Lue keskustelun säännöt.
Onko elämä kolmekymppisenä ohi?
11.10.2024 |
Minulta jäi kokematta biletys, matkustaminen, myöhään valvotut yöt ja opiskelemaankin pääsin vasta myöhemmin, korona-aikana. Tuntuu, että nuoruus jäi elämättä ja tein vain töitä 20-vuotiaana. Mitä nyt 30-vuotiaana? Ikätovereiden elämät ovat täynnä pilttipurkkeja, vaippoja, gugguuta. Mennään naimisiin ja ostetaan talo. Alanko avantouimaan, että tämä elämään liittyvä ahdistus katoaisi, vai mitä pitäisi tehdä.
Kommentit (121)
Täytin juuri 30, ja koen elämän olevan vasta alkamassa. Parikymppisenä kaikki oli puurtamista, ensin tein töitä vuosia, että pääsin omilleni, löysin puolison, ostettiin se talo ja lähdettiin vauvarumbaan, painettiin taas töitä että saatiin kaikki maksettua ja opiskelin siinä samassa paremman ammatin, että joskus helpottaisi. Nyt olen vasta valmistunut ja uudessa vakituisessa työssä, talous on vakaa ja pikkulapsiaikakin ohi. Minulla on vihdoin aikaa myös omille harrastuksille ja elämä on tasapainoista ja näkyy edessä se aika, kun voi tehdä muutakin kun selviytyä arjesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt sitten tiedä, onko bilettäminen välttämätön kokemus ihmiselle. Nuoruus ei ole mitenkään automaattisesti se aika, joka on elämän tärkein. Ennen kaikkea sun pitää miettiä, millaista elämää haluat elää, mitä asioita siltä haluat. Jos kaverisi ovat nyt siinä iässä, että lapset ovat pieniä, tee heidän kanssaan sellaisia asioita, jotka onnistuvat tuossa elämänvaiheessa. Tärkeintähän on kuitenkin se ihmissuhde.
Vierailija kirjoitti:
Pulleat rintalihakset, karvainen rinta, leveät hartiat, hoikka, pitkät paksut vaaleat latvoista luonnonkiharat hiukset, litteähkö masu, lihaksikkaat käsivarret, lihakset näkyvät ihon alta. Naisten päät kääntyvät kun liikun kaupungilla kireässä paidassa. Joo ihan tyytyväinen ulkonäkööni olen.
Mutta työtä se on vaatinut ihan älyttömästi, kymmeniä tunteja liikuntaa viikossa. Enkä ole ulkonäön vuoksi liikkunut vaan terveyden, kaunis kroppa tulee sivutuotteena.
Pulleat manboobsit, karvainen perse, kapeat hartiat, tukeva, kalju, pullea masu, lihaksettomat käsivarret eikä lihakset näy ihran alta. Todennäköisesti se oikeampi kuvaus.
Minun poikani soittaa selloa ja olen itse poikkeuksellisen älykäs. Kuuntelen klassista musiikkia ja elämä on parasta.
32v ja varakas
Vierailija kirjoitti:
En nyt sitten tiedä, onko bilettäminen välttämätön kokemus ihmiselle. Nuoruus ei ole mitenkään automaattisesti se aika, joka on elämän tärkein. Ennen kaikkea sun pitää miettiä, millaista elämää haluat elää, mitä asioita siltä haluat. Jos kaverisi ovat nyt siinä iässä, että lapset ovat pieniä, tee heidän kanssaan sellaisia asioita, jotka onnistuvat tuossa elämänvaiheessa. Tärkeintähän on kuitenkin se ihmissuhde.
Lisään vielä omaan viestiini: musta tuo ajatus, että kolmikymppisenä elämä olisi ohi, on aika šokeeraavaa. Oon nelikymppinen ja mun mielestä elän nyt elämäni toistaiseksi parasta aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 35v ja tämä on elämän parasta aikaa tähän mennessä. Opiskelen työn ohessa toista tutkintoa ja on ihan mahtavaa miten raha riittää kaikkeen ja vapaa-aikaakin on paljon. Voi käydä opiskelijariennoissa ja tulla uberilla kotiin ja aamulla woltata ruokaa.
50-vuotiaana elämä alkaa olla jo ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
50-vuotiaana elämä alkaa olla jo ohi.
Ootko ollenkaan tietoinen, millainen eliniänodote Suomessa on?
