Lue keskustelun säännöt.
Psykoosien erilaiset harhat
13.10.2024 |
Jäin miettimään kun psykoosissa ihminen kokee erilaisia harhoja ja ajatus vääristymiä, on niin vainoamista, myrkytyksiä, jumal harhoja sekä mitä villeimpiä salaliittoja ja muuta sekavaa käyttäytymistä. Ja puhutaan juuri nyt kunnolla harhaisesta ihmisestä.
Usein kuitenkin ihmisellä selkeästi on jokin aihealue myös pahimmassa psykoottisuudessaan, esimerkiksi turvattomuuden tunteessa maailmanloput, vainoamiset ja hyökkäyksen kohteeksi joutuminen kun taas jotkut vaihtavat ulottuvuuksia uskoen delfiinien viisauksiin ja vessapaperirullassa pyhiä tekstejä jälleensyntyneiltä puilta, ovat Jumalan lähettiläitä jne. aiheet ovat uskonnollisia.
Itse kysymys kuuluukin määrääkö ihmisen oma persoona ja tietämys oman psykoosin aiheet? Voiko ihmisellä joka ei tiedä tai ole yhtään kiinnostunut elämässään aiheesta x saada psykoosia jossa oirehtii asiasta x?
Onko olemassa tutkimuksia tai tietoa jossa psykoottinen ihminen esimerkiksi puhuisi ja tietäisi aiheesta josta ei koskaan ole aiemmin tiennyt? Vai perustuuko psykoosin aihealueet aina oman itsensä mielenkiintoihin ja tietotasoon?
En tarkoita nyt, että puheissa pitäisi olla mitään logiikkaa ja lauseet lentelevätkin monella tiuhaan tahtiin ilman punaista johtolankaa mutta niissäkin ihmisellä yleensä on tiettyjä aiheita (vaikkei niillä mitään yhteistä olisikaan).
Miten ja millaiseksi oma ensipsykoosi siis määriytyy ja voiko aihealueita tietää ennen psykoosin puhkeamista? Perustuuko ne lainkaan omille mieltymyksille sekä peloille vai täysin arpapeliä mitä osuu kohdalle?
Kommentit (108)
Vierailija kirjoitti:
30: Ei. Jos päivystyksessä lääkäri tulkitsee asioita väärin tai oikein ja hän kirjoittaa lähetteen osastohoitoon päin niin osastolla aloitetaan (toki kertaalleen lääkäri jututtaa os:lla) nopeasti lääkitys ilman käyttäytymisen seurantaa tai enempiä jutteluita tai mahdollisuutta kirjoittaa asioita (ihmisillä on olemassa myös erilaisia oppimisvaikeuksia, joista ei ole terveydenhuollolle aina tietoa).
Olikohan se nyt tämän vuoden huhtikuusta alkaen tilanne se, että jos lääkityksestä kieltäytyy niin siihen otetaan kantaa hallinnosta tms. päin. En tiedä onko siitä muuttuneesta käytännöstä ollut ihmisille oikeasti helpotusta siihen, että he tulisivat oikein kuulluiksi vai mitä muuta vielä pitäisi muuttaa, jotta asiat olisi oikeudenmukaisia. Eihän lääkkeitä suosittelevat/määräävät lääkärit edes aina hahmota sitä, mitä kaikkia riskitekijöitä voi ihmisillä olla ilman tietynlaisia lääkkeitäkin esim. aivoverenkierron h
Pakko kyllä ihmetellä, mitä ihmettä niiden ihmisten pääkopassa tapahtuu, jotka tällaiseen osallistuvat. Kunnon psykomeininkiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole huomannut (läheisten tai tuttujen) psykooseissa mitään heidän henkilöönsä liittyviä erityispiirteitä. Psykoosisairaan luonne voi myös muuttua ihan todella paljon (nyt puhun kroonistuneesta psykoosisairaudesta, en yksittäisestä psykoosista). Täysin väkivallaton ihminenkin on muuttanut väkivaltaiseksi, esim.
