Lue keskustelun säännöt.
Miten akateeminen eroaa käytännössä amk: tutkinnon suorittaneesta?
Kommentit (252)
Vierailija kirjoitti:
Entisestä tekusta tuli kavereita jotka osasivat tehdä asioita käytännössä ja korkeakoulusta niitä jotka hallitsivat teorian.
Amiskorkea on näiden välimuoto jossa ei opeteta enää käytännön taitoja riittävästi kun aika käytetään siihen että ollaan opiskelevinaan vähän teoriaakin että voidaan kutsua itseään "korkeakouluksi".
Minulla on inssin paperit tekusta, ylemmät AMK:sta ja kohta yliopistosta. Teku oli näistä se kovin ja vaativin koulu vaikka silloin oli pitkä kouluputki kirjoituksineen juuri takana. Toisaalta kyllähän kymmenien vuosien työkokemus alalta helpottaa näitä jatkoja. Välillä tekisi mieli opettaa näitä rohvessooreja siitä, mitä yritysmaailmassa oikeasti tehdään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateemiset ovat wolt kuskeina ja AMK- laiset oman alan töissä.
Syvä alemmuuskompleksi paistaa läpi. En voisi koskaan kuvitella akateemikon sanovan AMK:laiselle, että tämä raataa Wolt-kuskina. Akateemikkoa ei yksinkertaisesti kiinnosta, mitä AMK:lainen tekee, vaan keskittyy omaan akateemiseen työhönsä eikä alemmuudentuntoisesti vertaile itseään muihin.
Juttelin juuri puhelimessa akateemisesti koulutetun opiskelukaverini kanssa.
Käytettyjä autoja Itä-Suomessa myy hän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateemiset ovat wolt kuskeina ja AMK- laiset oman alan töissä.
Syvä alemmuuskompleksi paistaa läpi. En voisi koskaan kuvitella akateemikon sanovan AMK:laiselle, että tämä raataa Wolt-kuskina. Akateemikkoa ei yksinkertaisesti kiinnosta, mitä AMK:lainen tekee, vaan keskittyy omaan akateemiseen työhönsä eikä alemmuudentuntoisesti vertaile itseään muihin.
Juttelin juuri puhelimessa akateemisesti koulutetun opiskelukaverini kanssa.
Käytettyjä autoja Itä-Suomessa myy hän.
Anekdoottisi=keskimääräinen akateemisesti koulutettu myy käytettyjä autoja Itä-Suomessa.
Tätä myötähäpeän määrää. Huomaa tosiaan, ettei ole kouluja paljon käyty tai aivoja käytetty.
Yliopisto on teorioiden, tieteen ja tutkimuksen opinahjo. Siellä opitaan ajattelemaan kokonaisuuksia, ymmärtämään asioiden välisiä suhteita ja tiedon tuottamista.
AMK on käytännön töiden esittelypaikka, valitettavasti sieltä valmistuva tradenomi ei osaa edes kirjanpitoa, piti palkata vanhan ajan merkonomi, siis se nykyisen tradenomin edeltäjä, joka osasi homman. Nykyajan merkonomit ovat amis-koulun käyneitä, ei samaa tasoa vanhan merkonomin kanssa.
Insinöörit ovat todella hyviä työnjohtajia ja sairaanhoitajat hoitoalan vastuullisia tekijöitä, muuten amk-tutkinnot ovat kyllä yhtä tyhjän kanssa, vailla mitään käytännön osaamista.
Vierailija kirjoitti:
No itse en halua hakea maisteriopintoihin sen vuoksi, etten tykkää "tutkija" asenteesta ja asetelmasta. Kiinnostavat ilmiöt tapahtuvat nyt, ja niissä pysyy mukana vain elämällä. Tutkijat sitten anaalisoivat niitä joskus 15v päästä, ja 15v päästä siitä tutkimus rantautuu suomeen, eli ollaan kovasti myöhässä kehityksen kärjestä
Tiede on myös äärimmäisen ylimielistä ja seksististä, hyvin kaukana mistään neutraalista totuudesta. Se on maailman uskomusjärjestelmistä nuorin ja hengeltään n. 15v poika. Siitosjutut ja misogynia ovat vahvasti läsnä matlussa
Mutta siis, tieteellinen viitekehys itsessään, eli kutakuinkin edellisten tiedenörttien tekemien julkaisujen lukeminen tai populaaritutkimukset eivät vaan tarjoa pääsyä sellaiselle kokemukselliselle laatutasolle, mitä elämältä odotan. Kvalitatiivinen tutkimus jonkun *asian* parissa voisi olla mielenkiintoista, mutta enpä tiedä tarvitseeko sitä varten akateemista tutkintoa
Joko 5/5-trolli tai lääkkeet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yliopisto on teorioiden, tieteen ja tutkimuksen opinahjo. Siellä opitaan ajattelemaan kokonaisuuksia, ymmärtämään asioiden välisiä suhteita ja tiedon tuottamista.