En nauttinut erityisesti nuoruuden bilettämisestä eikä se ollut mitään elämän parasta aikaa. Koen että nyt 30+ on ihan eri tavalla mahdollisuuksia keskittyä oikeasti mieluisiin asioihin eikä sosiaalisista paineista jaksa välittää. On edessä pitkä ja kurja elämä, jos jo tässä iässä kokee olevansa vanhus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koville ottaa palstapulleroilla se fakta, ettei 30-vuotias ole enää nuori! :D
ei nyt sentään mikään teini mutta nuori aikuinen. Työuraakin jäljellä vielä 40 vuotta.
Mutta nuori ei enää ole, kun junttien pitää tyhmine tatskoineen tätä nuoruutta aina jankuttaa. Ei vanhakaan toki.
Nuorisolain mukaan nuori on alle 29 vuotias. Kun Sanna Marin oli pääministeri niin hänen nuoruuttaan hehkutettiin jokaisessa asiayhteydessä, vaikka hän oli jo 34 vuotias. Hän oli toki suht. nuori poliitikkona ja pääministerinä koska suomalaisten poliitikkojen ikä valitettavasti painottuu yli keski-iän, mutta 34, ainakaan tämän keskustelun perusteella, ei siis ole mikään nuori enää. Turhaan hehkutettiin siis nuoruutta.
Toivottavasti ei ole ohi, t. samoja ahdistuksia... itsekään en bilettänyt, matkustellut, valvonut öitä, tai muuta, enkä juurikaan saanut kavereita. Tuntuu että nuoruus ja elämä on vain valunut hukkaan, kun 20 vuotta on kulutettu koulujen penkeillä, ilman takeita oman alan töistä, tai nykyisessä talouden tilassa töistä ylipäänsä... Noh, toivottavasti parin vuoden sisään pääsisin jo eteenpäin elämään omaa elämääni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ei ole ohi, t. samoja ahdistuksia... itsekään en bilettänyt, matkustellut, valvonut öitä, tai muuta, enkä juurikaan saanut kavereita. Tuntuu että nuoruus ja elämä on vain valunut hukkaan, kun 20 vuotta on kulutettu koulujen penkeillä, ilman takeita oman alan töistä, tai nykyisessä talouden tilassa töistä ylipäänsä... Noh, toivottavasti parin vuoden sisään pääsisin jo eteenpäin elämään omaa elämääni.
On kuitenkin mahdollista nauttia muista asioista, vaikka esim. työura ei olisikaan toiveiden mukainen. Elämässä arvokkainta on ihmissuhteet.
Se on ohi silloin kun susta tuntuu siltä. Joillakin jo 15v, toisilla 93v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On joten niskakiikku ainoa ratkaisu.
Ikätoveriesi elämä kuulostaa minusta aika ankealta. Kukin tavallaan. Tee itse ihan mitä haluat, tee elämästäsi mieleisesi!
Elämä ei ole ohi edes sitsemänkymppisenä, jos vain elää saa.
Vierailija kirjoitti:
Ikätoveriesi elämä kuulostaa minusta aika ankealta. Kukin tavallaan. Tee itse ihan mitä haluat, tee elämästäsi mieleisesi!
Elämä ei ole ohi edes sitsemänkymppisenä, jos vain elää saa.
Millä tavalla kuulostaa ankealta?
Vierailija kirjoitti:
50-vuotiaana elämä alkaa olla jo ohi.
Ei varmasti ala.
t. 48v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikätoveriesi elämä kuulostaa minusta aika ankealta. Kukin tavallaan. Tee itse ihan mitä haluat, tee elämästäsi mieleisesi!
Elämä ei ole ohi edes sitsemänkymppisenä, jos vain elää saa.
Millä tavalla kuulostaa ankealta?
Pilttipurkit, vaipat, gugguut.
ei ole -palstaläski nuori 40 v, 150 kg
Ap, nuoruutesi on "ohi", koska koet niin. Eli pitkälti asennekysymys tämäkin. Kun minä olin aidosti nuori, esimerkiksi teini-ikäinen, olin masentunut, enkä kokenut olevani erityisen nuori ja eläväinen. Pikemmin koin, että elämäni oli kuin jo lipunut ohi. Sitä se masennus teettää. Nyt huomattavasti vanhempana taas koen olevani enemmän elossa ja tässä suhteessa "nuorempi" ja virkeämpi. Ilmeisesti tämä näkyy myös päälle päin, sillä sellaiset noin 20-25-vuotiaat usein luulevat minua ikäisekseen vaikka olen näitä kymmenen vuotta vanhempi. Toki tässä on myös kyse geeneistä ja ulkoisista seikoista, mutta myös muu olemus ja elämänasenne vaikuttavat.