Psykoosien erilaiset harhat
Jäin miettimään kun psykoosissa ihminen kokee erilaisia harhoja ja ajatus vääristymiä, on niin vainoamista, myrkytyksiä, jumal harhoja sekä mitä villeimpiä salaliittoja ja muuta sekavaa käyttäytymistä. Ja puhutaan juuri nyt kunnolla harhaisesta ihmisestä.
Usein kuitenkin ihmisellä selkeästi on jokin aihealue myös pahimmassa psykoottisuudessaan, esimerkiksi turvattomuuden tunteessa maailmanloput, vainoamiset ja hyökkäyksen kohteeksi joutuminen kun taas jotkut vaihtavat ulottuvuuksia uskoen delfiinien viisauksiin ja vessapaperirullassa pyhiä tekstejä jälleensyntyneiltä puilta, ovat Jumalan lähettiläitä jne. aiheet ovat uskonnollisia.
Itse kysymys kuuluukin määrääkö ihmisen oma persoona ja tietämys oman psykoosin aiheet? Voiko ihmisellä joka ei tiedä tai ole yhtään kiinnostunut elämässään aiheesta x saada psykoosia jossa oirehtii asiasta x?
Onko olemassa tutkimuksia tai tietoa jossa psykoottinen ihminen esimerkiksi puhuisi ja tietäisi aiheesta josta ei koskaan ole aiemmin tiennyt? Vai perustuuko psykoosin aihealueet aina oman itsensä mielenkiintoihin ja tietotasoon?
En tarkoita nyt, että puheissa pitäisi olla mitään logiikkaa ja lauseet lentelevätkin monella tiuhaan tahtiin ilman punaista johtolankaa mutta niissäkin ihmisellä yleensä on tiettyjä aiheita (vaikkei niillä mitään yhteistä olisikaan).
Miten ja millaiseksi oma ensipsykoosi siis määriytyy ja voiko aihealueita tietää ennen psykoosin puhkeamista? Perustuuko ne lainkaan omille mieltymyksille sekä peloille vai täysin arpapeliä mitä osuu kohdalle?
Kommentit (108)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kuin vieraan ihmisen ajatuksia ne on ja hyvin realistisia. Tuskin edes paras kirjailija pystyisi kirjoittamaan yhtä uskottavasti. Ennen heitä pidettiin riivattuina koska niin erilainen se harha voi olla omasta persoonasta.
Todellisuudessa ihminen on koko ajan yhteydessä henkimaailmaan, halusi tai ei. On puhetta henkivalloista, demoneista, riivauksesta, enkeleistä, psykoosista, intrusive thoughts, jne. Kaikki samaa ilmiötä: henkimaailma viestii ihmiselle, joka on riittävän herkkä vastaanottamaan. Ihminen joko kuuntelee näitä ajatuksiaan tai sivuuttaa ne merkityksettöminä. Kaikki niitä kuitenkin kuulevat
Henkiä voi nousta muistoista, traumoista, implantteina (esim. joku netflix-sarja tai vaikkapa projisoidut kauhuskenaariot), ym. Puhutaan "spirituaalisesta hygieniasta" kun ihminen on sen verran valaistunut, ettei enää saastuta itseään esim. jollain vampyyri-, murha- tai muill
Ihan hieno kommentti ja lainasin tekstistä pätkän josta olen täysin samaa mieltä:
Todellisuudessa ihminen on koko ajan yhteydessä henkimaailmaan, halusi tai ei. On puhetta henkivalloista, demoneista, riivauksesta, enkeleistä, psykoosista, intrusive thoughts, jne. Kaikki samaa ilmiötä: henkimaailma viestii ihmiselle, joka on riittävän herkkä vastaanottamaan. Ihminen joko kuuntelee näitä ajatuksiaan tai sivuuttaa ne merkityksettöminä. Kaikki niitä kuitenkin kuulevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisi olettaa, että 90 prosenttia hihhuliuskovaisista on psykoottista.
Ihminen on aina jonkinasteisessa psykoosissa; kun olet ns. normaalin kategoriassa niin uskottelet maailman ja ihmisten olevan kauniimpia ja parempia kuin mitä ne oikeasti ovat. Uskovaisuus on tämän positiivisen psykoottisuuden toiveikkuuden hiukan villiintynyt jatke, mutta kuitenkin useimiten normi maailmalla.
