Lue keskustelun säännöt.
Yksinäisyyteen syrjäytyneet -vertaistukea?
11.10.2024 |
Onko kukaan noussut tilasta, jossa on ollut vuosia tai vuosikymneniä niin yksin, ettei ole ketään ihmistä osallistumassa omaan arkeen ja miten se kävi?
Miten olette selvinneet muutot, remontit, vakavat sairaudet jne. yksin?
Ottaa taas voimille tämä oma tilanne ja vaikea nähdä mitään valoisaa tuevaisuutta.
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Mä olen 50v nainen ja olen elänyt noin aikuisikäni. Mulle se ei tosin ole koskaan aiheuttanut mitään ongelmia. Muutot - tilattu muuttopalvelusta. Remontit - sama, ammattilaiset tekemään. Vakavia sairauksia ei onneksi ole ollut, mutta eiköhän sitten jos kovin vakaa on, pääse joko sairaalaan potemaan, tai kotisairaanhoito tulee käymään kotona kuten vanhuksillekin.
En mä kyllä ole ikinä kokenut mitään asioita vaikeiksi yksin. Sitä ehkä helpottaa se, että olen varsin hyvätuloinen, joten ei tee tiukkaa maksaa vaan kaikista ulkopuolelta ostettuina palveluina.
No, itsellä tämä toimi siihen asti kunnes sairastuin vakavaan masennukseen. En jaksa enää tehdä asioita kuten ennen ja tulot romahtivat myöskin ja tuli paljon uusia menoja (hoito yksityisellä).
Minä kyllä kaipaisin perheenjäsentä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen 50v nainen ja olen elänyt noin aikuisikäni. Mulle se ei tosin ole koskaan aiheuttanut mitään ongelmia. Muutot - tilattu muuttopalvelusta. Remontit - sama, ammattilaiset tekemään. Vakavia sairauksia ei onneksi ole ollut, mutta eiköhän sitten jos kovin vakaa on, pääse joko sairaalaan potemaan, tai kotisairaanhoito tulee käymään kotona kuten vanhuksillekin.
En mä kyllä ole ikinä kokenut mitään asioita vaikeiksi yksin. Sitä ehkä helpottaa se, että olen varsin hyvätuloinen, joten ei tee tiukkaa maksaa vaan kaikista ulkopuolelta ostettuina palveluina.
No, itsellä tämä toimi siihen asti kunnes sairastuin vakavaan masennukseen. En jaksa enää tehdä asioita kuten ennen ja tulot romahtivat myöskin ja tuli paljon uusia menoja (hoito yksityisellä).
Minä kyllä kaipaisin perheenjäsentä.
Tämä siis ap.
Etkö koskaan väsy? Hoidatko muiden asioita vai ainoastaan omasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen 50v nainen ja olen elänyt noin aikuisikäni. Mulle se ei tosin ole koskaan aiheuttanut mitään ongelmia. Muutot - tilattu muuttopalvelusta. Remontit - sama, ammattilaiset tekemään. Vakavia sairauksia ei onneksi ole ollut, mutta eiköhän sitten jos kovin vakaa on, pääse joko sairaalaan potemaan, tai kotisairaanhoito tulee käymään kotona kuten vanhuksillekin.
En mä kyllä ole ikinä kokenut mitään asioita vaikeiksi yksin. Sitä ehkä helpottaa se, että olen varsin hyvätuloinen, joten ei tee tiukkaa maksaa vaan kaikista ulkopuolelta ostettuina palveluina.
No, itsellä tämä toimi siihen asti kunnes sairastuin vakavaan masennukseen. En jaksa enää tehdä asioita kuten ennen ja tulot romahtivat myöskin ja tuli paljon uusia menoja (hoito yksityisellä).
Minä kyllä kaipaisin perheenjäsentä.