Luonne muuttuu persoonallisuuden mukaan, puhukaa asioista rehellisesti. Se käytös johtuu tunteista ja asioista. Luonne muuttuu syystä, niinhän se saattaa lapsillakin jo muuttua kun kasvavat ja alkavat muokkautua omaksi persoonallisuudeksi, liittyy itsenäistymiseen.
Ei, vaan se luonne muuttuu niiden koettujen harhojen vuoksi. Ja skit
Skitsofrenia on hieman eri asia kuin psykoosikohtaus tai psykoositilanne.
Niin, se on hoitamattomien psykoosien lopputulos.
Ihan kuin vieraan ihmisen ajatuksia ne on ja hyvin realistisia. Tuskin edes paras kirjailija pystyisi kirjoittamaan yhtä uskottavasti. Ennen heitä pidettiin riivattuina koska niin erilainen se harha voi olla omasta persoonasta.
Niin, se on hoitamattomien psykoosien lopputulos.
Ei se nyt niin mene.
52: mitä sillä kuulemisella itse kukin tarkoittaa. Joillekin se on pelkästään sitä, miten korvin kuullaan ääniä (kuurot ei tietenkään kuule) ja jotkut ihmiset myös käyttää kuulla sanaa kuvaannollisena eli he eivät sitä sanaa käyttäessä varsinaisesti kuule korvin itsensä ulkopuolelta mitään. Kuullaanko silloin mielestä, ajatuksista jotain mielikuvitusta tietoisesti käyttäen vai jotenkin muuten intuitiona, armolahjana tms. (eli tässä kohtaa voisi ajatella joidenkin uskomusten mukaan ns. henkivalta-asioiden ja/tai Jumalan/jumalan vaikuttavan vai onko niissä kaikissa kohdin kyseessä pelkkää psykoosia.)
Ihmiset ymmärtää sanojakin eritavoin, eikä suomenkielellä ole käytettävissä niin paljoa sanavaihtoehtoja kuin joillain muilla kielillä. Kuulemiseen liittyviä sanojahan on joissain lauluissakin (esim. Kuule kolkutusta elon Herran..) ja ymmärtääkö niissäkin kohdin ihmiset asioita eri tavoin jostain syystä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta tulee tunne, että suunnilleen joka toisella on tai ollut joku psykoosi jossain vaiheessa.
Onhan ollut jo iät ajat tiedossa (ainakin osalla terveydenhuollossa ja joillain muillakin), että kuka tahansa voi sairastua psykoosiin elämänsä aikana. Onko se väite sitten totta vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Niin, se on hoitamattomien psykoosien lopputulos.
Ei se nyt niin mene.
Kyllä se niin menee, että hoitamattomana psykoosi kroonistuu, siinä missä hyvällä varhaisella hoidolla voi jäädä yksittäiseen/yksittäisiin psykoosiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
62: Terveydenhuollon hoitohenkilökunnalla on varmaankin halua auttaa muita ihmisiä sekä huoli omasta elannostaan ja mm. ne asiat pitää töissä siellä missä ei aina täydellisesti osata ymmärtää nopeasti tilanteita oikein, eikä hoitokäytännöissä ole riittävästi jouston varaa ja onko muutenkaan resurssit kohdallaan.
Toisaalta, jos ei virheellisiä tulkintoja tehtäisi välillä niin, miten silloin tulisi esille terveydenhuollossa käytettyjä keinoja, joilla heikoimpia, oikeasti sairaita kohdellaan toisinaan provosoivasti. Onko se sitten taas koulutuksellisista asioista johtuvaa vai työntekijöiden omaa persoonallisuutta, jolla he kohtaavat oletetusti itseään heikompia ja ymmärtämättömämpiä ihmisiä. (Osastohoitopaikkoja on jo vähennetty, joten ei enää ole vara tehdä virheellisiä arvioita!) Kaikkien terveys ja turvallisuus asiathan sitä on tarpeellista saada kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Ihan kuin vieraan ihmisen ajatuksia ne on ja hyvin realistisia. Tuskin edes paras kirjailija pystyisi kirjoittamaan yhtä uskottavasti. Ennen heitä pidettiin riivattuina koska niin erilainen se harha voi olla omasta persoonasta.