Ei. Ihminen ei ole aina jonkinasteisessa psykoosissa. Psykoosi on ihan oikea lääketieteellinen käsite, jonka sisältöä sä et voi vaan määritellä jonkun oman kuvitelmasi mukaan.
Olet oikeassa mutta ymmärrän tuon ajatuksen niistä liian ruusuisista ajatuksista liittyen elämään, ymmärrän että tätä kutsutaan puhekielessä kuvainnollisesti psykoosiksi tai harhaisuudeksi. Lisäksi toksinen positiivisuus eli liiallinen positiivisuus on haitallista ihmiselle itselleen ja altistaa myös vaaroille.
Vierailija kirjoitti:
70: Lasten kirjoittelun kohdalta voi parhaimmillaan lasten psykiatrian hoitohenkilökunta hoksata, että kirjoitettua juttua tulee lastenohjelmasta, eikä mistään sen epämääräisemmin tulkittavista seikoista. Tällöin ei tarvitse aloittaa mitään lääkityksiä, vaikka epäselvässä tilanteessa alaikäinen on saattanut päätyä osastolle asti. Totuus voi kokonaisuudessa tulla esille asioiden kulkuun muutamassa kuukaudessa ajallaan, vaikka ei kokonaan kaikki selviäisikään osastohoidon/- tarkkailun aikana, miksi tilanne on kärjistynyt siihen, että on tarvittu terveydenhuollon väliin tuloa hetken tueksi.
Entä miten kävisi aikuisten kohdalla vastaavanlaisissa tilanteissa, kun eihän henkilökunta voi tietää edes kaikkea sitä, mitä ihmiset ruudusta katselevat. Paperille kirjoitetuista asioista ei aikuisten kohdalla välttämättä edes keskustella yhtään mitään osastoilla jostakin syystä (onko edes aina kyse siitä, ettei ole riittävästi aikaa), vaik
Kaikkea sitä yritetäänkin tutkia ymmärtämättä koko ihmistä tai elämää. Myös intentio on suuri vaikutin kokonaisuuden kannalta. Nykyisin intentio on valitettavasti vain etsiä kaikkea huonoa ja virheitä ihan väkipakolla, asiaa hankaloittaa hoitohenkilökunnan omat sisäiset haasteet ja ongelmat.
76: vuosituhannen alussa on opetettu, että kuka tahansa voi sairastua psykoosiin ja sama käsitys on nykyäänkin ollut voimassa terveydenhuollossa. Eli keille totuutta kerrotaan ilman vääristymiä ja kuka sen oikeasti edes hahmottaa kunnolla. Ihan samahan se on, mitä jotkut diagnoosit (ihmisten määrittelemät kriteerit) on, mikäli ne on ihmisen kohdalla paikkaansa pitäviä tosi asioita. Silloinhan ihmiset saa täsmällisesti sen avun ja tuen, mitä he tarvitsevat, eikä yhteiskunnan resurssit mene hukkaan väärintulkintojen takia.
Muistaako psykoosissa olleet/olevat, mitä kaikkea heidän ympärillään tapahtuu. Entä sekavuustilojen kohdalla (b12?, kilpirauhanen?, lääkeaineet tms.?). Pelkkien traumatriggerien aktivoituessa ilman psykoosia, sekavuustilaa ympäriltä ainakin voi tehdä havaintoja muista ihmisistä.
Vierailija kirjoitti:
76: vuosituhannen alussa on opetettu, että kuka tahansa voi sairastua psykoosiin ja sama käsitys on nykyäänkin ollut voimassa terveydenhuollossa. Eli keille totuutta kerrotaan ilman vääristymiä ja kuka sen oikeasti edes hahmottaa kunnolla. Ihan samahan se on, mitä jotkut diagnoosit (ihmisten määrittelemät kriteerit) on, mikäli ne on ihmisen kohdalla paikkaansa pitäviä tosi asioita. Silloinhan ihmiset saa täsmällisesti sen avun ja tuen, mitä he tarvitsevat, eikä yhteiskunnan resurssit mene hukkaan väärintulkintojen takia.
Muistaako psykoosissa olleet/olevat, mitä kaikkea heidän ympärillään tapahtuu. Entä sekavuustilojen kohdalla (b12?, kilpirauhanen?, lääkeaineet tms.?). Pelkkien traumatriggerien aktivoituessa ilman psykoosia, sekavuustilaa ympäriltä ainakin voi tehdä havaintoja muista ihmisistä.
