Lue keskustelun säännöt.
Onko elämä kolmekymppisenä ohi?
11.10.2024 |
Minulta jäi kokematta biletys, matkustaminen, myöhään valvotut yöt ja opiskelemaankin pääsin vasta myöhemmin, korona-aikana. Tuntuu, että nuoruus jäi elämättä ja tein vain töitä 20-vuotiaana. Mitä nyt 30-vuotiaana? Ikätovereiden elämät ovat täynnä pilttipurkkeja, vaippoja, gugguuta. Mennään naimisiin ja ostetaan talo. Alanko avantouimaan, että tämä elämään liittyvä ahdistus katoaisi, vai mitä pitäisi tehdä.
Kommentit (121)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikätoveriesi elämä kuulostaa minusta aika ankealta. Kukin tavallaan. Tee itse ihan mitä haluat, tee elämästäsi mieleisesi!
Elämä ei ole ohi edes sitsemänkymppisenä, jos vain elää saa.
Millä tavalla kuulostaa ankealta?
Pilttipurkit, vaipat, gugguut.
Huomaa, että olet lapseton. Lapsi tuo elämään syvän merkityksellisyyden jonka vain vanhempi kykenee ymmärtämään. Hänellä on kokemusta lapsettomana ja lapsen kanssa elämästä joten kannattaa kuunnella kun kokemus puhuu :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän 3-kymppinen ole vielä nuori, ihmisen keski-ikä on 80-85 vuotta. Ei olla edes puolessa välissä, tästä se biletys vasta alkaakin kun on päässy nuoruuden naiivisuudesta ja vielä on matkaa keski-iän kyynisyyteen!
Aika reppanoita ovat ne, jotka ajattelevat olevana nuoria kolmikymppisenä. mutta maailmahan tyhmenee koko ajan, joten hyvinkin osuu siihen.
Voi sua reppanaa.
Mitäs nuorelle nelikymppiselle kuuluu`;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koville ottaa palstapulleroilla se fakta, ettei 30-vuotias ole enää nuori! :D
ei nyt sentään mikään teini mutta nuori aikuinen. Työuraakin jäljellä vielä 40 vuotta.
Mutta nuori ei enää ole, kun junttien pitää tyhmine tatskoineen tätä nuoruutta aina jankuttaa. Ei vanhakaan toki.
Nuorisolain mukaan nuori on alle 29 vuotias. Kun Sanna Marin oli pääministeri niin hänen nuoruuttaan hehkutettiin jokaisessa asiayhteydessä, vaikka hän oli jo 34 vuotias. Hän oli toki suht. nuori poliitikkona ja pääministerinä koska suomalaisten poliitikkojen ikä valitettavasti painottuu yli keski-iän, mutta 34, ainakaan tämän keskustelun perusteella, ei siis ole mikään nuori enää. Turhaan hehkutettiin siis nuoruutta.
34v on aivan liian nuori pääministeriksi. Ainakin Marinille täysin ylivoimainen paikka.
Vierailija kirjoitti:
Näköalatonta soopaa ap. Kehotan sinua aloittamaan harrastuksen, jossa haastat itseäsi sekä fyysisesti että älyllisesti. Sellainen, jossa voi kehittyä. Se on äärimmäisen koukuttavaa, terveellistä, nautinnollista, inspiroivaa. Fysiikka huononee lopulta iän myötä, joten kannattaa käyttää sitä, kun vielä voi.
Ihmisten tyhmyys on liian rasittavaa. Vanhana kannattaa hommata loputon määrä päihteitä. Ne on vanhana ainoa ilo elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole ohi, kaikkien elämät vaan ei mene just samalla tavoin eikä kaikkien tarvitse kokea kaikkea. Ainakin itselläni tämä on vapauttanut paljon elämistä ja ajattelua. 30-vuotiaana voi halutessaan elää vielä melkolailla nuoren elämää.
Usein mielekkyys elämään tulee myös siitä, että miettii kuinka voi auttaa tai ilahduttaa muita. Tätä voi toteuttaa hyvin pienessäkin mittakaavassa ja se voi kohdistua yhteen tai useampaan ihmiseen tai laajempaan yhteyteen (esim. luonto tai yhteiskunta). Itse en ole koskaan haaveillut perheestä, omakotitalosta, autosta jne., hyvää elämää voi elää toisinkin. Ajoittainen ahdistuskin kuuluu elämään, sen yhteydessä voi pyrkiä tutkailemaan tuleeko se ulkoisista odotuksista vai omista ajatuksista ja kokemuksista.
