Tiede väittää, että kaikkeus on syntynyt tyhjästä alkuräjähdyksessä. Miten tyhjästä voi mitään räjähtää, kun mitään räjähdettävää ei ole?

"Ainakin termodynamiikan 1. pääsäännön mukaan energia on ikuinen asia."

Tosin meillä ei ole näyttöä kuin siitä että termodynamiikan lait pätevät vain tässä maailmankaikkeudessa.

"Onko syy sille, että nollalla ei voi jakaa, sitten samanlainen. Emme vaan osaa sitä selittää."

Ei, vaan operaatio on määrittelemätön.

Vierailija kirjoitti:

"Ainakin termodynamiikan 1. pääsäännön mukaan energia on ikuinen asia."

Tosin meillä ei ole näyttöä kuin siitä että termodynamiikan lait pätevät vain tässä maailmankaikkeudessa.

Niin, kaikki fysiikan laitkin on syntyneet siinä alkuräjähdyksessä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko räjähdyksestä joskus seurannut jotain järjestelmällistä? Eipä ole ei. Ei siis ole ollut mitään räjähdytä.

Alkuräjähdys on siis vain termi, joka kuvaa tuota alkulaajenemista. Sillä ei tarkoiteta oikeaa räjähdystä. 

Mihin se avaruus oikein laajenee? Olemattomuuteenko? Mutta eihän siellä ole mitään, minne laajeta.

Voit ajatella avaruutta ilmapallona jonka sisällä olemme, ja laajeneminen tarkoittaa sitä että palloon puhalletaan lisää ilmaa. Avaruutta ei siis tule lisää minnekään "reunojen" ulkopuolelle, vaan etäisyydet sen sisällä vain kasvavat.

Entä jos maailmankaikkeus on ollut aina ole

Koska sana lauseen alussa on mielestäni huono argumentti.

Aikaa ei ole olemassa, ennen kuin jotain tapahtuu.

Aika syntyy vasta kun tapahtuu peräkkäisiä tapahtumia. Jos ei tapahdu mitään, aika seisoo. Aika on järjestysluettelo tapahtumille.

Vierailija kirjoitti:

"Onko syy sille, että nollalla ei voi jakaa, sitten samanlainen. Emme vaan osaa sitä selittää."

Ei, vaan operaatio on määrittelemätön.

Mitä tarkoittaa määrittelemätön? Näytin yllä kuinka se on määritelty. 

Vierailija kirjoitti:

Albert Einsteinin mukaan kaikkeus ei syntynyt tyhjästä, vaan alkupamauksessa energia muuttui massaksi E = mc^2 kaavan mukaisesti.

Eikös joku viisas jo tiennyt että maailma ei lopu pamahtaen vaan vingahtaen. Viittaa kai jonkinlaiseen luhistumiseen.

ja taitaa koskea vain ihmislajin kohtaloa.

Vierailija kirjoitti:

"Ainakin termodynamiikan 1. pääsäännön mukaan energia on ikuinen asia."

Tosin meillä ei ole näyttöä kuin siitä että termodynamiikan lait pätevät vain tässä maailmankaikkeudessa.

Tämä kaikkeus on ainoa kaikkeus, josta voimme tehdä havaintoja ja mittauksia. Havainnot ja mittaukset muodostavat tosiasiat. Puhua muista kaikkeuksista on mieletöntä, koska niitä ei edes voida havaita. Olemassaolo on juuri havaituksitulemista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko räjähdyksestä joskus seurannut jotain järjestelmällistä? Eipä ole ei. Ei siis ole ollut mitään räjähdytä.

Alkuräjähdys on siis vain termi, joka kuvaa tuota alkulaajenemista. Sillä ei tarkoiteta oikeaa räjähdystä. 

Mihin se avaruus oikein laajenee? Olemattomuuteenko? Mutta eihän siellä ole mitään, minne laajeta.

Voit ajatella avaruutta ilmapallona jonka sisällä olemme, ja laajeneminen tarkoittaa sitä että palloon puhalletaan lisää ilmaa. Avaruutta ei siis tule lisää minnekään "reunojen" ulkopuolelle, vaan etäisyydet sen sisällä vain kasvavat.