Siis monet miehet syyllistää jos vaimo on sairas. Meillä ei sitä ääneen sanota mutta aina vihjaillaan, kuinka on rankkaa olla koko perheen elättäjä eikä empatiaa saa. Joten sinkkunakin voi elää hyvää elämää. Tsemppiä.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen 50v nainen ja olen elänyt noin aikuisikäni. Mulle se ei tosin ole koskaan aiheuttanut mitään ongelmia. Muutot - tilattu muuttopalvelusta. Remontit - sama, ammattilaiset tekemään. Vakavia sairauksia ei onneksi ole ollut, mutta eiköhän sitten jos kovin vakaa on, pääse joko sairaalaan potemaan, tai kotisairaanhoito tulee käymään kotona kuten vanhuksillekin.
En mä kyllä ole ikinä kokenut mitään asioita vaikeiksi yksin. Sitä ehkä helpottaa se, että olen varsin hyvätuloinen, joten ei tee tiukkaa maksaa vaan kaikista ulkopuolelta ostettuina palveluina.
Miltä osin koet itsesi syrjäytyneeksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen 50v nainen ja olen elänyt noin aikuisikäni. Mulle se ei tosin ole koskaan aiheuttanut mitään ongelmia. Muutot - tilattu muuttopalvelusta. Remontit - sama, ammattilaiset tekemään. Vakavia sairauksia ei onneksi ole ollut, mutta eiköhän sitten jos kovin vakaa on, pääse joko sairaalaan potemaan, tai kotisairaanhoito tulee käymään kotona kuten vanhuksillekin.
En mä kyllä ole ikinä kokenut mitään asioita vaikeiksi yksin. Sitä ehkä helpottaa se, että olen varsin hyvätuloinen, joten ei tee tiukkaa maksaa vaan kaikista ulkopuolelta ostettuina palveluina.
No, itsellä tämä toimi siihen asti kunnes sairastuin vakavaan masennukseen. En jaksa enää tehdä asioita kuten ennen ja tulot romahtivat myöskin ja tuli paljon uusia menoja (hoito yksityisellä).
Minä kyllä kaipaisin perheenjäsentä.
Siis monet miehet syyllistää jos vaimo on sairas. Meillä ei sitä ääneen sanota mutta aina vihjaillaan, kuinka on rankkaa olla koko perheen elättäjä eikä empatiaa saa. Joten sinkkunakin voi elää hyvää elämää. Tsemppiä.
Joo. Ilman muuta parempi sinkkuna kuin huonossa suhteessa. Voisi se perheenjäsen olla äiti, isä, lapsi, sisko, veli tms., ei sen olisi pakko olla puoliso. Mutta siis sellainen ihminen, josta on jotain normaalia yhteyttä ja iloa eikä joku narkki ja väkivaltainen persoonallisuushäiriöinen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen 50v nainen ja olen elänyt noin aikuisikäni. Mulle se ei tosin ole koskaan aiheuttanut mitään ongelmia. Muutot - tilattu muuttopalvelusta. Remontit - sama, ammattilaiset tekemään. Vakavia sairauksia ei onneksi ole ollut, mutta eiköhän sitten jos kovin vakaa on, pääse joko sairaalaan potemaan, tai kotisairaanhoito tulee käymään kotona kuten vanhuksillekin.
En mä kyllä ole ikinä kokenut mitään asioita vaikeiksi yksin. Sitä ehkä helpottaa se, että olen varsin hyvätuloinen, joten ei tee tiukkaa maksaa vaan kaikista ulkopuolelta ostettuina palveluina.
Miltä osin koet itsesi syrjäytyneeksi?
En oikeastaan koe, mutta luulen että monet muut kokisivat että olen syrjäytynyt. Elän yksin, teen 100% etätyötä kotoa käsin, ei lainkaan ihmissuhteita keneenkään, ei lapsia tms. Oli olen oikeastaan aika hikikomori-täti :D Mutta siis omasta valinnastani ja tyytyväinen tähän.
"Etkö koskaan väsy? Hoidatko muiden asioita vai ainoastaan omasi?"
Vain omiani. On mulla joskus ollut väsykausiakin, sitten olen vaan ollut tekemättä juuri mitään ja tissutellut kaljaa pytytykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Joo. Ilman muuta parempi sinkkuna kuin huonossa suhteessa. Voisi se perheenjäsen olla äiti, isä, lapsi, sisko, veli tms., ei sen olisi pakko olla puoliso. Mutta siis sellainen ihminen, josta on jotain normaalia yhteyttä ja iloa eikä joku narkki ja väkivaltainen persoonallisuushäiriöinen."