Todellisuudessa ihminen on koko ajan yhteydessä henkimaailmaan, halusi tai ei. On puhetta henkivalloista, demoneista, riivauksesta, enkeleistä, psykoosista, intrusive thoughts, jne. Kaikki samaa ilmiötä: henkimaailma viestii ihmiselle, joka on riittävän herkkä vastaanottamaan. Ihminen joko kuuntelee näitä ajatuksiaan tai sivuuttaa ne merkityksettöminä. Kaikki niitä kuitenkin kuulevat
Henkiä voi nousta muistoista, traumoista, implantteina (esim. joku netflix-sarja tai vaikkapa projisoidut kauhuskenaariot), ym. Puhutaan "spirituaalisesta hygieniasta" kun ihminen on sen verran valaistunut, ettei enää saastuta itseään esim. jollain vampyyri-, murha- tai muilla hengillä ja vaikutteilla. Valtaväestö, mukaanlukien nämä "hoitajat" saattavat kuunnella murhapodcasteja ja kantaa murhaajien henkiä mukanaan, altistaa "asiakkaitaan" niille...
Olkaa herkkiä ja välttäkää jokaista ihmistä, josta saatte huonoja viboja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta tulee tunne, että suunnilleen joka toisella on tai ollut joku psykoosi jossain vaiheessa.
Onhan ollut jo iät ajat tiedossa (ainakin osalla terveydenhuollossa ja joillain muillakin), että kuka tahansa voi sairastua psykoosiin elämänsä aikana. Onko se väite sitten totta vai ei.
Siis kaikki ihmiset ovat henkisiä. Se kenet lääketeollisuus onnituu nalkittamaan "sairaus" tai "psykoosi"-ansaansa on asia erikseen. Omasta mielestäni on outoa, että pidätte tuollaista uhkaavaa puhekieltä täysin normaalina. Ajatelkaapa, jos joku sanoisi, että kuka tahansa voi r aiskata elämänsä aikana, ja sitten kulkisi kadulla selittämässä tätä ihan kuin ei mitään. Vähä-älyinenkin tajuaa, että tuossa levitetään r aiskauskulttuuria
Mutta niin se menee lääketeollisuudessa, että ensin on myytävä diagnoosi, sitten vasta voi myydä lääkkeen. Ja jos diagnoosi ei ole tunnettu ja kansan hyväksymä, voi saada huonon maineen jos omien sepitystensä perusteella harrastaa vapaudenriistoa ja pakkolääkintää - sen vuoksi tuota kulttuuria on pakko kylvää ja levittää ensin. Pahuutta se on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta tulee tunne, että suunnilleen joka toisella on tai ollut joku psykoosi jossain vaiheessa.
Onhan ollut jo iät ajat tiedossa (ainakin osalla terveydenhuollossa ja joillain muillakin), että kuka tahansa voi sairastua psykoosiin elämänsä aikana. Onko se väite sitten totta vai ei.
Siis kaikki ihmiset ovat henkisiä. Se kenet lääketeollisuus onnituu nalkittamaan "sairaus" tai "psykoosi"-ansaansa on asia erikseen. Omasta mielestäni on outoa, että pidätte tuollaista uhkaavaa puhekieltä täysin normaalina. Ajatelkaapa, jos joku sanoisi, että kuka tahansa voi r aiskata elämänsä aikana, ja sitten kulkisi kadulla selittämässä tätä ihan kuin ei mitään. Vähä-älyinenkin tajuaa, että tuossa levitetään r aiskauskulttuuria
Mutta niin se menee lääk
Afrikkalainen sananlasku kuuluu, "When the hyena wants to eat its children, it will first accuse them of smelling like goats."
