Lue keskustelun säännöt.
Mitä asioita 80-luvulla oli huonosti?
Olen syntynyt 80-90-luvun taitteessa, joten en oikeasti tiedä kasarin huonoja puolia, mutta minulle 80-luku esittäytyy vähän joka saralla huippuvuosikymmenenä. Mutta kai siinä jotain huonoa oli?
Kommentit (1082)
Mun vanhemmat poltti kotona ja autossa. Kehitin matkapahoinvoinnin ja oksentelin aina kaikki matkat. Ei voi ymmärtää miksi🤔
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain heti alanuolia. Eikö saakaan vastata kasarin huonoista puolista. Silloin oli lapsille paljon piikityksiä ja rokotteita. Oli pitkiä kävelymatkoja joskus ja liikuntatunteja, vaikka osa lenkkeili / liikkui muuten vapaalla. Bussilakon tullessa kilometrikaupalla kävelyä -25 asteessa, äiti laittoi ulos. Ihmiset kylmiä ja osa ok. Uimahallissa ukko heilutteli, eli niissä oli aina joku pe.dari kytiksellä.
"Silloin oli lapsille paljon piikityksiä ja rokotteita"
Mitä huonoa tässä on?
Rokotukset oli aika uusi juttu. Kaikki rokotettiin ja kunnolla. Lapsikuolleisuus laski hurjasti toisen maailmansodan jälkeen.
70-80- luvuilla perusrokotukset oli itsestäänselviä ja mitään rokotevastaisia hörhöjä ei olisi kukaan kuunnellut. Oli vielä omassa muistissa ne kauheat taudit, lapset joilla polio tai jotka sokeutuivat.
Sitten kun tautien kauhut unohtuu (koska rokotteet) tulee taas rokotevastaisuutta. Eipä siinä tarvita kuin yksi kauhea kohtalo tai taudin leviäminen niin tolkku taas palaa.
Rokotteet oli ehkä se paras asia 80-luvulla!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 70-luvulla ja käynyt ala-asteen kasarilla. Tässä joitain mieleeni tulleita varjopuolia 80-luvusta (sen lisäksi, että koulukiusaamiseen ei puututtu, ruoka oli pahaa ja sitä oli vähän) :
Naisen sai r41sk.4ta avioliitossa.
Naisten palkka oli alhaisempi kuin miesten, siis samasta työstä. Naisia oli johtotehtävissä vähemmän sekä politiikassa että yrityselämässä.
Perhevapaat eivät jakautuneet tasapuolisesti - isille oli paljon vähemmän vapaita. Naisilla oli haasteita yhdistää ura ja perhe-elämä, ja urakehitys kärsi usein äitiyslomien ja lastenhoidon takia. Nykyään työelämässä on enemmän joustoja, ja naisten asema työmarkkinoilla on vahvistunut.
Tasa-arvolaki tuli voimaan vasta 1987. Sen tultuakin voimaan, ei esim. seks.häirintää tunnistettu samoin kuin nykyisin. Naisten piti vain sietää häirintää.
Seks.vähemmistöyhteisöjen oikeu
Kyllä se laissa sanottiin ihan selvästi, ettei raiskauspykälä koskenut avioliittoa. Väkivalta oli tietenkin laitonta, mutta jos mies väkivalloin pakotti vaimonsa seksiin, niin rikosnimike oli vain se pahoinpitely ja ehkä mahdollisesti pakottaminen. Tästä selvisi huomattavasti lievemmällä tuomiolla kuin nykyään raiskauksesta.
Vierailija kirjoitti:
Opettajat harrastivat vielä väkivaltaa. Muistan kun 80-l alussa rehtori nosti yhden pojan seinälle kauluksesta roikottaen. Tämä oli ihan normaalia. Opettajat olivat vielä kansakoulutyylisiä ja vanhimmat todella konservatiivisia, syntyneet ennen toista maailmansotaa.
Uskonnon opettaja pelotteli helvetin tulella, liikunnan ja musiikin opettajat nöyryyttivät huonoja oppilaita julkisesti jne. Kiusaaminen oli normaalia ja siitä ei edes valitettu paitsi jos silmälasit hajosivat tms. Opettajat kiusasivat. Piti vaan selvitä.
Pitää paikkansa. Kertoo itse asiassa paljon, että Suomen kaksi ensimmäistä koulusurmaa, Turussa 1981 ja Kuusankoskella 1984, kohdistuivat molemmat opettajiin eivätkä suinkaan oppilaisiin.
