Lue keskustelun säännöt.
Miten akateeminen eroaa käytännössä amk: tutkinnon suorittaneesta?
Kommentit (252)
Amk-tutkinto vastaa kai lähinnä entistä opistoasteen tutkintoa. Onhan niillä nyt eroa jos joku on suorittanut opisto-asteen ja toinen päntännyt yliopistossa viisi vuotta. Käsittääkseni amk-tutkintoa laajennettiin jonkin verran aikoinaan siten että melkein kaikessa pystyy suorittamaan kyseisen tutkinnon. Täällä tuo keskustelu menee usein siihen että kumpi nyt on sitten parempi ihminen mutta siihen ei voi vastata jonkin koulutuksen perusteella. Joku voi käydä ylipoiston ja tehdä ikänsä töitä kaupan kassalla ja toinen opiskella vaikka sähkäriksi. Loppujen lopuksi kumpikin tienaa elämänsä aikana yhtä paljon ja lopputuloksena on sama jokaisella. Paikka mullan alla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Amiskapohjalta arveslisin, että olisiko erona opintojen syvyys? En tiedä, mutta siksi kysynkin.
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston käynyt tietää tieteellisen tutkimuksen teon perusteet. Olen lukenut paljon työni puolesta AMK:n lopputöitä, eikä niissä ole minkäänlaista tieteellisyyttä.
AMK:n tarkoitus ei ole tieteellinen tutkimus. Joten olisi yllättävää jos lopputyöt olisivat tieteellisesti päteviä. Turha edes verrata AMK:ta ja yliopistoa, koska tarkoitus ihan eri. AMK valmistaa käytännön työhön ja alansa ammattilaisia. Yliopisto taas valmistaa lähinnä tutkimustyötä ja tieteellistä ajattelua varten, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta (kuten lääkis, joka on myös hyvin käytännönläheistä).
Näkisin on kumpikaan, AMK tai yliopisto, ei ole toistaan parempi, vaan loppujen lopuksi kyse on siitä millainen koulutus tai työ henkilöä itseään kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Onko jonkun mielestä porakoneen käyttö ja nurmikon leikkuu jotenkin vaikeaa? Näin akateemisena naisena olen aina molemmat osannut, enkä edes tajunnut, että joku mies voisi pitää noita taitoina.
Mietin samaa, mutta toisaalta monille akateemisia naisia dissaaville käytännön osaamisellaan päteville ei-akateemisille miehille näyttää olevan aivan ylivoimaisen monimutkaista esim. laittaa ruokaa, jos kyseessä on joku makkaran grillausta monipuolisempi annos, tai pestä pyykkiä niin, että koneesta tulevat vaatteet ovat puhtaita sekä alkuperäisen värisiä ja kokoisia. Niin että ehkä sitten nurmikonleikkuukin on heille todellinen taito.
Onneksi tällaiset miehet taitavat olla vähenemään päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Amiskapohjalta arveslisin, että olisiko erona opintojen syvyys? En tiedä, mutta siksi kysynkin.
Luultavasti.
Amk -koulutettu osaa tehdä sääntöjen mukaista suorittavaa työtä. Akateeminen osaa räätälöidä ja soveltaa sen lisäksi. Kapasiteetti on paljon laajempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän monta, jotka ovat jatkaneet ins > DI. :D Varmaan kiukuttaa, kun ei ollakaan niin ylimystöä. Itsekin aijon
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston käynyt tietää tieteellisen tutkimuksen teon perusteet. Olen lukenut paljon työni puolesta AMK:n lopputöitä, eikä niissä ole minkäänlaista tieteellisyyttä.
Onko ero siis sama kuin teknikolla ja insinöörilllä? Teknikko tietää käytännön asioista enemmän kuin insinööri ja insinööri tietää teorian paremmin. AMK tietää enemmän käytännön asioista kuin yliopiston käynyt ja yliopiston käynyt tietää teoriasta enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston käyneillä on myös sydämen sivistys paljon paremmalla tolalla. Esim. akateemisessa maailmassa ei tunneta juurikaan työpaikkakiusaamista.
Kaada ittelles vaan.
Missähän umpiossa sinäkin olet kasvanut.
Aika hassuja yleistyksiä koulutuksesta tässäkin ketjussa on. Itselläni on opistoasteen tutkinnon lisäksi yliopistotutkinto ja ihan samanlainen ihminen olen aina ollut koulutuksistani huolimatta. Arvostan molempia koulutuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateemiset luulevat olevansa sivistyneempiä kuin AMK:it ja AMK:it luulevat olevansa sivistyneempiä kuin amislaiset.