Ensin myydään diagnoosi, sitten kun yleisö on vakuutettu, aletaan tekemään pahaa uhrille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt on jonkun psykoosipotilaan itsepuhelua tän ketjun loppuosa 🙁.
Vierailija kirjoitti:
Voisi olettaa, että 90 prosenttia hihhuliuskovaisista on psykoottista.
Ihminen on aina jonkinasteisessa psykoosissa; kun olet ns. normaalin kategoriassa niin uskottelet maailman ja ihmisten olevan kauniimpia ja parempia kuin mitä ne oikeasti ovat. Uskovaisuus on tämän positiivisen psykoottisuuden toiveikkuuden hiukan villiintynyt jatke, mutta kuitenkin useimiten normi maailmalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisi olettaa, että 90 prosenttia hihhuliuskovaisista on psykoottista.
Ihminen on aina jonkinasteisessa psykoosissa; kun olet ns. normaalin kategoriassa niin uskottelet maailman ja ihmisten olevan kauniimpia ja parempia kuin mitä ne oikeasti ovat. Uskovaisuus on tämän positiivisen psykoottisuuden toiveikkuuden hiukan villiintynyt jatke, mutta kuitenkin useimiten normi maailmalla.
Ei. Ihminen ei ole aina jonkinasteisessa psykoosissa. Psykoosi on ihan oikea lääketieteellinen käsite, jonka sisältöä sä et voi vaan määritellä jonkun oman kuvitelmasi mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta tulee tunne, että suunnilleen joka toisella on tai ollut joku psykoosi jossain vaiheessa.
Onhan ollut jo iät ajat tiedossa (ainakin osalla terveydenhuollossa ja joillain muillakin), että kuka tahansa voi sairastua psykoosiin elämänsä aikana. Onko se väite sitten totta vai ei.
Ei nyt kuka tahansa voi sairastua psykoosisairauksiin tai saada psykoosikohtauksia. Näin on haluttu sanoa ettei kukaan loukkaantuisi ja kokisi huonommuudentunnetta johtuen häpeästä ja mahdollisesti kiusanteosta.
Sekavuustilat ovat taas mahdollisia ihan kenelle tahansa ja missä iässä tahansa.
On kuitenkin muistettava että tärkeintä on huolehtia jokaisesta ihmisestä eikä jäädä analysoimaan kenenkään ihmisen yksityisasioita. Terveydenhuollossa ovat myös omat merkintätavat ja hoitohenkilökunnan ymmärrys vaikuttaa tulkintaan tottakai.
Osa harhoistani liittyi kyllä uskomuksiini mutta suurin osa ihan randomia mielikuvituksen tuotetta. Minulla oli vain kivoja harhoja.
70: Lasten kirjoittelun kohdalta voi parhaimmillaan lasten psykiatrian hoitohenkilökunta hoksata, että kirjoitettua juttua tulee lastenohjelmasta, eikä mistään sen epämääräisemmin tulkittavista seikoista. Tällöin ei tarvitse aloittaa mitään lääkityksiä, vaikka epäselvässä tilanteessa alaikäinen on saattanut päätyä osastolle asti. Totuus voi kokonaisuudessa tulla esille asioiden kulkuun muutamassa kuukaudessa ajallaan, vaikka ei kokonaan kaikki selviäisikään osastohoidon/- tarkkailun aikana, miksi tilanne on kärjistynyt siihen, että on tarvittu terveydenhuollon väliin tuloa hetken tueksi.
