Miten saada motivoitumaton ja asenneongelmainen nuori opiskelemaan?
En enää tiedä mitä voitaisiin tehdä. Ysiluokkalaisella menee koulu aivan vihkoon. Häntä ei vaan kiinnosta. Mikään oppi ei tartu edes vahingossa. Arvosanat kokeista välillä 4-6. Mikään ei motivoi. Ollaan yritetty hyvällä ja pahalla. Kertokaa omat vinkkinne, jos siellä olisi jotain mitä ei vielä olla kokeiltu.
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kommenteista, en ehdi vastata jokaiseen yksitellen. Hyviä pointteja on tullut, kiitos. Positiivista tosiaan se että käy sitä koulua kyllä eli ei lintsaa, eikä käytä päihteitä. Meillä on aika tiukat kotiintuloajat joista hän kyllä valittaa mutta joita hän noudattaa. Hän tekee läksyt, teemme usein niitä myös yhdessä, ja valmistautuu kokeisiin, ja me kyselemme kyllä. Ehkä palvelen itse häntä liikaa, teen mm. aamupalat valmiiksi (koska muuten hän ei söisi mitään ennen koulua). Hänellä on vastuualueita kotona, joista kyllä huolehtii. Leikkaa nurmikon kesällä ja tekee lumityöt talvella. Oman huoneensa siivoaa. No, ei oma-aloitteisesti mutta he
Tirsk! Miten pihalla voit olla?
Otetaanpa esimerkki oppimisvaikeuksista. Esimerkiksi lukivaikeudet ovat yksi oppimisvaikeuksien tyyppi. Lukihäiriöstään on julkisesti kertonut esim. Ruotsin kruununprinsessa Victoria. Hän on saanut paljon tukea koulussa ja muussa elämässä lukivaikeuksiinsa aina korkeakoulutasoa myöten. Esimerkkinä vaikkapa uutisten ja briiffien kuuntelu lukemisen sijaan ja suulliset tehtävät kirjallisten sijaan tarvittaessa.
Väitätkö, ettei lukihäiriötä ole olemassa? Että kaikki pystyvät lukemaan samalla tavalla, kun tarpeeksi yrittää? Samat periaatteet koskee muitakin oppimisvaikeuksia. Ne ei mene pois asenteella vaan vaatii, että opetusta muokataan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisissa keskusteluissa palstalla haukutaan inkluusio maanrakoon.
Nytkö palstatrollien mielestä erityisoppilaita ei ole olemassakaan? Kaikki vaan opiskelemaan samat asiat samoissa luokissa?
Kukaan ei ole sanonut, etteikö niitä olisi olemassa. Ongelma on siinä, että sellaiseksi pyritään leimaamaan hyvin matalalla kynnyksellä.
Millä perusteella ap:n lapsi on mielestäsi "leimattu matalalla kynnyksellä"? Päinvastoin, sen erityistuen puolesta joutuu taistelemaan eikä resursseja meinaa löytyä. Tarvittavaa apua ei saa helposti eikä varsinkaan liian helposti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kommenteista, en ehdi vastata jokaiseen yksitellen. Hyviä pointteja on tullut, kiitos. Positiivista tosiaan se että käy sitä koulua kyllä eli ei lintsaa, eikä käytä päihteitä. Meillä on aika tiukat kotiintuloajat joista hän kyllä valittaa mutta joita hän noudattaa. Hän tekee läksyt, teemme usein niitä myös yhdessä, ja valmistautuu kokeisiin, ja me kyselemme kyllä. Ehkä palvelen itse häntä liikaa, teen mm. aamupalat valmiiksi (koska muuten hän ei söisi mitään ennen koulua). Hänellä on vastuualueita kotona, joista kyllä huolehtii. Leikkaa nurmikon kesällä ja tekee lumityöt talvella. Oman huoneensa siivoaa. No, ei oma-aloitteisesti mutta he
Ap:n lapsella on todettu oppimisvaikeus jo kauan sitten. Älä sekoita oppimisvaikeutta motivaatio-ongelmaan.
Kukaan ei ole sanonut, etteikö niitä olisi olemassa. Ongelma on siinä, että sellaiseksi pyritään leimaamaan hyvin matalalla kynnyksellä.