AMK on käytännön töiden esittelypaikka, valitettavasti sieltä valmistuva tradenomi ei osaa edes kirjanpitoa, piti palkata vanhan ajan merkonomi, siis se nykyisen tradenomin edeltäjä, joka osasi homman. Nykyajan merkonomit ovat amis-koulun käyneitä, ei samaa tasoa vanhan merkonomin kanssa.
Insinöörit ovat todella hyviä työnjohtajia ja sairaanhoitajat hoitoalan vastuullisia tekijöitä, muuten amk-tutkinnot ovat kyllä yhtä tyhjän kanssa, vailla mitään käytännön osaamista.
En tiedä mihin tuon näkemyksesi perustat, mutta ainakin hoitoalalla ne vastuulliset hoitotyöntekijät ovat lähihoitajia. Sairaanhoitajat ovat hoitotyön asiantuntijoita. Olisi helppoa yksinkertaistaa asioita ja sanoa, että yliopisto on vain teorian, tieteen ja tutkimuksen opinahjo, mutta eihän se niin ole. On paljon akateemisia soveltavia tieteenaloja, joissa työelämäyhteistyö on todella tärkeä osa kokonaisuutta, esimerkiksi lääkärit, opettajat, DI:t. Samoin AMK:ssa opetus perustuu tieteeseen, ja tavoitteena on teorian ja käytännön yhdistäminen, tosin painotus on usein enemmän työelämän tarpeiden puolella, mutta kyllä siinä molempia elementtejä on. Ammattioppilaitokset ovat sitten asia erikseen, niissä opetus on hyvinkin käytäntölähtöistä ja sieltä valmistuu niitä käytännön osaajia, joita kaipailit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amk-tutkinto vastaa kai lähinnä entistä opistoasteen tutkintoa. Onhan niillä nyt eroa jos joku on suorittanut opisto-asteen ja toinen päntännyt yliopistossa viisi vuotta. Käsittääkseni amk-tutkintoa laajennettiin jonkin verran aikoinaan siten että melkein kaikessa pystyy suorittamaan kyseisen tutkinnon. Täällä tuo keskustelu menee usein siihen että kumpi nyt on sitten parempi ihminen mutta siihen ei voi vastata jonkin koulutuksen perusteella.
Silloin aivan AMK:n alkuaikoina tutkinto käytännössä vastasi lähinnä entistä opistoastetta, koska alkuvaiheessa suurin osa opettajista tuli vanhoista opistoista. Tosin opettajillekin määrättiin pakollisia pätevöitymisopintoja, eikä moni enää siirtymäkauden jälkeen voinutkaan jatkaa entisessä virassaan. Parinkymmenen vuoden aikaan ero AMK:n ja yliopiston välillä on koko ajan pienentynyt.
Melkein joka paikassa muualla kuin Suomessa on jo nyt niin, että yliopistossa voi valita työelämälähtöisen tai teorialähtöisen linjan. On suosittua tehdä ensin työelämälähtöinen kanditutkinto, jolla pääsee töihin. Sen jälkeen osa jatkaa maisteriohjelmaan. Niitäkin on monissa paikoissa sekä työelämälähtöisiä että teorialähtöisiä. Jos on tehnyt sekä kandin että maisterin työelämälähtöisesti (kuten esim. meidän presidentti), ja haluaa kuitenkin jatkaa tohtoriohjelmaan, voi teoriat opiskella tohtoriohjelman alussa, jolloin se on vähän pidempi. Tämä on muualla maailmassa hyväksi havaittu malli. Toivottavasti tulisi pian Suomeenkin ja loppuisi keinotekoinen jako AMK-yliopisto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...Akateemikko... keskittyy omaan akateemiseen työhönsä...
Juttelin juuri puhelimessa akateemisesti koulutetun opiskelukaverini kanssa.
Käytettyjä autoja Itä-Suomessa myy hän.
Anekdoottisi=keskimääräinen akateemisesti koulutettu myy käytettyjä autoja Itä-Suomessa.