Entä miten kävisi aikuisten kohdalla vastaavanlaisissa tilanteissa, kun eihän henkilökunta voi tietää edes kaikkea sitä, mitä ihmiset ruudusta katselevat. Paperille kirjoitetuista asioista ei aikuisten kohdalla välttämättä edes keskustella yhtään mitään osastoilla jostakin syystä (onko edes aina kyse siitä, ettei ole riittävästi aikaa), vaikka paperille kirjoitetut tekstit/kuvat olisi helppoa kuvata tai muuten ottaa talteen epäselvyyksien välttämisen takia (lasten foniatrian pkl:lla on esim. talletettu paperille täytettyjä lomakkeita sähköiseen muotoon, joten nykytekniikalla asioiden pitäisi kyllä onnistua ok). Miten laajaa moniammatillista verkostoa tarvittaisiin tilanteita ratkomaan epäselvissä tilanteissa. Kuitenkin on kyse ihmisten loppuelämiin asti vaikuttavista asioista, miten he tulevat jatkossa kohdelluiksi ja kuulluiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisi olettaa, että 90 prosenttia hihhuliuskovaisista on psykoottista.
Ihminen on aina jonkinasteisessa psykoosissa; kun olet ns. normaalin kategoriassa niin uskottelet maailman ja ihmisten olevan kauniimpia ja parempia kuin mitä ne oikeasti ovat. Uskovaisuus on tämän positiivisen psykoottisuuden toiveikkuuden hiukan villiintynyt jatke, mutta kuitenkin useimiten normi maailmalla.
Ei. Ihminen ei ole aina jonkinasteisessa psykoosissa. Psykoosi on ihan oikea lääketieteellinen käsite, jonka sisältöä sä et voi vaan määritellä jonkun oman kuvitelmasi mukaan.
Hiukan toki kärjistin, sanotaan sitten mieluummin, että ihmiset ovat aina jonkinasteisissa harhakäsityksissä, jotka maalaavat heidän maailmankuvaansa epärealistisiksi ja epätosiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisi olettaa, että 90 prosenttia hihhuliuskovaisista on psykoottista.
Ihminen on aina jonkinasteisessa psykoosissa; kun olet ns. normaalin kategoriassa niin uskottelet maailman ja ihmisten olevan kauniimpia ja parempia kuin mitä ne oikeasti ovat. Uskovaisuus on tämän positiivisen psykoottisuuden toiveikkuuden hiukan villiintynyt jatke, mutta kuitenkin useimiten normi maailmalla.
Ei. Ihminen ei ole aina jonkinasteisessa psykoosissa. Psykoosi on ihan oikea lääketieteellinen käsite, jonka sisältöä sä et voi vaan määritellä jonkun oman kuvitelmasi mukaan.
Diagnosissakin on äärilaidat. Tosi hankalat ja hädin tuskin, jos ollenkaan kriteerit täyttävät. Vetääköhän lääkärit joskus sen alimman tulkinnan mukaan diagnoosit ihan Kelan tukien takiakin voimaan, jotta ihmiset ei jäisi elannotta.
(Iloinen, eloisa uskovan perheen lapsi, kun alle kouluikäisenä traumatisoituu vakavasti (hyvin vakavasti?) niin iloisuus katoaa. Totuutta etsiessä aikuisiällä iloisuuden, eloisuuden paluu (ilman terapiaa) saatetaan tulkita maanisuuden suuntaan, psykoottisuuden suuntaan (kun pitäisi olla koko elämä jatkuvasti alakuloinen, masentunut, eikä sitä lapsuudessa ollutta iloisuutta saisi enää aikuisiällä näyttää; ai niin, oliko se nyt vuosikymmeniä sitten siinä puoli kuusi lastenohjelmassa laulu: piiri pieni pyörii lapset siinä hyörii. Sormet sanoo sanoo soo, soo, soo. Kengän kannat koo, koo, koo. Vakavina seisovat seisovat vallan niin kuin vanhemmat eli olihan sitä opetusta aikuisten käyttäytymismallista kerrottu jo ihan YLE:lläkin aikoinaan). Kiitos huono kuntoisista hampaista niin ei ainakaan enää tule liian iloisia ilmeitä)
Skitsofrenia on hieman eri asia kuin psykoosikohtaus tai psykoositilanne.