Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttää olla toimistolla se, joka yrittää pitää keskustelua yllä kahvitauoilla
15.10.2024 |
Minusta on vaan niin kiusallista istua hiljaa ja tuijottaa seinää/puhelinta. Tiedän, että tulen saamaan vastauksia, että muita ärsyttää puhumiseni. Varmasti näinkin voi olla, mutta kaipaisinkin lähinnä keinoja, miten sietää hiljaisuutta ahdistumatta. Olen luonteeltani miellyttää, joten vaikeaa on.
Kommentit (131)
Täytyy kyllä sanoa, että työpaikka menisi vaihtoon, jos ei edes kerran viikkoon työkaverit keksisi mitään puhuttaa keskenään. Ihan samanlaisia ihmisiä työkaverit ovat, kun muutkin kaverit. Onneksi meillä se kerran viikkoon voidaan iloisina yhdessä mennä syömään yhdessä ja jutella vaikka säästä tai sienistä. Toisen ihmisen tunteminen kummasti parantaa sitä yhteishenkeä ja sitä kautta tuottavuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi yrität sitä?
Koska minusta on kiusallista olla hiljaa seurassa. En ole koskaan aiemmin ollut työpaikassa tai missään muualla porukassa, jossa oltaisiin hiljaa, kun ollaan vaikka kahvilla. Enkä ole ikinä itse ollut se äänekkäin.
Ap
Oletko miettinyt miksi Sinusta on kiusallista olla hiljaa seurassa?
Minusta on kiusallista olla hiljaa jossakin seurassa ja toisessa taas ei yhtään. Se riippuu millä aaltopituuksilla ollaan seurueesta riippuen.Kai siksi, että on niin vaikea istua hiljaa tekemättä mitään. Vaikka olisin puhelimella, niin en voi rauhassa syventyä sen selaamiseen, kun joku saattaa katsoa vieressä. Ehkä minulla on myös ADHD-piirteitä.
Ap
Ei ole. Olet vain tyypillinen nainen joka ei pysty olemaan puhumatta ja kalastat jatkuvasti huomiota muilta sillä jatkuvalla puhumisella ja sinua ahdistaa jos joku kehtaa keskittyä johonkin muuhun kun sinun puhumiseen. Tykkäätkö muuten esiintymisestä ja siittä saatavasta huomiosta?
Pomo pakottaa toimistolle, yhteisöllisyys kuulemma on tärkeää. Pidän kaikki taukoni eri aikaan kuin muut, koska en jaksa paskaa jauhavia työ"kavereita".
En voi sietää keski-ikäisten naisten jorinoita ja miesvihaa kahvitauolla, joten laitan aina nappikuulokkeet ja kuuntelen musiikkia tauolla. M28
Vierailija kirjoitti:
Täytyy kyllä sanoa, että työpaikka menisi vaihtoon, jos ei edes kerran viikkoon työkaverit keksisi mitään puhuttaa keskenään. Ihan samanlaisia ihmisiä työkaverit ovat, kun muutkin kaverit. Onneksi meillä se kerran viikkoon voidaan iloisina yhdessä mennä syömään yhdessä ja jutella vaikka säästä tai sienistä. Toisen ihmisen tunteminen kummasti parantaa sitä yhteishenkeä ja sitä kautta tuottavuutta.
Sehän tällä aloittajalla onkin ongelma kun se ei edes yritä tutustua muihin että voisi miettiä mitä muut haluavat. Tämä on itsekkäästi päättänyt että haluaa puhua ja puhua pelkästään puhumisen ilosta välittämättä tippaakaan kiinnostaako muita kyseinen aihe eikö todellakaan välitä että muut haluaisi rentoutua sillä lyhyellä tauolla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pomo pakottaa toimistolle, yhteisöllisyys kuulemma on tärkeää. Pidän kaikki taukoni eri aikaan kuin muut, koska en jaksa paskaa jauhavia työ"kavereita".
Narsisti.
Vierailija kirjoitti:
En voi sietää keski-ikäisten naisten jorinoita ja miesvihaa kahvitauolla, joten laitan aina nappikuulokkeet ja kuuntelen musiikkia tauolla. M28
Samaa teen itse
M38
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työtoverit kahvitauolla:
- On se syksy sitten tullut.
- Minä olen kyllä ihan syksyihminen, pursuan energiaa näin syksyllä.
- No juurikin. Ihanat värit ja ihana sytyttää kotona kynttilöitä ja kääriytyä viltin alle.
- Pimeissä illoissa on kyllä niin paljon tunnelmaa. Kesällä saa edes nukuttua.
- Saa vuodevaatteetkin tuuletettua ihan toiseen malliin.
- Ja saa pukeutua syksyyn, aijai.
- Jaahas, kupposen pohja näkyy jo. Eiköhän taas jatketa, Pasi.
- No niin, Esa, käännäpäs auto ympäri, heti tuli valkoinen Toyota ylinopeutta vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Työtoverit kahvitauolla:
- On se syksy sitten tullut.
- Minä olen kyllä ihan syksyihminen, pursuan energiaa näin syksyllä.
- No juurikin. Ihanat värit ja ihana sytyttää kotona kynttilöitä ja kääriytyä viltin alle.
- Pimeissä illoissa on kyllä niin paljon tunnelmaa. Kesällä saa edes nukuttua.
- Saa vuodevaatteetkin tuuletettua ihan toiseen malliin.
- Ja saa pukeutua syksyyn, aijai.
- Jaahas, kupposen pohja näkyy jo. Eiköhän taas jatketa, Pasi.
- No niin, Esa, käännäpäs auto ympäri, heti tuli valkoinen Toyota ylinopeutta vastaan.
