Onko elämä kolmekymppisenä ohi?
Minulta jäi kokematta biletys, matkustaminen, myöhään valvotut yöt ja opiskelemaankin pääsin vasta myöhemmin, korona-aikana. Tuntuu, että nuoruus jäi elämättä ja tein vain töitä 20-vuotiaana. Mitä nyt 30-vuotiaana? Ikätovereiden elämät ovat täynnä pilttipurkkeja, vaippoja, gugguuta. Mennään naimisiin ja ostetaan talo. Alanko avantouimaan, että tämä elämään liittyvä ahdistus katoaisi, vai mitä pitäisi tehdä.
Kommentit (121)
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän 3-kymppinen ole vielä nuori, ihmisen keski-ikä on 80-85 vuotta. Ei olla edes puolessa välissä, tästä se biletys vasta alkaakin kun on päässy nuoruuden naiivisuudesta ja vielä on matkaa keski-iän kyynisyyteen!
Mihin kyynisyyteen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50-vuotiaana elämä alkaa olla jo ohi.
Ei varmasti ala.
t. 48v
Ei olekaan, mutta nuoruutta kaipaavat ankkahuulet ovat TODELLA SÄÄLITTÄVIÄ.
Työelämä on. Jos olet hakemassa työtä, alat olla yli-ikäinen monessa paikassa. Nelikymppiset on jo ongelmajätettä.
Vierailija kirjoitti:
50-vuotiaana elämä alkaa olla jo ohi.
Ainakin kaikki sellainen mikä tekee elämästä elämisen arvoista. Onneksi katukaupasta saa sellaisia aineita joilla ei jää kitumaan vanhuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikätoveriesi elämä kuulostaa minusta aika ankealta. Kukin tavallaan. Tee itse ihan mitä haluat, tee elämästäsi mieleisesi!
Elämä ei ole ohi edes sitsemänkymppisenä, jos vain elää saa.
Millä tavalla kuulostaa ankealta?
Pilttipurkit, vaipat, gugguut.
Mikä niissä on ankeaa?
Kolmenelikymppisille palstavirtahevoille tämä on arka asia. Hehän ovat tietysti nuoria vielä 50 v ja 200kg
On se ohi jos sä uskot sen olevan ohi. Mutta jos lopetat ulinan ja alat vaan tehdä mitä huvittaa niin ei
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikätoveriesi elämä kuulostaa minusta aika ankealta. Kukin tavallaan. Tee itse ihan mitä haluat, tee elämästäsi mieleisesi!
Elämä ei ole ohi edes sitsemänkymppisenä, jos vain elää saa.
Millä tavalla kuulostaa ankealta?
Pilttipurkit, vaipat, gugguut.
Mikä niissä on ankeaa?
Kaikki. Siis sellaiselle, joka ei koe äitiyttä omaksi jutukseen.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän 3-kymppinen ole vielä nuori, ihmisen keski-ikä on 80-85 vuotta. Ei olla edes puolessa välissä, tästä se biletys vasta alkaakin kun on päässy nuoruuden naiivisuudesta ja vielä on matkaa keski-iän kyynisyyteen!
Aika reppanoita ovat ne, jotka ajattelevat olevana nuoria kolmikymppisenä. mutta maailmahan tyhmenee koko ajan, joten hyvinkin osuu siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikätoveriesi elämä kuulostaa minusta aika ankealta. Kukin tavallaan. Tee itse ihan mitä haluat, tee elämästäsi mieleisesi!
Elämä ei ole ohi edes sitsemänkymppisenä, jos vain elää saa.
Millä tavalla kuulostaa ankealta?
Pilttipurkit, vaipat, gugguut.
Mikä niissä on ankeaa?
Kaikki. Siis sellaiselle, joka ei koe äitiyttä omaksi jutukseen.
No luulisi, että lapsia hankkineet ihmiset ovat ajatelleet, että kokevat, kun ovat päättäneet lapsia hankkia. Hassua, että toisten elämästä pitää etsiä ankeutta, vaikka kyseiset ihmiset itse olisivat tyytyväisiä elämäänsä. Aloittajahan ei ole, kas kun et sano hänen elämänsä olevan ankeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän 3-kymppinen ole vielä nuori, ihmisen keski-ikä on 80-85 vuotta. Ei olla edes puolessa välissä, tästä se biletys vasta alkaakin kun on päässy nuoruuden naiivisuudesta ja vielä on matkaa keski-iän kyynisyyteen!
Mihin kyynisyyteen?