Tätä myötähäpeän määrää. Huomaa tosiaan, ettei ole kouluja paljon käyty tai aivoja käytetty.
Teet aika paljon johtopäätöksiä olemattomilla lähtötiedoilla. Ei se mitään -- meillä on totuttu siihen.
Anekdoottini kohde oli alkuperäisen postaajan hieman lapsellinen ajatus, että akateeminen työ olisi akateemikon elämän ainoa sisältö. En tunne yhtään akateemikkoa, mutta tuntemieni akateemisesti koulutettujen joukkoon mahtuu monenlaista viheltäjää.
Monet heistä sattuvat olemaan taloustieteen maistereita ja tekevät työkseen myös ihan tavallista kauppaa. Onko se akateemista työtä? Riippuu varmaan akateemisen työn märitelmästä.
Jos ajat jonkin vähänkin isomman kaupungin laitapuolelle, voit havaita, että uusien ja käytettyjen autojen kauppa ei ole mitään nappikauppaa. Opiskelukaverini tekee sillä ihan hyvää tiliä -- ja pysyy itse laatuautoissa -- vaikkei se hänen pääaktiviteettinsa olekaan.
Vierailija kirjoitti:
Akateemiset luulevat olevansa sivistyneempiä kuin AMK:it ja AMK:it luulevat olevansa sivistyneempiä kuin amislaiset.
Todellisuudessa korkeasti koulutetut naiset ei osaa käyttää edes porakonetta.
Höpsistä nyt taas, minä käytin porakonetta oman sivuaineeni pakollisessa harjoittelussakin yliopistossa opiskellessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko jonkun mielestä porakoneen käyttö ja nurmikon leikkuu jotenkin vaikeaa? Näin akateemisena naisena olen aina molemmat osannut, enkä edes tajunnut, että joku mies voisi pitää noita taitoina.
Jep. Lapsikin osaa molemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko jonkun mielestä porakoneen käyttö ja nurmikon leikkuu jotenkin vaikeaa? Näin akateemisena naisena olen aina molemmat osannut, enkä edes tajunnut, että joku mies voisi pitää noita taitoina.
Onko lukeminen taito?
Ei ihan riitä, että osaa lukea, ei yliopistossa ainakaan ja tuskin amkissakaan. Vähän pitää myös ajatella katsos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kai niillä nyt jotain eroa luulisi olevan. Vai mitä järkeä muuten olisi ollut perustaa ammattikorkeita?
Amk vastaa entistä opistotason tutkintoa ja sen suorittaminen ei vaadi välttämättä ylioppilastutkintoa ja akateeminen tutkinto taas vaatii lähes aina ylioppilastutkinnon ja yliopistossa opiskelua. Joillakin aloilla monet amk-tutkinnon suorittaneet suorittavat tämän tutkinnon jälkeen vielä ylemmän tason korkeakoulu- ja yliopistotutkintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...Akateemikko... keskittyy omaan akateemiseen työhönsä...
Juttelin juuri puhelimessa akateemisesti koulutetun opiskelukaverini kanssa.
Käytettyjä autoja Itä-Suomessa myy hän.
Anekdoottisi=keskimääräinen akateemisesti koulutettu myy käytettyjä autoja Itä-Suomessa.
Tätä myötähäpeän määrää. Huomaa tosiaan, ettei ole kouluja paljon käyty tai aivoja käytetty.
Teet aika paljon johtopäätöksiä olemattomilla lähtötiedoilla. Ei se mitään -- meillä on totuttu siihen.
Anekdoottini kohde oli alkuperäisen postaajan hieman lapsellinen ajatus, että akateeminen työ olisi akateemikon elämän ainoa sisältö. En tunn
Juju on kuitenkin siinä, että maisteri tai tohtori, jolla on tutkijan koulutus, voi myydä autoja missä tahansa, olla wolt-kuskina tai uimavalvojana (jos on siihen kurssit käyty). Jne. Mutta ammattikoulun tai ammattikorkeakoulun käynyt ei pääsääntöisesti voi tehdä akateemiset kriteerit täyttävää tutkimusta, vertaisarvioitua, metodologisesti oikeaoppista tutkimusta.
Erilaista tutkimusta ja "tutkimusta" kyllä voivat tehdä ketkä tahansa tietokirjailijat, mutta se ei ole tieteellistä tutkimusta. Todettakoon, että oli koulutustausta mikä tahansa, hyvän tietokirjan kirjoittaminen on kovaa työtä, ja kaikki kunnia hyvin asiansa tehneille harrastelijoille.