Tällaista kuulee myös radiossa. Sietämätöntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voihan se olla niin, että työkaverit arvostavat ap.n yritystä keskusteluun. Moni suomalainen on introvertti, mutta kokee silti paineita puhua ryhmässä. Olen itse huomannut töissä, että kun keskusteluun tulee taukoja moni kaivaa vaivautuneena puhelimensa. Ehkäpä ap voisi itsekin turvautua tähän ja katsoo miten tauot alkavat edetä. Itselleni on luontevaa olla hiljaa vain tutussa porukassa. Muuten tulee olo, että pitäisi jotain vuorovaikutusta rakentaa. Lisäksi koen, että toisten tuntemisesta on etua töissä. Se lisää kykyä pitää hyvää huumoria yllä ja auttaa toista hankalissa tilanteissa.
Auts, ihan mielelläni voisin olla vain hiljaa kahvi- ja lounastauoilla, mutta olen saanut kotikasvatuksen pöytä keskusteluista. Ei siis pidetä monologeja omista asioista, vaan keskustellaan.
Hiljaa saman pöydän ympärillä istuvia kollegoita olen tottunut pitämään joko outoina moukkina tai sosiaalisia pelkoja omaavina erakkoina.
Siksi virittelen keskusteluja. Pitääkin ehkä katsoa uutta työyhteisöä vähän sillä silmällä, että onko muut samanhenkisiä vai näitä erakkoja.
Ulkomailla ei tulisi kuuloonkaan, että kollegat istuisivat ruokaillessa hiljaa tai näpräisivät kännyköitä, jos eivät ole pahasti riitaantuneita. Hotellin illallisella se oli viimeksi jopa "kiellettyä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Auts, ihan mielelläni voisin olla vain hiljaa kahvi- ja lounastauoilla, mutta olen saanut kotikasvatuksen pöytä keskusteluista. Ei siis pidetä monologeja omista asioista, vaan keskustellaan.
Hiljaa saman pöydän ympärillä istuvia kollegoita olen tottunut pitämään joko outoina moukkina tai sosiaalisia pelkoja omaavina erakkoina.
Siksi virittelen keskusteluja. Pitääkin ehkä katsoa uutta työyhteisöä vähän sillä silmällä, että onko muut samanhenkisiä vai näitä erakkoja.
Ulkomailla ei tulisi kuuloonkaan, että kollegat istuisivat ruokaillessa hiljaa tai näpräisivät kännyköitä, jos eivät ole pahasti riitaantuneita. Hotellin illallisella se oli viimeksi jopa "kiellettyä".
Minunkin lapsuudenkodissani oli tapana keskustellessa ruokaillessa ja kahvitellessa. En ole tosiaan muutenkaan aiemmin tuntenut tällaisia mykkiä kahvittelijoita, joten vähän on vaikea suhtautua.
Muistan, kun yksi ruotsalainen joskus naureskeli suomalaisille, jotka istuvat mykkinä aamupalapöydässä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auts, ihan mielelläni voisin olla vain hiljaa kahvi- ja lounastauoilla, mutta olen saanut kotikasvatuksen pöytä keskusteluista. Ei siis pidetä monologeja omista asioista, vaan keskustellaan.
Hiljaa saman pöydän ympärillä istuvia kollegoita olen tottunut pitämään joko outoina moukkina tai sosiaalisia pelkoja omaavina erakkoina.
Siksi virittelen keskusteluja. Pitääkin ehkä katsoa uutta työyhteisöä vähän sillä silmällä, että onko muut samanhenkisiä vai näitä erakkoja.
Ulkomailla ei tulisi kuuloonkaan, että kollegat istuisivat ruokaillessa hiljaa tai näpräisivät kännyköitä, jos eivät ole pahasti riitaantuneita. Hotellin illallisella se oli viimeksi jopa "kiellettyä".
Minunkin lapsuudenkodissani oli tapana keskustellessa ruokaillessa ja kahvitellessa. En ole tosiaan muutenkaan aiemmin tuntenut tällaisia mykkiä kahvittelijoita, joten vähän on va
*Oli tapana keskustella
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mukavaa kun joku on sivistynyt keskustelija!
Yritä löytää työyhteisöstä hengenheimolaisia, joiden kanssa viihdyt kahvitauolla 😊. Tai sitten, jos muut eivät puhu mitään, niin mene eri aikaan tauolle. Ei minustakaan olisi kiva istua jonkun porukan kanssa siten, etteivät muut osallistu keskusteluun. Parempi silloin olla itsekseen.
Jos se keskustelu kumpuaa kiusallisuudentunteen välttelystä, niin on vaikea kuvitella sitä silloin kovin ylentäväksi ja rikastuttavaksi.
Riippunee paljon työpaikasta. Meillä on mukava porukka ja naurua kuuluu aina, kun pääsemme syömään. Kaikki yrittävät päästä samoihin aikoihin, on niin kivaa ja hauskoja juttuja tai ainakin parhaat tarinankertojat saavat ne kuulostamaan siltä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä hiljaisuudessa on kiusallista? Mitä jos käyttäisit seuraavan hiljaisen hetken tuon sisäiseen tutkailuun.
Ei pysty keskittymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä hiljaisuudessa on kiusallista? Mitä jos käyttäisit seuraavan hiljaisen hetken tuon sisäiseen tutkailuun.
Ei pysty keskittymään.
Mitä, keskittymään kahvin juontiin.
Ihmiset on tietty erilaisia, mutta aloituksesta tulee mieleen, että olet ärsyttävä hölöttäjä. Itsellä menis kyllä tauot pilalle jos joku olis puhumassa jatkuvalla syötöllä. Vanha sanonta kertoo, että ihmisellä on syystä kaksi korvaa, mutta yksi suu.