Entä jos maailmankaikkeus on ollut aina ole

Mikä on tämän raja-arvo?

0/0

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko räjähdyksestä joskus seurannut jotain järjestelmällistä? Eipä ole ei. Ei siis ole ollut mitään räjähdytä.

Alkuräjähdys on siis vain termi, joka kuvaa tuota alkulaajenemista. Sillä ei tarkoiteta oikeaa räjähdystä. 

Mihin se avaruus oikein laajenee? Olemattomuuteenko? Mutta eihän siellä ole mitään, minne laajeta.

Voit ajatella avaruutta ilmapallona jonka sisällä olemme, ja laajeneminen tarkoittaa sitä että palloon puhalletaan lisää ilmaa. Avaruutta ei siis tule lisää minnekään "reunojen" ulkopuolelle, vaan etäisyydet sen sisällä vain kasvavat.

Entä jos maailmankaikkeus on ollut aina ole

Tieteen mielestä aikaa ei ole olemassa sellaisena, kuin me sitä mitataan, eli sitä on vaikea sanoa tämän maailmankaikkeuden ominaisuudeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Onko syy sille, että nollalla ei voi jakaa, sitten samanlainen. Emme vaan osaa sitä selittää."

Ei, vaan operaatio on määrittelemätön.

Mitä tarkoittaa määrittelemätön? Näytin yllä kuinka se on määritelty. 

Se on aksiomaattisesti määrittelemätön. Sille ei siis ole johdettavissa mitään ratkaisua.

Vuoden 2022 fysiikan nobelistit osoittivat että alimmalla (kvantti) tasolla luonto on satunnainen. Eli Einstein ole väärässä kun sanoi "God does not play dice". Tämän seuraus un että mikään malli ei voi laskea avaruutta taaksepäin luotettavasti.

Toinen havainto: Jos olisikin niin että avaruus on syntynyt alkuräjähdyksestä yhdestä pisteestä, ei kait silloin mikään estäisi tapahtumasta vastaavaa uudelleen, jossakin täällä olemassaolevassa avaruudessa ? Sellaisesta, siis toisesta peräkkäisestä BB:stä näkyisi VARMASTI jälki avaruudessa.

Ja vielä tämä. Avaruudessa luku 1 on ÄÄRIMMÄISEN harvinainen. Joko jotakin instanssia ei ole ollenkaan tai sitten niitä on monta. Keskimääräinen etäisyys kertoo kuinka monimutkainen kombinaatio oli kyseessä. No, tämä tietysti tarkoittaa että myös maapallon kaltaisia planeettoja löytyy.

Kvanttimekaniikan monimaailmatulkinta on hölmöyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä vastaus.

 

Jos joku luku jaetaan itsellään on tulos 1. 

Siitä seuraa että 0 jaettuna 0:lla on yhtä kuin 1.  Me olemme matematiikassa keksineet oman säännön, joka on haitannut meidän ymmärrystä ymmärtää maailmankaikkeutta. Se on  Tulon nollasääntö: Nollalla ei voi jakaa. 

Nollalla voi jakaa niin voi ymmärtää myös maailmankaikkeutta.

Jatkan vielä.

Joku väittää että nollalla ei voi jakaa. 

Minä kysyn miten sitten.

Miten negatiivisilla luvuilla voi jakaa?

Kyllä nollalla voi jakaa. Jakolaskuhan tarkoittaa sitä, kuinka monta kertaa jakaja menee jaettavaan. Eli 10:2 tarkoittaa "montako kertaa luku kaksi menee lukuun kymmenen". Vastaus on 5, koska 2+2+2+2+2=10. Kun jaetaan nollalla, vastaus on ääretön, koska laskemalla nollia yhteen ei koskaan päästä lukuun, joka on muuta kuin nolla.

Fysikaalis-ontologisten johtopäätösten tekeminen lukujen ja/tai matemaattisten operaatioiden ominaisuuksien nojalla on katastrofaalinen emämunaus.

"Mikä on tämän raja-arvo?

0/0"

Funktiolla f(1/x) on epäjatkuvuuskohta arvolla x = 0. Sillä ei siis ole raja-arvoa.

