Mitä asioita 80-luvulla oli huonosti?
Olen syntynyt 80-90-luvun taitteessa, joten en oikeasti tiedä kasarin huonoja puolia, mutta minulle 80-luku esittäytyy vähän joka saralla huippuvuosikymmenenä. Mutta kai siinä jotain huonoa oli?
Kommentit (1082)
Vierailija kirjoitti:
80 luvulla ei ollut inceleille nettipokee, oli vaan Anttilan kuvasto.
Anttilan kuvastot kuuluivat pitkälle edellisille vuosikymmenille.
Kahdeksankymmenluvulla saapuivat viideonauhurit, ja pikku hiljaa alkoivat pienet takakujien elokuvateatterit kuolla pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki silloin oli pielessä. En ymmärrä kuinka huonomuistisia ihmiset ovat. Väkivalta jokapäiväistä, sai oikeasti miettiä uskaltaako ulos illalla mennä. Minuakin lähti joku tyyppi seuraamaan, kun bussista jäin, kyllä seurasi kotipihalle asti. Pari kertaa lapsena sai juosta pedofiilejä pakoon. Jatkuvasti oli lehdissä näistä "namusedistä" ja milloin mistäkin tyypeistä jotka olivat jonkun tappaneet ja olivat vielä vapaalla. Hyvääkin oli, löytyi kolikoita viikonloppuna puhelinkopeista kun humalaiset niitä pudotteli.
No ei todellakaan ollut. Toki varoiteltiin namusedistä, mutta ei väkivalta ja ahdistelu ollenkaan jokapäiväistä. Nykyään meininki on ihan toisenlaista. Kasarilla ei tyttöjä ahdisteltu niinkuin nyt eikä tarvinnut pelätä.
Ei vai? Entä kadonneet liftarit ja muutkin teinitytöt? <
Ylipäänsä naisten asema oli aika huono. Havahduin siihen oikeastaan vasta, kun jokin aika sitten luin 70-80-luvuille sijoittuvia romaaneja, joissa näkyi tietysti ajankuvaa. Näille asioille oli itse lapsena ja nuorena jotenkin sokea. Väkivaltaisten ja juoppojen miesten vaimoja säälittiin hiljaa, mutta että nainen olisi oikeasti jättänyt sen sian, no way. Kaikillahan meillä on ristimme kannettavana ja koetetaan kestää, jollain on vielä huonommin ym. tuubaa. Kaiken huippu oli, kun myöhemmin eräs tuttavani ja hänen lapsensa tulivat miehensä/isän tappamiksi, niin äitini sanoi, että ehkä siinä naisessakin oli vikaa. Menin kyllä sanattomaksi.
Vaikka nykyään erotaan ehkä liiankin kepein perustein, niin kyllä ajattelen, että on vain tervettä, että jossain vaiheessa alettiin uskaltaa erota.
Vierailija kirjoitti:
Tupakointiinko 80-luvulla vielä jopa pankeissa sisällä?
Ei pankkisalissa mutta työhuoneessa taidettiin polttaa
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla oli niin ankeaa, että alituiseen muisteltiin, miten hyvin asiat olivat 50-luvulla.
Niinpä. Ja nuoriso oli velttoa ja aivan pilalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki silloin oli pielessä. En ymmärrä kuinka huonomuistisia ihmiset ovat. Väkivalta jokapäiväistä, sai oikeasti miettiä uskaltaako ulos illalla mennä. Minuakin lähti joku tyyppi seuraamaan, kun bussista jäin, kyllä seurasi kotipihalle asti. Pari kertaa lapsena sai juosta pedofiilejä pakoon. Jatkuvasti oli lehdissä näistä "namusedistä" ja milloin mistäkin tyypeistä jotka olivat jonkun tappaneet ja olivat vielä vapaalla. Hyvääkin oli, löytyi kolikoita viikonloppuna puhelinkopeista kun humalaiset niitä pudotteli.
No ei todellakaan ollut. Toki varoiteltiin namusedistä, mutta ei väkivalta ja ahdistelu ollenkaan jokapäiväistä. Nykyään meininki on ihan toisenlaista. Kasarilla ei tyttöjä ahdisteltu niinkuin nyt eikä tarvinnut pelätä.
Kasarilla ahdisteltiin paljon enemmän eikä kukaan välittäny
Totta. Ahdistelua oli todella paljon, se oli normaalia. Raiskauksesta oli turha mennä poliisille valittamaan, ne nauroi sut ulos. Raiskaus avioliitossa ei ollut rikos. Naisena poliisiin ei voinut luottaa.