Todellisuudessa korkeasti koulutetut naiset ei osaa käyttää edes porakonetta.
Wolt tuo ruuan ja amikset käyttää porakonetta maksua vastaan.
Akateemiset ovat wolt kuskeina ja AMK- laiset oman alan töissä.
Itse konsulttialalla, vaativaa infrasuunnittelua, AMK insinööri, työkokemusta em tehtävissä 18 v. Vastaan suunnittelun teknisistä ratkaisuista, ohjaan ja tuen nuorempia suunnittelijoita, joissa on sekä AMK että teknisen yliopistosta valmistuneita. Tarkastan suunnitelmat ja varmistan työn laadukkuuden. AMK taustaisilla alussa paremmat valmiudet suunnittelutyöhön, YO pohjaisilla pitää aloittaa perusasioista. Myöhemmin erot kyllä tasoittuvat. Hämmästyttää vain että esimerkiksi ammattitekstin tuotoksista ei voi päätellä koulutustaustaa.
Jatkossa urakehityksen ratkaisee henkilökohtaiset ominaisuudet sekä oma mielenkiinto. Kummallakin koulutuspohjalla voi kehittyä erinomaiseksi asiantuntijaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Amk-tutkinto vastaa kai lähinnä entistä opistoasteen tutkintoa. Onhan niillä nyt eroa jos joku on suorittanut opisto-asteen ja toinen päntännyt yliopistossa viisi vuotta. Käsittääkseni amk-tutkintoa laajennettiin jonkin verran aikoinaan siten että melkein kaikessa pystyy suorittamaan kyseisen tutkinnon. Täällä tuo keskustelu menee usein siihen että kumpi nyt on sitten parempi ihminen mutta siihen ei voi vastata jonkin koulutuksen perusteella. Joku voi käydä ylipoiston ja tehdä ikänsä töitä kaupan kassalla ja toinen opiskella vaikka sähkäriksi. Loppujen lopuksi kumpikin tienaa elämänsä aikana yhtä paljon ja lopputuloksena on sama jokaisella. Paikka mullan alla.
Silloin aivan AMK:n alkuaikoina tutkinto käytännössä vastasi lähinnä entistä opistoastetta, koska alkuvaiheessa suurin osa opettajista tuli vanhoista opistoista. Tosin opettajillekin määrättiin pakollisia pätevöitymisopintoja, eikä moni enää siirtymäkauden jälkeen voinutkaan jatkaa entisessä virassaan. Parinkymmenen vuoden aikaan ero AMK:n ja yliopiston välillä on koko ajan pienentynyt. Suurin ero on tällä hetkellä että AMK:ssa päätutkinto on alempi korkeakoulututkinto ja yliopistoissa edelleen päätutkinto on ylempi tutkinto, maisterin tutkinto. Toki yliopistoissakin tehdään ensin kandi, mutta se on välitutkinto, eikä sillä yleensä saa vielä töitä. Ylemmät AMK-tutkinnot taas puolestaan on tarkoitettu jo työssä oleville ja niitä tekevät (lähinnä julkisen sektorin) työntekijät, jotta saavat muodollisen pätevyyden virkaan. Jokin aivan marginaalinen prosentti YAMK:n suorittaneista jatkaa yliopistoon tohtoritutkintoon. Useampi tekee niin, että suorittaa ensin AMK-tutkinnon ja sen jälkeen yliopiston maisteriohjelmassa maisteritutkinnon. Eivätkä hekään tosiaan ihmisenä muuksi muutu siinä välissä. Opetan noita kaikkia, tehnyt tätä hommaa jo parikymmentä vuotta ja nähnyt muutoksen. Minun puolestani noita voisi kouluttaa kaikkia saman katon alla (yliopistossa siis) ja erot teorialähtöisempien ja soveltavampien linjojen välillä saisi ihan helposti aikaan esim. suuntautumisvaihtoehdoilla. Tästä koituisi varmasti synergiaetua ja iso säästökin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tasoero. Akateeminen uskoo tietävänsä, amk-koulutettu tietää osaavansa 🤷🏼
Taidat edustaa amk-tasoa.
Täytyy sanoa näin automaatiasentajana että molemmat ovat yhtä vieraantuneita todellisuudesta. Töissä menee eniten aikaa hukkaan korjatessa inssien "älynväläyksiä" ja selittäessä suunnittelijoille miksi sitä ei voi käytännössä tehdä noin.