Avantouintikin voi olla ihan hyvä juttu, tiedän, että se on auttanut monia, vaikka viittauksesi olikin varmaan ainakin jossain määrin sarkasmia <3
- N55
Jos "elämä" on sinulle pelkkää biletystä, matkustamista ja myöhään valvottuja öitä, niin kaikkea sitä voi harrastaa vielä 70-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse koin että kolmekymppisenä elämä vasta alkoi. Kunnolla vasta nelikymppisenä. Kolmekymppiseksi asti kaikki oli aika takkuista, hirveästi vaatimuksia sekä itseltä että muilta, opinnot, epävarmuus, miellyttämisen tarve joka sai pohtimaan, pitääkö tehdä kuten kaikki muut ja jääkö jostain vaille jos ei tee.
Kolmenkympin jälkeen tajusin, että muiden suosittelema elämä ei oikeastaan ole mulle realistinen vaihtoehto. Vauvakuumetta ei koskaan vaan tullut, toisaalta ei ollut sellaista parisuhdettakaan johon lapsia olisi ollut turvallista yrittää. Nyt viisikymppisenä elämä on parempaa kuin olisin koskaan voinut edes kuvitella.
Pulleat rintalihakset, karvainen rinta, leveät hartiat, hoikka, pitkät paksut vaaleat latvoista luonnonkiharat hiukset, litteähkö masu, lihaksikkaat käsivarret, lihakset näkyvät ihon alta. Naisten päät kääntyvät kun liikun kaupungilla kireässä paidassa. Joo ihan tyytyväinen ulkonäkööni olen.
Mutta työtä se on vaatinut ihan älyttömästi, kymmeniä tunteja liikuntaa viikossa. Enkä ole ulkonäön vuoksi liikkunut vaan terveyden, kaunis kroppa tulee sivutuotteena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon 31 ja elän elämäni parasta aikaa.
Elämässä on edelleen kemuja ja kekkereitä, mutta nyt osaa valikoida mihin viitsii osallistua ja osaa juoda sen verran, ettei tuu krapulaa.
Mulla on paljon harrastuksia ja ystäviä ja asun kahdessa eri maassa. Erosin alkuvuodesta, koska mies sanoi, että nyt perustetaan perhe. Mutta en vielä halunnut perustaa perhettä, hänelle se toivottavasti toteutuu. Elämä voi olla omannäköistä ja kiinnostavaa
On se ohi. Ala tehdä jo testamenttia. Tv.kohta kuuskymppinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teet tietysti sitä mikä tekee sinut onnelliseksi. Ei sen tarvi olla perhe-elämä ja pilttipurkit ja gugguu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun oot jo luonut uraa, niin seuraava vaihe vois olla biletys ja matkustaminen. Jos kaipaat matkaseuraa, niin ei sovelluksista tai reissupalstoilta tai mene nuorten aikuisten ryhmämatkalle, jossa tapaat samanhenkisiä tyyppejä. Sitä kun teet vuoden-pari, ehkä löydät kumppanin ja haluat perustaa perheen. Tai keksit jotain muuta haluamaasi.
Kyllä, avantouinti auttaa ahdistukseen hyvin. Ehkä kannattaa myös ettiä samanhenkistä seuraa vaikka jostain kaveripalstalta.
Kyllä 20vuoden jälkeen elämä alkaa olla ohi.
50v unissa elää sitten elämätöntä elämää.
Näin mun kohdallani on ollut.
Kolmekymppisenä elämä alle kolmekymppisenä on tietysti ohi.
Jaahas. Mitä biletyksessä on muka kokemisen arvoista....
Unohda se nuoruus. Tää venaa 50 villitystä. Parikymppisenä ryypättiin rälläättiin. Toilailtiin, käytiin vankilassa. Sit tipahti lapsia. Piti tehdä 30 vuotiaana duunia ja elää täysillä lasten kanssa. Leikkipuistoilu ja leikkiminen oli miljoona kertaa kivempaa, kuin biletys. Kohta ne lähtee ulos pesästä. Pitää laittaa humppakengät valmiiksi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 20vuoden jälkeen elämä alkaa olla ohi.
50v unissa elää sitten elämätöntä elämää.
Näin mun kohdallani on ollut.
Miä elän niitä vaihtoehtoelämiä vaikka yhden olenkin elänyt (en vielä kokonaan) - tyyliin "entä jos"...
Olisinkin ollut töissä nuoruuteni.. Näin yli 30v ilman työkokemusta ja koulut kesken, alkaa olla elämä kaikkine mahdollisuuksineen ohitse.