Onnettomuus - javäkivaltatilastot olivat järkyttäviä, niistä on menty hurjasti alas. Alkoholia käytettiin liikaa. Perheväkivalta oli normaalia ja lapsia piiskattiin.
Ylipäätään väkivalta oli normaalimpaa ja hyväksyttävämpää kuin nyt. Isoisät oli sodassa traumatisoituneet ja purkivat sen perheisiin. Seuraava sukupolvi purki oman väkivaltaisen lapsuuden omiin lapsiinsa. Nyt tämä väkivallan kierre on rauhoittunut.
Asioista ei puhuttu, väkivallan merkkejä hävettiin ja piiloteltiin. Vain todella hurjista tapauksista oli asiaa poliisille. Poliisikaan ei niin välittänyt, mun kaveri hakattiin ja poliisi käski sen kotiin, unohda koko juttu (kaverini oli homo).
Oli se hurjaa aikaa se. Onneksi on maailma kehittynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AIDS pelko ja hysteria.
Tuo oli tosiaan aika kamala asia. Nuorisotalolla ja kouluissakin oli typerät valistusjulisteet, joissa oli nuorten kasvokuvia ja teksti (muistinvaraisesti): "Jos olet ollut yhden kanssa, olet saattanut olla heidän kaikkien kanssa." Lisäksi renkutus "on vain kaksi tapaa harrastaa seksiä - oikea ja väärä". Ne antoivat lapselle ehkä aika oudon kuvan seksistä. Mitään varsinaista seksivalistusta ei 5. luokan yhtä biologiantuntia lukuun ottamatta ollut ollenkaan.
Tiesitkö, että vielä nykyäänkin on valtioita, jotka eivät halua valistaa kansalaisiaan eivätkä varsinkaan koululaisia näissä asioissa? Sellainen löytyy melko läheltä ja siellä on paljon tartuntoja. Onko se sinusta hyvä vaihtoehto?
Anteeksi, mutta luit viestini aivan väärin. AIDS sekä AIDS-pelko olivat kamalia asioita. Valistus ei ollut asiana typerää, mutta lapsen silmin julisteet ja renkutus olivat outoja. Ikäiseni lapsi ei tietenkään ollut niiden kohderyhmää. Mutta AIDS oli pelottava asia, ja sen pelon reaalitaustaa onkin jo käsitelty.
Lisäksi voi olla, että 2020-luvun aikuisen muistoissa se valistusjuliste oli rakennettu kai niin, että keskellä oli tyttö. Siitä jäi tunne, että nimenomaan se tyttö oli ollut niin-ja-niin monen muun kanssa. Voin erehtyäkin tämän suhteen, mutta en tykännyt ko. julisteesta.
Ehkä joku kasarin teini voisi sanoa, mitä mieltä oli ko. valistuskampanjasta.
On yksinomaan hyvä asia, että kansalaisia ja varsinkin koululaisia valistetaan seksuaaliterveysasioissa. Ja muissakin asioissa. Minusta olisi jopa hyvä, että tulisi laajempaa kansalaisvalistusta eri teemoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80 luvulla ei ollut inceleille nettipokee, oli vaan Anttilan kuvasto.
Anttilan kuvastot kuuluivat pitkälle edellisille vuosikymmenille.
Kahdeksankymmenluvulla saapuivat viideonauhurit, ja pikku hiljaa alkoivat pienet takakujien elokuvateatterit kuolla pois.
Minä nauhoitin vhs-nauhurilla 80-luvun alussa kun telkkarista 2,5 neliökilometriä syntiä. Kaverit tuli myös katsomaan sitä :)
Vierailija kirjoitti:
No ainakaan lääketiede ei ollut ollenkaan niin kehittynyttä kuin nyt. Moniin syöpiin kuoltiin, mitkä nykyään voidaan parantaa. Lapsettomuushoidot olivat tosi alkeellisia ja hiv oli selvä kuolemantuomio.
Mutta silti, siihen aikaan osattiin hoitaa kilpirauhasen vajaatoimintaa. Sian kilpirauhasesta uutettiin lääkettä, jota ottamalla elämä rupesi pelittämään. Tänä päivänä ei saa muuta kuin synteettistä nelosta, joka ei kaikille käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki silloin oli pielessä. En ymmärrä kuinka huonomuistisia ihmiset ovat. Väkivalta jokapäiväistä, sai oikeasti miettiä uskaltaako ulos illalla mennä. Minuakin lähti joku tyyppi seuraamaan, kun bussista jäin, kyllä seurasi kotipihalle asti. Pari kertaa lapsena sai juosta pedofiilejä pakoon. Jatkuvasti oli lehdissä näistä "namusedistä" ja milloin mistäkin tyypeistä jotka olivat jonkun tappaneet ja olivat vielä vapaalla. Hyvääkin oli, löytyi kolikoita viikonloppuna puhelinkopeista kun humalaiset niitä pudotteli.