Tämä on tosiaan vähän vaan sellaista, että jos sitä sukua ei ole tai siellä on noita pershäröjä yms lähinnä, niin usein ainoa vaihtoehto on sitoutunut parisuhde, missä tällaisen turvallisen, myös pahassa paikassa rinnalla pysyvän ihmissuhteen voi saada. Ja jos taas ei sitä parisuhdetta syystä tai toisesta saa, niin meidän yhteiskunnassa voi olla aika vaikea päästä yksinäisyydestä eroon. Toki kavereita voi löytää, mutta aika usein ne pysyy siinä rinnalla vain kun on kivaa ja häippäsee kun toinen ei olekaan hauskaa ja hilpeää seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen 50v nainen ja olen elänyt noin aikuisikäni. Mulle se ei tosin ole koskaan aiheuttanut mitään ongelmia. Muutot - tilattu muuttopalvelusta. Remontit - sama, ammattilaiset tekemään. Vakavia sairauksia ei onneksi ole ollut, mutta eiköhän sitten jos kovin vakaa on, pääse joko sairaalaan potemaan, tai kotisairaanhoito tulee käymään kotona kuten vanhuksillekin.
En mä kyllä ole ikinä kokenut mitään asioita vaikeiksi yksin. Sitä ehkä helpottaa se, että olen varsin hyvätuloinen, joten ei tee tiukkaa maksaa vaan kaikista ulkopuolelta ostettuina palveluina.
Miltä osin koet itsesi syrjäytyneeksi?
En oikeastaan koe, mutta luulen että monet muut kokisivat että olen syrjäytynyt. Elän yksin, teen 100% etätyötä kotoa käsin, ei lainkaan ihmissuhteita keneenkään, ei lapsia tms
En minäkään kokenut itseäni syrjäytyneeksi ennen sairastumista. Nyt koen, etenkin kun sairautta pahentaa yksinolo.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen syrjäytynyt koska haluan olla. Ei se asia tule koskaan muuttumaan . Yksin pärjään oikein hyvin ja olen onnellinen :)
Vierailija kirjoitti:
"Etkö koskaan väsy? Hoidatko muiden asioita vai ainoastaan omasi?"
Vain omiani. On mulla joskus ollut väsykausiakin, sitten olen vaan ollut tekemättä juuri mitään ja tissutellut kaljaa pytytykseen.
Kai minullakin helpottaa sitten, kun pääsen tilaan, jossa hoidan vain omat asiani. Toivottavasti.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen 50v nainen ja olen elänyt noin aikuisikäni. Mulle se ei tosin ole koskaan aiheuttanut mitään ongelmia. Muutot - tilattu muuttopalvelusta. Remontit - sama, ammattilaiset tekemään. Vakavia sairauksia ei onneksi ole ollut, mutta eiköhän sitten jos kovin vakaa on, pääse joko sairaalaan potemaan, tai kotisairaanhoito tulee käymään kotona kuten vanhuksillekin.
En mä kyllä ole ikinä kokenut mitään asioita vaikeiksi yksin. Sitä ehkä helpottaa se, että olen varsin hyvätuloinen, joten ei tee tiukkaa maksaa vaan kaikista ulkopuolelta ostettuina palveluina.
Tämänkaltaisen naisen voisin huolia itselleni. Olen ollut eron jälkeen kymmenkunta vuotta yksin ja nauttinut vapaudesta päättää itse olemisestaan. Osaan lähes kaiken itse ja teenkin, jos viitsin. Yksinäinen vanhuus ja lomailun vähäisyys vain alkaa arveluttaa iän karttuessa.
Yksinäisyys ja yksinolo eivät ole samat asiat keskenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekin mietin tuota muutosta selviytymistä, kun on vain yksi sisarus joka voi auttaa (vanhemmat sen verran vanhoja). Olen työtön ja ei ole rahaa palkata muuttofirmaa.
Vierailija kirjoitti:
Yksinäisyys ja yksinolo eivät ole samat asiat keskenään.