No mä en tunne kuin kyynisiä keski-ikäisiä, ei kai kaikki sellasia oo mut ehkä tää oli huumoria. Älä oo niin kyyninen ja ota vakavasti.
Näköalatonta soopaa ap. Kehotan sinua aloittamaan harrastuksen, jossa haastat itseäsi sekä fyysisesti että älyllisesti. Sellainen, jossa voi kehittyä. Se on äärimmäisen koukuttavaa, terveellistä, nautinnollista, inspiroivaa. Fysiikka huononee lopulta iän myötä, joten kannattaa käyttää sitä, kun vielä voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän 3-kymppinen ole vielä nuori, ihmisen keski-ikä on 80-85 vuotta. Ei olla edes puolessa välissä, tästä se biletys vasta alkaakin kun on päässy nuoruuden naiivisuudesta ja vielä on matkaa keski-iän kyynisyyteen!
Aika reppanoita ovat ne, jotka ajattelevat olevana nuoria kolmikymppisenä. mutta maailmahan tyhmenee koko ajan, joten hyvinkin osuu siihen.
Voi sua reppanaa.
Haluaisitko siis bilettää, matkustaa ja valvoa myöhään? Voit tehdä niitä kaikkia, vaikket olisikaan nuori. Sekoitatko nuoruuden ja valinnanvapauden?
Ehkä olet yksinäinen, kun ikätoverit tekevät muita (ei niin kiinnostavia sinusta?) asioita? Hanki seuraa nuoremmista ja muista kaltaisistasi, jotka haluavat tehdä "nuoremmille tyypillistä asioita". Kansainvälisesti seuraa voi löytyä helpommin kuin kotikulmien pienistä piireistä.
Jos sinulla ei ole muita rajoituksia kuin ikä (esim. terveysongelmat, talousongelmat) niin sinulla ei oikeasti ole rajoituksia.
Vierailija kirjoitti:
Ikätoveriesi elämä kuulostaa minusta aika ankealta. Kukin tavallaan. Tee itse ihan mitä haluat, tee elämästäsi mieleisesi!
Elämä ei ole ohi edes sitsemänkymppisenä, jos vain elää saa.
Niin kuulostaa minustakin. Yksi parhaita nuoruuden epäonnistumisiani oli se, etten löytänyt pysyvää kumppania, koska silloin olisin jossain mielenhäiriössä saattanut hankkia lapsia. Nyt kolmekymppisenä olen tyytyväinen että asiat menivät kuten menivät ja tiedän, ettei äitiys olisi minua varten. Haluan käyttää elämäni jollakin toisella tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikätoveriesi elämä kuulostaa minusta aika ankealta. Kukin tavallaan. Tee itse ihan mitä haluat, tee elämästäsi mieleisesi!
Elämä ei ole ohi edes sitsemänkymppisenä, jos vain elää saa.
Niin kuulostaa minustakin. Yksi parhaita nuoruuden epäonnistumisiani oli se, etten löytänyt pysyvää kumppania, koska silloin olisin jossain mielenhäiriössä saattanut hankkia lapsia. Nyt kolmekymppisenä olen tyytyväinen että asiat menivät kuten menivät ja tiedän, ettei äitiys olisi minua varten. Haluan käyttää elämäni jollakin toisella tavalla.
Mun mielestä on outoa tuo, että toisen ihmisen elämä kuulostaa ankealta, jos se ei ole juuri sitä, mitä itse sattuu haluamaan. Puuttuuko kykyä nähdä asioita muiden näkökulmasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikätoveriesi elämä kuulostaa minusta aika ankealta. Kukin tavallaan. Tee itse ihan mitä haluat, tee elämästäsi mieleisesi!
Elämä ei ole ohi edes sitsemänkymppisenä, jos vain elää saa.
Niin kuulostaa minustakin. Yksi parhaita nuoruuden epäonnistumisiani oli se, etten löytänyt pysyvää kumppania, koska silloin olisin jossain mielenhäiriössä saattanut hankkia lapsia. Nyt kolmekymppisenä olen tyytyväinen että asiat menivät kuten menivät ja tiedän, ettei äitiys olisi minua varten. Haluan käyttää elämäni jollakin toisella tavalla.
Et sinä tiedä, onko äitiys sinua varten, koska et ole äiti. Voit toki kertoa itsellesi, ettei se ole sinua varten.
Eiköhän 3-kymppinen ole vielä nuori, ihmisen keski-ikä on 80-85 vuotta. Ei olla edes puolessa välissä, tästä se biletys vasta alkaakin kun on päässy nuoruuden naiivisuudesta ja vielä on matkaa keski-iän kyynisyyteen!