Vierailija kirjoitti:
"Telkkujen kolme kanavaa riitti erinomaisen hyvin. Ne ei olleetkaan niin suuressa osassa ihmisten elämää kuin tänä päivänä"
Ai ei ollut vai.. kyllä meillä oli kotona tv auki ihan koko illan joka päivä. Vieläkin puistattaa se luokattoman ohjelman määrä, jota joutui lapsena ja nuorena kuuntelemaan ja katsomaan. Sitä vaan istuttiin nojatuolissa tvn ääressä ja tuijotettiin.. keski-ikäiset äijät heitti alapäähuumoria kokkiohjelmista visailuihin. Siinä olet kyllä oikeassa, että riitti oikin hyvin. En vieläkään katso televisiota.
Lisäksi perheen menot saatettiin järjestää suosikkiohjelmien aikataulujen mukaan, ja koska kaikki katsoivat samoja ohjelmia, keskusteltiin niistä kouluissa ja työpaikoilla. Ohjelmat vaikuttivat lasten leikkeihin aivan kuten nykyäänkin. Puoli yhdeksän uutiset määräsivät kotiintuloajan. Dallasin käänteitä puitiin jopa iltapäivälehdissä ja pohdittiin kuka ampui JR:n. Väitän, että tv vaikutti arkielämääm kasarilla paljon enemmän kuin nykyisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ja huono puoli oli se, että kaikki olivat yhtä köyhiä eikä tavallaan haikailtukaan parempaa.
Henkilökohtaisesti koen, että kylmä sota ja ydinsodan uhka velloivat meidän tuolloin ala-asteikäisten pään päällä. Ystäväni-kirjoissa luki "Mitä pelkäät?"-kohdassa hämähäkkien lisäksi sota ja ydinsota.
Muistan myös lapsuudessani puhutun happosateista, jotka muiden teollisuuden ympäristöhaittojen ohella koettiin merkittäväksi ympäristöongelmaksi. Tuona aikana tehdyt luontoa hälläväliä-mentaliteetilla kohtelevat ratkaisut vaikuttavat ympäristössämme edelleen.
Vaikka yleisesti ottaen elettiin ns nousukautta, teollisuuden rakennemuutos aiheutti epävarmuutta Euroopassa, ja yltihän työttömyys ja lama sitten ysärillä Suomeenkin.
Henkilökohtaisesti olen tyytyväinen eläinsuojelulainsäädännön parantumiseen. 1980-luvulla elänkuljetuksia ei valvottu. Itsekin matkustin joskus isojen eläint
Ympäristöongelmiin myös tartuttiin kansainvälisesti ja asioita saatiin muuttumaan, kehitettiin tekniikoita joilla savukaasuja saatiin puhdistettua, päästiin happosateista, haisevista joista, ja otsonikadosta. Minusta on käsittämätöntä, ettei enää vastaavaan yhteistyöhön pystytä. Mutta tämä meni nyt niiden hyvien asioiden puolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki toimi hitaammin. Koskaan ei saanut nopeasti yhteyttä ihmisiin, vaan jätettiin soittopyyntöjä. Virastoissa toimiminen ja anomuksien jättäminen oli jäätävän hidasta. Joka paikaan jonotettiin.
Se oli hyvä asia. Sai olla rauhassa. Varsinkin työvoimatoimiston hitaus oli hyvä asia ja se hitaus jatkui vielä 90-luvulle.
Silloin työvoimatoimistosta tuli työmääräyksiä. Siskollani alkoi koulu tammikuussa. Hän oli päässyt ylioppilaaksi samana keväänä ja ilmoittautunut työttömäksi. Syksyllä tuli työmääräyksiä päiväkotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomi ei koskaan pärjännyt jääkiekon MM kisoissa.
Suomi oli rähmällään itään päin.
Kaupat eivät olleet arkisin auki kuin klo 20:00 asti ja lauantaisin vain klo 15:00 asti. Sunnuntaisin kaupat olivat kokonaan kiinni.
Ei ollut Spotifyta, piti ostaa kallis LP levy jossa oli ehkä yksi tai max. kaksi hyvää kappaletta.
TV:stä ei näkynyt NHL:ää
Onhan noita.
Todella olennaisia asioita. Semmoista ei osannut kaivata, mitä ei tiennyt olevankin. Niin vain pärjättiin ja oltiin tyytyväisiä verrattuna silloisiin entisaikoihin.
*Oli ihmisiä kaupungeissakin, noissa vanhoissa puutaloissa (ei välttämättä omakotitaloja vaan useamman asunnon taloja), joissa ei ollut suihkua. Eikä varaa remonttiin. Ihmiset töissäkäyviä, mutta raha käytettiin muuhun. Nyt nuo kasarin puutaloissa asuvat ihmiset olisi asutettu huomattavasti korkeatasoisempiin kaupungin vuokrataloihin, siis kerrostaloihin, ja kävivätpä töissä tai eivät, he saisivat tukia. Eikä puhe ole nyt pultsareista tai muista vaan tavallisista kasarin lapsiperheistä.