Mainitsin edellä, että "pääsääntöisesti" ei voi tehdä. Tiedän yhden vastaesimerkin: koulukiusauksen vuoksi lukion kesken jättänyt, eli peruskoulupohjalta ponnistava toimittaja Jani Kaaro päätyi tiedetoimittajana ollessaan pohtimaan ja selvittämään erästä asiaa, otti yhteyttä alan tutkijoihin ja päätyi kirjoittamaan näiden kanssa yhteisen tiedeartikkelin.
Mutta Kaaro on pikemminkin se yksi poikkeus, joka testaa sääntöä. Pääsääntö on, että siinä, missä tieteelliseen tutkimukseen koulutettu ihminen voi tehdä melkeinpä mitä tahansa työkseen, tieteellistä tutkimusta ei voi tehdä kukaan muu kuin tieteelliseen tutkimukseen koulutettu ihminen.
Se on eri asia, mitä yhteiskunta eri aikoina tarvitsee, mutta tutkimusta ei voi olla ilman koulutettuja, päteviä tutkijoita.
Siinä on akateemisen ja ei-akateemisen koulutuksen suuri ero. Ja juuri tutkimuksen vuoksi tarvitaan akateemista koulutusta. Nimenomaan perustutkimuksen vuoksi, koska perustutkimuksen parista nousee soveltava tutkimus ja sieltä sitten käytännön sovellukset.
Vierailija kirjoitti:
Akateeminen on opiskellut yliopistossa, amk on ollut amiksessa yhden ylimääräisen vuoden. Se ero ainakin.
Amis on ammattikoulu ja eri asia kuin AMK.
Vierailija kirjoitti:
Ero varmaan se, ettei yliopiston käynyt ajattelekaan AMK-tutkintoja tai jaksa niitä omaan tutkintoonsa verrata, kun taas AMK:n käynyt todennäköisemmin pohtii näitä turhanpäiväisiä asioita, todennäköisesti jonkinlaisesta alemmuudentunteesta johtuen.
Älä yleistä. Itse olen viittä vaille valmis sairaanhoitaja enkä kyllä vertaa omaa koulutusta mihinkään yliopistotutkintoihin. Tuollainen yleistäminen on lapsellista..
Vierailija kirjoitti:
Amk vastaa entistä opistotason tutkintoa ja sen suorittaminen ei vaadi välttämättä ylioppilastutkintoa ja akateeminen tutkinto taas vaatii lähes aina ylioppilastutkinnon ja yliopistossa opiskelua. Joillakin aloilla monet amk-tutkinnon suorittaneet suorittavat tämän tutkinnon jälkeen vielä ylemmän tason korkeakoulu- ja yliopistotutkintoja.
Ei nyt ihan, minäkin heitin lukion kesken ja kävin amiksen. Sitten vain lukua ja pääsykokeisiin. Pääsin sisään. Toki yliopistossa oli sitten suoritettava ne ruotsin ym aineiden perusopinnot, jotka muuten olisivat olleet lukiossa. Hankalin osa yliopistoa on päästä sinne sisään, sen jälkeen ei poikennut paljoa ammattikoulusta, paitsi että toki itsellä oli intoa ja kiinnostusta asiaan enemmän yliopistossa ja asiat ehkä siksi tuntuivat yliopistossa yksinkertaisilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK:n käyneillä on alemuuskompleksi.
Totta. Narsistisia amisjuntteja, jotka luulevat olevansa sivistyneitä, kun ovat lukeneet 7 kirjaa.
Sä sen sijaan olet päässyt hädin tuskin peruskoulun läpi. Kukaan koulutettu ja sivistynyt ihminen ei nimittäin suolla tuollaista tekstiä näppikseltään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen amis (merkonomi) ja olen sivistyneempi kuin 83% yliopiston käyneistä.
Tässä on tyypillinen amis. Niiden ego ei kestä sitä faktaa, että ovat meidän korkeasti koulutettujen alapuolella.
Vaikea uskoa, että tuollaisia lapsellisia yleistyksiä tekevä ihminen olisi korkeasti koulutettu.
Olen itsekin huomannut, että amk:t valehtelevat häpeilemättä opiskelijoilleen. Hyvä esimerkki ovat tradenomit. Luulevat pääsevänsä asiantuntijatehtäviin, mutta käytännössä sihteerin hommia ja kaupan kanssaa pukkaa. Hyvä kysymys on myös se tarvitaanko sellaista amk sosiaalialan koulutusta, joka ei valmista varsinaiseen sosiaaliohjaukseen.