Siksi juuri tarvitaan monen tason ihmisiä. Yliopistossa sekä opetuksessa että etenkin tutkimuksessa todellisuutta tarkastellaan usein hieman erilaisesta näkökulmasta kuin käytännössä. Muun muassa eri teorioiden ja metodien valossa.
Mutta et kuitenkaan tee? Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateemiset luulevat olevansa sivistyneempiä kuin AMK:it ja AMK:it luulevat olevansa sivistyneempiä kuin amislaiset.
Todellisuudessa korkeasti koulutetut naiset ei osaa käyttää edes porakonetta.
Wolt tuo ruuan ja amikset käyttää porakonetta maksua vastaan.
Akateemiset ovat wolt kuskeina ja AMK- laiset oman alan töissä.
Akateemiset ovat kehittäneet wolt-softan, johtavat yritystä ja kuittaavat voitot. AMKit imee peukaloa.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ero on sairaanhoitajalla ja lääkärillä? Mikä ero on diplomi-insinöörillä ja insinöörillä? Mikä ero on rakennusmestarilla ja arkkitehdillä?
Mainitsemasi alat ovat minulle vieraampia, joten esitän saman vastauksen sisältävän kysymyksen suurelle yleisölle tutummsssa muodossa: Miten majuri Sarastien, luutnantti Lammion, vänrikki Koskelan, alikersantti Rokan ja sotamies Rahikaisen toimenkuvat ja vastuut poikkesivat toisistaan?
Niinpä.
Pari ajatusta:
-- Jatkosodan jälkeen tuo selkeä järjestelmä on sotkettu osittain perustelluista, mutta osittain tässäkin keskustelussa esille tulleista naurettavista syistä. Muistan kuinka omana varusmiesaikanani silloiset toimiupseerit vaihtoivat heille tarjotut palkankorotukset kapteenin arvomerkkeihin.
-- Upseerit on ehkä yksi yhtenäisimmistä ammattiryhmistä. Heillä on samanlaiset taustat ja arvot, joiden perusteella he ovat hakeutuneet vuosia kestävään sisäoppilaitostyyppiseen koulutukseen sekä paljolti muun yhteiskunnan ulkopuolella oleviin työnantajan ympäristöihin valmistautumaan poikkeusolojen johtotehtäviin. Olen päässyt seuraamaan joidenkin, lähinnä majuritason esiupseerien toimintaa erilaisissa tilanteissa ja havainnut, että kaikesta edellä kerrotusta huolimatta voi olla kaksi samannäköistä miestä, mutta ei koskaan kahta samaa ratkaisua.
Summa summarum: Inhimillinen toiminta on yllättävää ja ennalta arvaamatonta. Kaikki eivät pelaa samaa peliä. Tämä luo paineita johtamiselle.
[Kuvattu toimintamalli on tehokas organisoitaessa vakiintunutta toimintaa. Uutta luomaan pyrkivän toiminnan organisoimiseen on muitakin toimivia tapoja.]
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateemiset luulevat olevansa sivistyneempiä kuin AMK:it ja AMK:it luulevat olevansa sivistyneempiä kuin amislaiset.
Todellisuudessa korkeasti koulutetut naiset ei osaa käyttää edes porakonetta.
Wolt tuo ruuan ja amikset käyttää porakonetta maksua vastaan.
Akateemiset ovat wolt kuskeina ja AMK- laiset oman alan töissä.
Hyvä tietää, että ne bangladeshilaiset kuskit ovat peräti akateemikkoja! Pizzat varmasti ainakin osaavissa käsissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateemiset luulevat olevansa sivistyneempiä kuin AMK:it ja AMK:it luulevat olevansa sivistyneempiä kuin amislaiset.
Todellisuudessa korkeasti koulutetut naiset ei osaa käyttää edes porakonetta.
Wolt tuo ruuan ja amikset käyttää porakonetta maksua vastaan.
Akateemiset ovat wolt kuskeina ja AMK- laiset oman alan töissä.
Syvä alemmuuskompleksi paistaa läpi. En voisi koskaan kuvitella akateemikon sanovan AMK:laiselle, että tämä raataa Wolt-kuskina. Akateemikkoa ei yksinkertaisesti kiinnosta, mitä AMK:lainen tekee, vaan keskittyy omaan akateemiseen työhönsä eikä alemmuudentuntoisesti vertaile itseään muihin.
Hienosti "kiteytetty" rasittavan ihmisen määritelmä.