Eli asuminen saattoi olla halpaa, mutta se saattoi pahimmillaan olla kuin asuminen 50-luvulla. Nyt tuollaista on korkeintaan syrjäkylillä, mutta kasarilla siis vielä kaupungeissakin oli tuollaista.*
Asuin keskisuuressa kaupungissa. Eräs koulukaverini asui rajavartiolaitoksen henkilökunnan asunnossa kerrostalossa, ilmeisesti upseerit, aliupseerit ja rajavartijat asuivat eritasoisissa taloissa. Upseerien talossa oli parvekkeet ja varmaan suihkutkin. Kaverini isä oli tavallinen rajavartija ja siinä talossa oli yhteinen suihku koko rapulle. Toinen koulukaverini asui piharakennuksessa, koko perhe yhdessä huoneessa ja heillä ei ollut vesijohtoja, tarpeet tehtiin yöllä ämpäriin. Ei sellainen asuminen varmaan ollut kallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turpaan vetäminen oli ok osa baari-iltaa
Vierailija kirjoitti:
Elintaso oli kasarilla paljon matalampi, autot olivat aivan järkyttävän hintaisia johtuen härskistä verotuksesta, kaikki ulkomailla valmistettu oli suhteessa paljon kallimpaa (paitsi neukkujen romut), koska verotus ja markkinat toimivat vain maahantuojien kautta, jotka veti välistä.
Kauppojen aukioloajat olivat surkeita.
Ja se suurin asia ei ollut internettiä!
Tiedon haku oli todella työlästä, esim. kirjastosta tmv.
Laskujen maksu vei aikaa,.
Kaikki asiointi piti hoitaa virastojen kanssa, postilla, puhelimella (jos sai jonkun kiinni) tai ajaa virastoon jonottaa sinne, veroilmoitus aivan hirveä jne...
Telkussa oli vain kolme kanavaa, Yle suolsi tuutin täydeltä NL:n ihanuutta ja muuta sosialistista propagandaa. Toki sateelliitin kautta oli mahdollista saada kunnon tuulahduksen muualtakin, mutta se vaati hyvää kielitaitoa.
Kyllähän elokuva- ja TV-sarjatarjonta oli jo tuolloin pääosin amerikkalaista ja niukkuudessaankin tavallaan monipuolisempaa kuin nykyään. Mistä nykyään näet venäläisiä elokuvia ja klassikoitakin tulee erittäin vähän, jos ei YLEteeman tarjontaa lasketa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väkivalta ja rikokset vielä tuolloin oli sitä että liikuit huonoissa porukoissa ja vaarallisiksi tiedetyillä alueilla.Nuorten fila porukoissa nuo oli kyllä hyvin vieraita.
Täyttä pötyä. 80-luvulla oli ihan tavallista saada turpaan nakkikioskin jonossa, jos naama ei miellyttänyt. Nuorisoporukat hakkasi ihan ilman syytä.
Kyllä, näin oli. Väkivalta oli yleistä, näkyvää ja hyväksyttyä. Johtui osin hillittömästä alkoholin käytöstä (myös työaikoina tai ajaessa). Poliisi ei pienestä paikalle liikkunut.
Eikä liiku nytkään, ellei kyseessä ole joku viharikos eli joku on käyttänyt vanhahtavaa termiä jostakin.
Vierailija kirjoitti:
Äitiysloma oli 10 kk eikä ollut hoitovapaita. Sinne vaan vauvat hoitoon. Vieläkin harmittaa, kun oli pakko henkensäpitimiksi mennä töihin.
Niinhän sitä noin muillakin on pakko henkensäpitimiksi mennä töihin. Suomen 10 kk äitiysloma oli jo tuolloin ihan omassa luokassaan; monissa Euroopan maissa se on tänä päivänä vain puolet tuosta. Hoitovapaalle olevat äidit ovat poissa tuottamasta verorahoja ja kasvua tähän maahan, kaikkien näiden ylipitkien tuettujen vapaiden aika alkaa olla loppumassa koska valtiolla ei niihin ole yksinkertaisesti varaa ja jo nytkin ne maksetaan velkarahalla. Jäisipä sitten enemmän rahaa sitä todella tarvitseville vanhuksille ja sairaille. Toki kotiin täytyy saada jäädä hoitamaan lastaan, mutta kuka sen maksaa onkin sitten jo ihan eri asia. Ja huom! Tämä ei ole poliittinen kommentti, vaan faktoihin perustuva minikuvaus Suomen talouden tilanteesta, mikä ei hallitusta vaihtamalla muutu kuin korkeintaan vieläkin velkaantuneemmaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla oli vielä melkoinen yhtenäiskulttuuri.