Eivät olekaan. Koen silti, että sellaiset ihmiset, jotka ovat yksinäisiä muiden ihmisten ympäröiminä, ovat paremmassa asemassa kuin ne, jotka ovat ihan oikeasti yksin.
Olen yksinäinen köyhä eläkeläinen. Mitään apua ei ilman rahaa ole enää oikein tarjolla.
Pyysin väliaikaista apua seurakunnan diakoniasta. Kysymys oli edesmenneen mieheni tavaroiden pakkaamisesta kun se tuntui henkisesti ja fyysisesti hyvin raskaalta mutta eivät voineet tarjota muuta kuin keskustelua. Varsinaista diakoniaa siis.
No rahalla saisi mutta siitä on puutetta. Epätoivoista olla näin yksin, minulla ei ole ketään ja olen sairas ja väsynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen 50v nainen ja olen elänyt noin aikuisikäni. Mulle se ei tosin ole koskaan aiheuttanut mitään ongelmia. Muutot - tilattu muuttopalvelusta. Remontit - sama, ammattilaiset tekemään. Vakavia sairauksia ei onneksi ole ollut, mutta eiköhän sitten jos kovin vakaa on, pääse joko sairaalaan potemaan, tai kotisairaanhoito tulee käymään kotona kuten vanhuksillekin.
En mä kyllä ole ikinä kokenut mitään asioita vaikeiksi yksin. Sitä ehkä helpottaa se, että olen varsin hyvätuloinen, joten ei tee tiukkaa maksaa vaan kaikista ulkopuolelta ostettuina palveluina.
Tämänkaltaisen naisen voisin huolia itselleni. Olen ollut eron jälkeen kymmenkunta vuotta yksin ja nauttinut vapaudesta päättää itse olemisestaan. Osaan lähes kaiken itse ja teenkin, jos viitsin. Yksinäinen vanhuus ja lomailun vähäisyys vain alkaa arveluttaa iän karttuessa.
Joo. Siinä on vain se, että kun emme aktiivisesti hae miestä niin pitäisi tällaisten ihmisten törmätä jossain keskenään. No, nyt olen tietysti sairas, mutta terveenä ollessa nuo olivat omatkin speksit.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Itsekin mietin tuota muutosta selviytymistä, kun on vain yksi sisarus joka voi auttaa (vanhemmat sen verran vanhoja). Olen työtön ja ei ole rahaa palkata muuttofirmaa.
Juuri näin. On tilanteita, joiden kanssa on ihan pulassa. Ja sitten se haittaa jo elämää kokonaisuudessaan esim. Jos tuo muutto on välttämätön, mutta ei saa sitä toteutettua.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinäisyys ja yksinolo eivät ole samat asiat keskenään.
Eivät olekaan. Koen silti, että sellaiset ihmiset, jotka ovat yksinäisiä muiden ihmisten ympäröiminä, ovat paremmassa asemassa kuin ne, jotka ovat ihan oikeasti yksin.
Vaikka on yksin ei silti välttämättä ole yksinäinen. Toki silloinkin on teknisiä ongelmia, kun johonkin asiaan tarvittaisiin kolmea tai neljää kättä jne. En minäkään koe itseäni joka hetki yksinollessani yksinäiseksi. Tosin se on alkanut tuntua siltä enenevässä määrin.
Ap
Mä olen 50v nainen ja olen elänyt noin aikuisikäni. Mulle se ei tosin ole koskaan aiheuttanut mitään ongelmia. Muutot - tilattu muuttopalvelusta. Remontit - sama, ammattilaiset tekemään. Vakavia sairauksia ei onneksi ole ollut, mutta eiköhän sitten jos kovin vakaa on, pääse joko sairaalaan potemaan, tai kotisairaanhoito tulee käymään kotona kuten vanhuksillekin.
En mä kyllä ole ikinä kokenut mitään asioita vaikeiksi yksin. Sitä ehkä helpottaa se, että olen varsin hyvätuloinen, joten ei tee tiukkaa maksaa vaan kaikista ulkopuolelta ostettuina palveluina.