Minä ainakin muistan kaiken psykoosissa tapahtuneen.
"Vierailija kirjoitti:
Voisi olettaa, että 90 prosenttia hihhuliuskovaisista on psykoottista. "
Tämä on aihe, josta kukaan ei uskalla avata suutaan. Olen itse kasvanut uskonnollisessa yhteisössä ja liikuin vielä nuorena aikuisenakimn paljon uskonnollisissa piireissä. Menin naimisiin miehen ns. "tapauskovaisen" miehen kanssa ja olen irrottautunut jo vuosia sitten uskonnollisista piireistä.
Lapsuuteni ja nuoruuteni oli erittäin onnellinen ja olen saanut kokea paljon hyvää uskonnollisen yhteisön kautta, MUTTA - olisin melkein valmis allekirjoittamaan, että olen myös tavannut monia uskonnollisessa psykoosissa olevia henkilöitä. Niihin on hyvin vaikea puuttua, eikä minulla ole alan koulutusta, jonka avulla arvioida ihmisten mielenterveyttä.
83: Eräässä lastenlaulussa jo vuosikymmeniä sitten oli sanoitettuna: Tahtoisin laittaa pyörimään positiivisen posetiivin, posetiivin positiivin, joka levittäisi iloisia ilmeitä... Sillä kyseisellä kasetilla oli kyllä tasoittamassa sen laulun kerrontaa muitakin lauluja, joten kokonaisuuksina ainakin ennen vanhaan opetettiin asioita joillekin lapsille, teineille. Kyseisessä positiivinen posetiivilaulussakin oli käsitykseni mukaan ok opetusta. Ei ainakaan kaikkien ymmärrykseen asiat ole menneet liiallisena positiivisuuden levittämisenä (Kelakin on jo huomioinut kiilakuntoutuksena jo kohdennetusti tukea tarvitsevia ja kiitos siitä)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
76: vuosituhannen alussa on opetettu, että kuka tahansa voi sairastua psykoosiin ja sama käsitys on nykyäänkin ollut voimassa terveydenhuollossa. Eli keille totuutta kerrotaan ilman vääristymiä ja kuka sen oikeasti edes hahmottaa kunnolla. Ihan samahan se on, mitä jotkut diagnoosit (ihmisten määrittelemät kriteerit) on, mikäli ne on ihmisen kohdalla paikkaansa pitäviä tosi asioita. Silloinhan ihmiset saa täsmällisesti sen avun ja tuen, mitä he tarvitsevat, eikä yhteiskunnan resurssit mene hukkaan väärintulkintojen takia.
Muistaako psykoosissa olleet/olevat, mitä kaikkea heidän ympärillään tapahtuu. Entä sekavuustilojen kohdalla (b12?, kilpirauhanen?, lääkeaineet tms.?). Pelkkien traumatriggerien aktivoituessa ilman psykoosia, sekavuustilaa ympäriltä ainakin voi tehdä havaintoja muista ihmisistä.
Minä ainakin muistan kaiken psykoosissa tapahtuneen.<
Eli myös ne tilanteet, joissa et ole mahdollisesti tullut asianmukaisesti kohdelluksi terveydenhuollossa tai läheistesi, tuttujen osalta (esim. lääkettä eteen osastolla ekaa kertaa tuodessa heti sanotaan provosoivasti kylmillä, kovilla sanoilla: ota lääke tai pistetään se piikillä. ) Manipuloinnin keinoja tunnistaa osa ihmisistä, vaikka he eivät välttämättä itse kuulluiksi tulisikaan.
Vierailija kirjoitti:
83: Eräässä lastenlaulussa jo vuosikymmeniä sitten oli sanoitettuna: Tahtoisin laittaa pyörimään positiivisen posetiivin, posetiivin positiivin, joka levittäisi iloisia ilmeitä... Sillä kyseisellä kasetilla oli kyllä tasoittamassa sen laulun kerrontaa muitakin lauluja, joten kokonaisuuksina ainakin ennen vanhaan opetettiin asioita joillekin lapsille, teineille. Kyseisessä positiivinen posetiivilaulussakin oli käsitykseni mukaan ok opetusta. Ei ainakaan kaikkien ymmärrykseen asiat ole menneet liiallisena positiivisuuden levittämisenä (Kelakin on jo huomioinut kiilakuntoutuksena jo kohdennetusti tukea tarvitsevia ja kiitos siitä)
Liiallisella positiivisuudella tarkoitin mm. sitä että silmiä suljetaan kaikelta vastuulta ja rehellisyydeltä, yleensä myös niiltä elämän nurjilta puolilta, ikäviltä asioilta.