No ei todellakaan ollut. Toki varoiteltiin namusedistä, mutta ei väkivalta ja ahdistelu ollenkaan jokapäiväistä. Nykyään meininki on ihan toisenlaista. Kasarilla ei tyttöjä ahdisteltu niinkuin nyt eikä tarvinnut pelätä.
Ja ne varoitukset myös toimivat: kaikki muistavat varoitukset, mutta suurempi osa ei muista mitään koskaan tapahtuneen kuin että jotakin pahaa olisi lopulta tapahtunut. Lieneekö nykyään niin, että lapsia ja nuoria ei varoitella tarpeeksi ja he eivät sen vuoksi osaa olla varuillaan? Tämän tarkoitus ei ole esittää, että uhri olisi millään tapaa syyllinen. Aikuiset ovat aina vastuussa omasta käytöksestään ja kenellä tahansa lapsella ja nuorella on oltava oikeus odottaa, että aikuiset käyttäytyvät heitä kohtaan asiallisesti eivätkä rikollisesti.
Toisaalta voi olla, että nyt asioista puhutaan -onneksi- enemmän. Kasarilla on todennäköisimmin tullut perhetutun tai sukulaisen ahdistelemaksi, ja hiljaisuus ja häpeä on voinut olla sen mukaista.
Voe ristus nuita ennen aikojen terveyssiteitä! Aivan kauheita vaippoja. 1992 itkin ilosta kun Englannissa siivekkäissä (Always) oli tullut ohut ja siivellinen side kauppoihin ja niissä oli tekstit myös suomeksi!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki silloin oli pielessä. En ymmärrä kuinka huonomuistisia ihmiset ovat. Väkivalta jokapäiväistä, sai oikeasti miettiä uskaltaako ulos illalla mennä. Minuakin lähti joku tyyppi seuraamaan, kun bussista jäin, kyllä seurasi kotipihalle asti. Pari kertaa lapsena sai juosta pedofiilejä pakoon. Jatkuvasti oli lehdissä näistä "namusedistä" ja milloin mistäkin tyypeistä jotka olivat jonkun tappaneet ja olivat vielä vapaalla. Hyvääkin oli, löytyi kolikoita viikonloppuna puhelinkopeista kun humalaiset niitä pudotteli.
No ei todellakaan ollut. Toki varoiteltiin namusedistä, mutta ei väkivalta ja ahdistelu ollenkaan jokapäiväistä. Nykyään meininki on ihan toisenlaista. Kasarilla ei tyttöjä ahdisteltu niinkuin nyt eikä tarvinnut pelätä.
Ja ne varoitukset myös toimivat: kaikki muistavat varoitukset,
Mitään ei koskaan tapahtunut? Mitätöitkö siis monen oman kokemuksen? Entäs Jammu-setä, sekin oli kasaria.
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut nettiä ja teknikka oli nykyistä kehittymättömämpää. Se oli sen ajan ainoa huono puoli.
Sanoitko 80-luvulla itsellesi, että oispä netti ja tekniikka yhtä kehittynyttä kuin 2024?
Ahdisteluun tosiaan suhtauduttiin 80-luvulla paljon kepeämmin kuin nyt. Se oli jopa sketsien aiheena. Benny Hill... Suomestakin paljon esimerkkejä, kuten vaikka Soitinmenojen vanhuudenhöperö pianistimies, joka pyrki kähmimään siivoojanaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki silloin oli pielessä. En ymmärrä kuinka huonomuistisia ihmiset ovat. Väkivalta jokapäiväistä, sai oikeasti miettiä uskaltaako ulos illalla mennä. Minuakin lähti joku tyyppi seuraamaan, kun bussista jäin, kyllä seurasi kotipihalle asti. Pari kertaa lapsena sai juosta pedofiilejä pakoon. Jatkuvasti oli lehdissä näistä "namusedistä" ja milloin mistäkin tyypeistä jotka olivat jonkun tappaneet ja olivat vielä vapaalla. Hyvääkin oli, löytyi kolikoita viikonloppuna puhelinkopeista kun humalaiset niitä pudotteli.
