Lue keskustelun säännöt.
Kaipuu siitä, että joku välittäisi
15.10.2024 |
Mite te, jotka ette ole ehkä koskaan seurustelleet, edellisestä suhteesta pitkä aika, tai suhteet ovat olleet huonoja, niin jaksatte tämän tunteen kanssa? Tunne, että joku raskastaisi ja välittäisi.
Olen itse vähän alle 30-vuotias nuori, joka ei ole koskaan seurustellut. En ole itseasiassa harrastanut seksiäkään ikinä. Seksin osalta en koe paineita, mutta tämä rakastettuna olemisen tunne kuitenkin vaivaa. Rakastaminen ehkä liian vahva sana, mutta tykkääminen, välittäminen tai huomioiminen. Tieto siitä, että välttämättä kukaan ei aidosti tykkää.
Kommentit (33)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sitä aina kestäkään mutta pakko on, kun ei ole sitä omaa ihmistä vierelle löytynyt. Minäkään en ole koskaan kokenut suhteessa aitoa välittämistä, vaan olen ollut se, johon on tyydytty hetkellisesti ja samalla etsitty parempaa. Se tuntuu erityisen pahalta sillä jos itse johonkin mukaan lähden, annan aina kaikkeni, myös emotionaalisesti. Toisinaan ajattelen etten ehkä vaan ole rakkauden arvoinen.
Sama. Niin kauan kelpaa, kun hyötyy. Muuten ei välitetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Iän myötä siihen alkaa tuntua. Kyllä silti joskus miettii miksi en ollut rakkauden arvoinen.
Vierailija kirjoitti:
Iän myötä siihen alkaa tuntua. Kyllä silti joskus miettii miksi en ollut rakkauden arvoinen.
Hups, siis turtua ei tuntua. Kirottu autocorrect.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidä ratiota tai tv:tä päällä, ei tunnu niin yksinäiseltä.
Itse olen jo päälle 50 v nainen ja takana on yli 25 vuotta kestänyt parisuhde ja ero miehen rakastuttua toiseen naiseen. Hirveintä oli eron jälkeen kun tajusi kuinka yksin sitä lopulta on. Kyllä minulla vahvana se tunne edelleen on, että toivoisi olevansa jollekulle tärkeä ja että itsekin saisi vielä koskettaa/rakastaa. Eroon olen sopeutunut jo, mutta yksinäisyys on pahinta. Eron jälkeen hävisi elämästä niin paljon ihmisiä, yhteisiä ystäviä + läheiseksi tulleet exän vanhemmat/sisarukset jne.
Pitää yrittää välittää itsestänsä edes.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama. Niin kauan kelpaa, kun hyötyy. Muuten ei välitetä.
Täähän se ois.
Vierailija kirjoitti:
Pidä ratiota tai tv:tä päällä, ei tunnu niin yksinäiseltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa iässä varsinkin, tuohan on ns luonnollinen perheenperustamisikä. Omalle kohdalle voin sanoa että mun perheenperustamisikä on mennyt ja minä en kaipaa sitä että olisi joku joka rakastaisi, että olisi kumppani. Sössin siis omat kuvioni.
Oletko sä jo selvillä siitä mikä tää elämä-juttu on? Tiedät mitä haluat? Toivon että saat oman rakkaan jonka kanssa jakaa loppuelämä. Kyllä ihminen yleensä tarvitsee elämänkumppanin. Kummasti helpottaa kun on kaveri ja apu, monessa tilanteessa. Yhdessä on kivempi kantaa huonekaluja, käydä marjassa, tai muualla, tehdä ruokaa ja syödä, pitää juhlia, mennä ongelle, jutella.
Hienosti osasit juuri kirjoittaa sen oikean sanan AITO välittäminen, tykkääminen. Sen kyllä tunnistaa jos sitä kohtaa, mutta kohtaa aivan liian harvoin. Ihminen voi hyvin jo pelkästään siitä tiedosta, että joku välittää, välittää siis aidosti. Teennäisiä kanssaihmisiä on tarpeeksi ja liikaa, aidon ihmisen välittäminen on kokonaisvaltaista ja hyvää. Jos kukaan ei aidosti välitä, välitäthän itsestäsi ainakin. Mukavaa syksynjatkoa!