Pidän itsekin positiivisesta elämäntyylistä mutta pystyn kohtaamaan asiat rehellisesti ja ottamaan ne vakavatkin asiat vakavasti.
Muuten positiivisuudessa ja ilosanomassa ei olekaan mitään huonoa vaan päinvastoin.
Uskonnolliset kokemukset ja skitsofrenia/psykoosit on 2 eri asiaa. Uskovaisuus ei ole mt-diagnoosi.
Hyvin moni ihminen maailmassa on kokenut yliluonnollista, olematta mt-ongelmista kärsivä.
Se taas, että joskus uskonasiat voi alkaa pyöriä jonkun psykoottisen ihmisen päässä kovaa vauhtia ja sekoittua mielenterveysongelman kanssa, ei ole kristinuskoa. Jumala on turvallinen, luja ja jämäkkä, eikä syötä aivoihin jatkuvasti jotain settiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykoosi on hieman eri kuin sekavuustilanne mutta käyttäytymistä määrittelee se persoonallisuus. Kaikki psykoosipotilaat eivät ole esimerkiksi aggressiivisia ihmisiä mutta täytyy myös muistaa että molemmissa tapauksissa ihminen saattaa käyttäytyä myös arvaamattomalla tavalla. Aina tämä ei johdu aggressiivisuudesta vaan ihminen saattaa olla pelokas tai kokea voimakasta turvattomuudentunnetta joista johtuen hän saattaa olla vainoharhainen. Tällainen ihminen saattaa puolustautua hyvin voimakkaasti. Sekin täytyy ymmärtää.
Veikkaan että aika monesta psykoosidiagnoosin saavasta kyllä tulee aggressiivinen, kun häneen suhtaudutaan kuin hulluun ja häntä pakkolääkitään. Nuohan ovat hyvin epäinhimillistäviä toimintoja ja on täysin tervettä ja normaalia reagoida niihin negatiivisesti. Sen vuoksi isot eläimekin nukutetaan, ennen kuin niitä sörkitään. Ihmisiä vaan sörkitään ja
Tässä loistava esimerkki psykoottisesta henkilöstä.
Vierailija kirjoitti:
Uskonnolliset kokemukset ja skitsofrenia/psykoosit on 2 eri asiaa. Uskovaisuus ei ole mt-diagnoosi.
Hyvin moni ihminen maailmassa on kokenut yliluonnollista, olematta mt-ongelmista kärsivä.
Se taas, että joskus uskonasiat voi alkaa pyöriä jonkun psykoottisen ihmisen päässä kovaa vauhtia ja sekoittua mielenterveysongelman kanssa, ei ole kristinuskoa. Jumala on turvallinen, luja ja jämäkkä, eikä syötä aivoihin jatkuvasti jotain settiä.
Hyvä kommentti tämäkin mutta Jumala voi puhua tai hänen enkelinsä milloin tahansa, vaikka psyykosin aikana. Heitä se ei estä. He voivat tuoda silloinkin tietoa, asioita, puhua mitä haluavat. Tämä on totta. Ymmärrän toki että uskovaisille tämä totuus voi olla epäselvä tai hämärän peitossa, sehän voi johtua siitäkin että näitä psykoositiloja on mielletty pahuudeksi tai pahaksi/huonoksi ihmisessä mutta ei Jumala hylkää lastaan edes psykoosin aikana. Vaikka ihminen ei kuulisi tai tuntisi Jumalan läsnäoloa, siltikin hän on aina turvattuna. Tämä on totuus. Meillä on koko ajan yhteys Jumalaan ja hänen palvelusväkeensä joka työskentelee enemmän ihmisten kanssa henkilökohtaisesti ollen läsnä tarkkailemassa ihmistä ja sitä että kaikki menee kuten on tarkoituskin mennä. Kukaan ihminen ei ole toista huonompi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykoosi on hieman eri kuin sekavuustilanne mutta käyttäytymistä määrittelee se persoonallisuus. Kaikki psykoosipotilaat eivät ole esimerkiksi aggressiivisia ihmisiä mutta täytyy myös muistaa että molemmissa tapauksissa ihminen saattaa käyttäytyä myös arvaamattomalla tavalla. Aina tämä ei johdu aggressiivisuudesta vaan ihminen saattaa olla pelokas tai kokea voimakasta turvattomuudentunnetta joista johtuen hän saattaa olla vainoharhainen. Tällainen ihminen saattaa puolustautua hyvin voimakkaasti. Sekin täytyy ymmärtää.