Juopottelu ja tupakointi. Sitten lisäksi lisää juopottelua sekä tupakointia... osa ei muista kuinka paljon viina hallitsi ihmisten elämää vielä 2000 luvun alkuun asti.
Näin suht raittiina ihmisenä joka elää ilman tupakkaa ei haikaile noiden aikojen perään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajat harrastivat vielä väkivaltaa. Muistan kun 80-l alussa rehtori nosti yhden pojan seinälle kauluksesta roikottaen. Tämä oli ihan normaalia. Opettajat olivat vielä kansakoulutyylisiä ja vanhimmat todella konservatiivisia, syntyneet ennen toista maailmansotaa.
Uskonnon opettaja pelotteli helvetin tulella, liikunnan ja musiikin opettajat nöyryyttivät huonoja oppilaita julkisesti jne. Kiusaaminen oli normaalia ja siitä ei edes valitettu paitsi jos silmälasit hajosivat tms. Opettajat kiusasivat. Piti vaan selvitä.
Pitää paikkansa. Kertoo itse asiassa paljon, että Suomen kaksi ensimmäistä koulusurmaa, Turussa 1981 ja Kuusankoskella 1984, kohdistuivat molemmat opettajiin eivätkä suinkaan oppilaisiin.
Raumanmeren koulun koulusurmassa, tammikuussa 1989 olikin sitten uhreina kaksi oppilasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitiysloma oli 10 kk eikä ollut hoitovapaita. Sinne vaan vauvat hoitoon. Vieläkin harmittaa, kun oli pakko henkensäpitimiksi mennä töihin.
Niinhän sitä noin muillakin on pakko henkensäpitimiksi mennä töihin. Suomen 10 kk äitiysloma oli jo tuolloin ihan omassa luokassaan; monissa Euroopan maissa se on tänä päivänä vain puolet tuosta. Hoitovapaalle olevat äidit ovat poissa tuottamasta verorahoja ja kasvua tähän maahan, kaikkien näiden ylipitkien tuettujen vapaiden aika alkaa olla loppumassa koska valtiolla ei niihin ole yksinkertaisesti varaa ja jo nytkin ne maksetaan velkarahalla. Jäisipä sitten enemmän rahaa sitä todella tarvitseville vanhuksille ja sairaille. Toki kotiin täytyy saada jäädä hoitamaan lastaan, mutta kuka sen maksaa onkin sitten jo ihan eri asia. Ja huom! Tämä ei ole poliittinen kommentti, vaan faktoihin perustuva minikuvaus Suomen talouden tilantees
Hölynpölyä. Mitä varten valtio on olemassa, ellei kansalaisia ja heidän tukemistaan?
Kasarilla oli liian vähän aikaa.
Kaikki aika meni naisten narraamiseen. Sellaisten isotukkaisten ja piikkikoroilla kävelevien.
Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja...ne tahtoisin...niin elää uudelleen...
"
Eli miksi nyt sitten nuoret voi niin kauhean pahoin? Jostainhan se täytyy johtua. Ja miksi näistä niin monista auttamista tahoista ei tunnu olevan apua. Pikkulapset jo käyttäytyy väkivaltaisesti ja nuoret tekee käsittämättömiä rikoksia.
Onhan oikeasti ongelma nuoria ollut aina, mutta ei minun nähdäkseni tässä määrin.
Siltä osin ainakin vielä 80-luku oli hyvinkin tervehenkistä aikaa."
Tämä ei pidä millään mittarilla paikkaansa. Nykyään nuoret voi paremmin kuin koskaan. 80-luvulla ei välitetty, apua ei saanut. 80-luvku ei ollut millään mittarilla mitattuna tervehenkistä aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Lainojen korot oli huikeita. Eka asuntolaina oli 11 % vaikka oli omia ASP-säästöjä.
Asuntolainan koron sai laittaa verotukseen vähennyksenä, jolloin koron vaikutus oli kokonaisuudessaan pienempi, Nykyään ei enää voi vähentää korkoja verotuksessa. Aika monen luottokortin korko on tänäkin päivänä vähintään tuon 11 %, joten ei muutosta sen suhteen.
Kasarilla ja ysärillä sai ASP- lainaan valtion takaamaan ja korkokaton muistaakseni maksoin 4% korkoa lainasta ja valtio maksoi 3% eli asp-korko oli yhteensä 7%.