettiin täysillä uuteen päivään. Voi sanoa että me rakastettiin elämää. Vastoinkäymiset oli tilapäisiä ja kaikki epämukavat jutut oli sivuseikkoja. Se elämän halu ja kyky riemuita oli käsittämätön. Ja tämä nimenomaan 80-luvun loppupuolella. Alku oli rauhallisempaa ja 90-luvulle tultaessa alkoi synkät ajat kun tuli lama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasari oli ihanaa aikaa, koska oli niin vapaata kun sai tulla ja mennä. Monet lähti Ruotsiin töihin ja tulivat autoillaan kesälomaksi Suomeen. Kateelliset oli kärmeissään.
Töitä oli hyvin ja rahaa tuli, huolta huomisesta ei ollut. Suomalaiset olivat luotettavia toisiaan kohtaan ja avittivat tarpeessa. Kapakassa, kun humaltuivat ja alkoi mennä kovaa antoivat rahapussinsa jopa tuntemattomalle säilöön ettei sitä varastettaisi, siis minullekin!!
Diskossa tytöt heittivät käsilaukkunsa kasaan keskelle diskon lattiaa ja tanssivat kasan ympärillä. Tehdäänkö niin enää nykyään?
Tuota tehtiin 70-luvulla. En usko, että enää 80-luvulla. Diskot kyllä tuli silloin, ja ns. diskomusiikki.
Muistattehan: "Oli Tiina Titityy..."
80-luvun ikimuistoisia kesäbiisejä: Kesämopo ja Moottoripyörä on moottoripyörä.
One way Ticket ja Raa Raa Rasputin. Ja Volga, Volga, rakkaus tai kuolema...
Hyvää aikaa se oli, en muista mitään huonoa.
Muistan, että vielä 90-luvulla käsilaukut meni kasaan, kun lähdettiin tanssilattialle.
Tupakkaa sai polttaa kaikkialla. Se on näin jälkeenpäin ajateltuna järkyttävää.
-80 luvulla asiat oli tosi hyvin, oli töitä, rahaa. En muista ketään kuka oli työtön eikä eronnut.