Veikkaan että aika monesta psykoosidiagnoosin saavasta kyllä tulee aggressiivinen, kun häneen suhtaudutaan kuin hulluun ja häntä pakkolääkitään. Nuohan ovat hyvin epäinhimillistäviä toimintoja ja on täysin tervettä ja normaalia reagoida niihin negatiivisesti. Sen vuoksi isot eläimekin nukutetaan, ennen kui
Ihan tervekin ihminen ärsyyntyy, hermostuu, kiukustuu, suivaantuu, raivostuu siitä jos ei saa ääntään kuuluville ja koko ajan härnätään sekä pakotetaan. Täysin luonnollista terveen ihmisen toimintaa. Olisin enemmän huolissani heistä joissa ei eloa näy, ei puhetta, ei tunnetta, ei toimintaa.
Tässä ketjussa nyt joku psykoottinen kertoo pitkästi omaa ajatuksen kulkuaan. Näin terveen silmin teksti on vähän sekavaa, ja todellakin, harhaista. Höpistää lastenlauluista ja ties mistä.
Toivottavasti olet hoidon piirissä sinä, joka noita kirjoittelet
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa nyt joku psykoottinen kertoo pitkästi omaa ajatuksen kulkuaan. Näin terveen silmin teksti on vähän sekavaa, ja todellakin, harhaista. Höpistää lastenlauluista ja ties mistä.
Toivottavasti olet hoidon piirissä sinä, joka noita kirjoittelet
Psykoosien hoito on valitettavasti nykyään Suomessa aivan retuperällä. Osastopaikkoja ei ole, osastojaksot on liian lyhyitä, avohoito on vitsi, pakkohoitoon ei oteta vaikka ois vaaraksi itselleen ja muille...todella traagista 😕.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa nyt joku psykoottinen kertoo pitkästi omaa ajatuksen kulkuaan. Näin terveen silmin teksti on vähän sekavaa, ja todellakin, harhaista. Höpistää lastenlauluista ja ties mistä.
Toivottavasti olet hoidon piirissä sinä, joka noita kirjoittelet
Jokainen saa mielipiteensä tietenkin kertoa (eihän ole edes kerrottu edeltävän mielipiteen kirjoittajan koulutustaustoja, kokemustaustoja, miltä taustalta käsin hän diagnosoi ja leimaa toisia ihmisiä). Mielipiteet ei tosiasioita mihinkään muuta. Eikä pelkässä kirjoituksessa näe ilmeitä ja esim. sitä onko kirjoiteltu asioita ns. pilke silmäkulmassa. Ihmisen ajatteluun vaikuttaa myös se, mitä ihminen on opiskellut ja mitä työtä tehnyt. Myös se yhteisö, joka tietää kirjoitetuille asioille taustoja voi ymmärtää paremmin kirjoituksia vähemmänkin sanoin kuin sellaiset, jotka on menneistä historiassa tapahtuneista asioista olleet tietämättömiä. Tietenkin voi olla outoa, hankalaa siinä kohtaa hahmottaa asioita (kun ei ole riittävästi tarkempaa kerrontaasiitä, mistä on kyse). Sekin on luonnollista.
Vierailija kirjoitti:
Spämmi poistoon.
Mitä tarkoittaa spämmi?
Aikuisena veljeni, joka asui yksin, pelkäsi kaikkein eniten mennä kotiinsa, uskoi että siellä häntä satutetaan ja yritetään jopa tappaa. Elimme lapsuutemme väkivaltaisessa perrheessä ja ainakin minä pelkäsin usein mennä kotiin, kun en tiennyt mitä siellä on. Joskus myös pelkäsin, että pahoinpitelyt riistäytyy käsistä ja kuolen.
Minulle psykoosit ovat olleet harhoja pahimmista peloistani ja myös erilaisista uskomuksistani kertovia tarinoita ja olen siis pari kertaa ollut huumepsykoosissa liiallisen valvomisen takia.