No ei todellakaan ollut. Toki varoiteltiin namusedistä, mutta ei väkivalta ja ahdistelu ollenkaan jokapäiväistä. Nykyään meininki on ihan toisenlaista. Kasarilla ei tyttöjä ahdisteltu niinkuin nyt eikä tarvinnut pelätä.
Kasarilla ahdisteltiin paljon enemmän eikä kukaan välittänyt. Myös törkeää hyväksikäyttöä oli paljon. Katuväkivalta oli.paljon yleisempää myös.
Nämä on faktoja.
Lähde tälle faktalle?
Esimerkiksi nuorisorikollisuus on lisääntynyt. https://poliisi.fi/-/poliisi-seuraa-nuorisorikollisuuden-tilannekuvaa-t…
Vierailija kirjoitti:
AIDS pelko ja hysteria.
yhdys sanat ja muiden kin kieli oppi virheiden pelkääminen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut nettiä ja teknikka oli nykyistä kehittymättömämpää. Se oli sen ajan ainoa huono puoli.
Sanoitko 80-luvulla itsellesi, että oispä netti ja tekniikka yhtä kehittynyttä kuin 2024?
Olin aikeissa kysyä samaa. "Mikä oli huonosti" on ihan eri juttu kuin "mikä oli huonommin kuin nyt".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tupakointiinko 80-luvulla vielä jopa pankeissa sisällä?
Ei pankkisalissa mutta työhuoneessa taidettiin polttaa
Saksassa virkailijat polttivat tiskin takana niin, että pankkisalin kattoa ei näkynyt savun takaa.
Vierailija kirjoitti:
Voe ristus nuita ennen aikojen terveyssiteitä! Aivan kauheita vaippoja. 1992 itkin ilosta kun Englannissa siivekkäissä (Always) oli tullut ohut ja siivellinen side kauppoihin ja niissä oli tekstit myös suomeksi!!!
Muistan tuon hetken. Muistan kuukaudenkin, kun ne 1992 tulivat Suomeen: toukokuussa. Sitä ennen - noita edellä kuvattuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki silloin oli pielessä. En ymmärrä kuinka huonomuistisia ihmiset ovat. Väkivalta jokapäiväistä, sai oikeasti miettiä uskaltaako ulos illalla mennä. Minuakin lähti joku tyyppi seuraamaan, kun bussista jäin, kyllä seurasi kotipihalle asti. Pari kertaa lapsena sai juosta pedofiilejä pakoon. Jatkuvasti oli lehdissä näistä "namusedistä" ja milloin mistäkin tyypeistä jotka olivat jonkun tappaneet ja olivat vielä vapaalla. Hyvääkin oli, löytyi kolikoita viikonloppuna puhelinkopeista kun humalaiset niitä pudotteli.
No ei todellakaan ollut. Toki varoiteltiin namusedistä, mutta ei väkivalta ja ahdistelu ollenkaan jokapäiväistä. Nykyään meininki on ihan toisenlaista. Kasarilla ei tyttöjä ahdisteltu niinkuin nyt eikä tarvinnut pelätä.
Ja ne varoi
Mitään ei koskaan tapahtunut? Mitätöitkö siis monen oman kokemuksen? Entäs Jammu-setä, sekin oli kasaria.
Huokaisu. Taas on luettu viestini väärin. Ilmeisesti se(kin) oli epäselvä.
En mitätöi kenenkään kokemusta. Yritin sanoa, että kaikkia on varoitettu ja kaikki muistavat varoitukset. Silti suurimmalle osalle ei tapahtunut edes etäisesti mitään: ei nähty itsensäpaljastajia, ei koskaan tullut namusetä puhumaan. Vaikka kaikki puhuivat ja varoittelivat.
Se ei tarkoita sitä, etteikö esimerkiksi joka viidennelle kasarin lapselle olisi käynyt niin, että törmättiin itsensäpaljastajiin, namusetiin ym. Silti enemmistö ei törmännyt.
En tunne lukuja enkä tilastoja, enkä todellakaan väheksy yhdenkään karmivia kokemuksia. Yritän kuitenkin hahmottaa parhaani mukaan keskimääräistä todellisuutta. Se ei tietenkään lohduta heitä, joille jotakin ikävää sattui.
Jammu-setä oli Helsingissä, suuri osa kasarin lapsista asui kuitenkin muualla. Oliko muita yhtä karmeita tapauksia kuin Jammu?
Olisiko serkullasi sitten ollut joku sairaus keskosena syntymisen lisäksi? Siihen aikaan aikaisin syntyneitä lapsia jäi kyllä eloon. Joitakuita hoidettiin viikkoja tai kuukausia keskoskaapissa.