Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mt-ongelmaiset

Vierailija
15.10.2024 |

Miten jaksatte päivästä toiseen elää sairauden kanssa? Pakkohan se tietysti on, mutta mistä saatte voimia rämpiä taas yhden päivän läpi? Minulla on lääkitys kyllä, mutta se vie kaikki tunteet ja elämä on siksikin raskasta. Lisäksi lääkkeet väsyttää eikä aloitekykyä juuri ole. Tuntuu, että läheiset soittavat vain, kun haluavat minun tekevän jotain, eivät koskaan kysyäkseen miten voin. Yritän kyllä syödä hyvin ja liikkuakin välillä, mutta pakkopullaa nekin on. On ihan turha olo.

Kommentit (29)

Vierailija
21/29 |
15.10.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pahin oire on tällä hetkellä tämä tunteettomuus, muiden kanssa jotenkin selviäisin. Johtuu toki osittain lääkkeistäkin. Minulle ei oikein mikään tuota mielihyvää, joskus joku hyvä ruoka maistuu, mutta seuraavana päivänä ei välttämättä sekään.

Ap

Vierailija
22/29 |
15.10.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvä, että on testattu eri lääkkeitä. Itse ehkä haluaisin kokeilla vielä Aurorixia, mutta kun Voxra toimii eikä niitä voi syödä päällekkäin. 

Olen herätellyt tunteita ihan tietoisesti - harjoitellut tunnistamaan eri tunteita tai niiden puutoksia. Käyttänyt siihen kirjoja ja nettiä ja luovia systeemejä esim. miettinyt empatian kautta, mitä kuvittelisin jonkun toisen tuntevan tilanteessa x tai y. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/29 |
15.10.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Pahin oire on tällä hetkellä tämä tunteettomuus, muiden kanssa jotenkin selviäisin. Johtuu toki osittain lääkkeistäkin. Minulle ei oikein mikään tuota mielihyvää, joskus joku hyvä ruoka maistuu, mutta seuraavana päivänä ei välttämättä sekään.

Ap

Jos tuokaan lääke ei sovi? Sillä on kuitenkin jotain hyviä vaikutuksia? Onko sinulla mahdollisesti dissosiaatiota vai ihan vaan tunteettomuutta? Onko joku tunne, jonka ajattelet räjähtävän silmille hallitsemattomaksi, jos tunnet? Oletko tuntenut vihaa ja surua?

Vierailija
24/29 |
15.10.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

En tunne vihaa, enkä suruakaan. Enkä vastaavasti iloa tai rakkauttakaan. Ehkä minä olen vain toivoton tapaus. Uskoisin, että lääkkeestä on se apu, että jaksan nousta aamuisin ylös. Joskus olen kyllä miettinyt, jos kokeilisi olla ilman lääkettä, mutta sekin pelottaa.

Ap

Vierailija
25/29 |
15.10.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos kaikille viesteistä, nyt taidan yrittää lähteä ulkoilmaan, kun aurinko paistaa. Ehkä tämä päivä tästä menee. Huomisesta ei kukaan tiedä.

Ap

Vierailija
26/29 |
15.10.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oletko ylipäätään elämässäsi sellainen, että osaat suuttua, jos joku sinulle tärkeä kohtelee sinua huonosti ja tunnistatko sen, että sinua kohdellaan huonosti? Vai toimiiko tuo puoli?

Hyvää ulkoilua!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/29 |
15.10.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvää masturbointia!

Vierailija
28/29 |
16.10.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla sama tilanne mikään ei tunnu miltään.elämä on samanlaista päivästä toiseen.oon syöny lääkkeitä.drisperion ja sinienlääke.ja sellaista.joo päivästä toiseen tunteetonta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/29 |
16.10.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaikeasta masennuksesta toipumisessa on itselläni auttanut psykoterapia, lääkitys, osastohoito, työelämään takaisin pääseminen, päivärutiinit (yöuni, ruokarytmi, liikunta), ajatus siitä että jossain kohtaa on oltava helpompaa, uskonto, mieli ry:n kriisipuhelin, kirkon chat-keskustelut, ystävät, vertaistuki, musiikki, taide, eläimet, hyvien asioiden tekeminen muille (osta vaikka roosa nauha tuote tms.), herkuttelu jne. 

Luota siihen että hyvät asiat odottaa sua tulevaisuudessa. Et vain tässä hetkessä voi niitä nähdä mutta kyllä ne ovat tulossa. Tsemppiä!