Havaintojen perusteella tiedetään, että mitä kauempana joku kohde meistä on niin sitä punaisemmaksi venynyttä valoa sieltä tänne saapuu. Samoin tiedetään, että mitä punaisemmaksi venynyttä valo on sitä hitaammin valonlähteen kohdalla esimerkiksi supernova näyttää räjähtävän. Aika näyttää kaukana hidastuvan.

Etäisyyttä voi arvioida sen perusteella, kuinka himmeäksi valo kaukaisesta mutta kirkkaudeltaan tunnetusta kohteesta ehtii vaimentua ennen saapumistaan tänne. Valo vaimenee kääntäen verrannollisena etäisyyden toiseen potenssiin. Himmeät tuikut ovat kaukana, kirkkaat lähellä.

Suhteellisuusteorian mukaan sekä punasiirtymän että ajan näennäisen hidastumisen aiheuttaa tarkasteltavan kohteen suuri nopeus katselijasta poispäin. Ja kun tuo on sitä voimakkaampaa mitä himmeämmästä eli kauempana olevasta kohteesta on kyse niin voidaan päätellä:

Mitä kauempana kohde meistä on sitä suuremmalla nopeudella se meistä liikkuu poispäin. Tämä pätee kaikkiin suuntiin katsottuna.

Tuon aiheuttaa avaruuden laajeneminen alkuräjähdyksen jäljiltä. Ilmiö näkyy kunnolla vain suurilla etäisyyksillä eli luokkaa miljardien valovuosien matkalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko räjähdyksestä joskus seurannut jotain järjestelmällistä? Eipä ole ei. Ei siis ole ollut mitään räjähdytä.

Alkuräjähdys on siis vain termi, joka kuvaa tuota alkulaajenemista. Sillä ei tarkoiteta oikeaa räjähdystä. 

Mihin se avaruus oikein laajenee? Olemattomuuteenko? Mutta eihän siellä ole mitään, minne laajeta.

Voit ajatella avaruutta ilmapallona jonka sisällä olemme, ja laajeneminen tarkoittaa sitä että palloon puhalletaan lisää ilmaa. Avaruutta ei siis tule lisää minnekään "reunojen" ulkopuolelle, vaan etäisyydet sen sisällä vain kasvavat.

Aikaa ei ole olemassa, ennen kuin jotain tapahtuu.

Aika syntyy vasta kun tapahtuu peräkkäisiä tapahtumia. Jos ei tapahdu mitään, aika seisoo.

Aika on ihmisten keksimä järjestysluettelo tapahtumille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Albert Einsteinin mukaan kaikkeus ei syntynyt tyhjästä, vaan alkupamauksessa energia muuttui massaksi E = mc^2 kaavan mukaisesti.

Mitä oli ennen tuota alkupamausta? 

Alkuräjähdyksessä syntyi materia ja aika sellaisena kuin me fysiikan lakien mukaisesti sen ymmärrämme. Ennen ei siis ollut aikaa, eikä mitään mikä olisi ollut "ennen alkuräjähdystä". Kysymys on vähän sama kuin mitä on pohjoisnavan pohjoispuolella?

Tämä menee minulta. yli. Miten oli aika ennen aikaa?

Vierailija kirjoitti:

"Mikä on tämän raja-arvo?

0/0"

Funktiolla f(1/x) on epäjatkuvuuskohta arvolla x = 0. Sillä ei siis ole raja-arvoa.

Otatko nämä vastaukset tekoälyltä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä vastaus.

 

Jos joku luku jaetaan itsellään on tulos 1. 

Siitä seuraa että 0 jaettuna 0:lla on yhtä kuin 1.  Me olemme matematiikassa keksineet oman säännön, joka on haitannut meidän ymmärrystä ymmärtää maailmankaikkeutta. Se on  Tulon nollasääntö: Nollalla ei voi jakaa. 

Nollalla voi jakaa niin voi ymmärtää myös maailmankaikkeutta.

Jatkan vielä.

Joku väittää että nollalla ei voi jakaa. 

Minä kysyn miten sitten.

Miten negatiivisilla luvuilla voi jakaa?

Kyllä nollalla voi jakaa. Jakolaskuhan tarkoittaa sitä, kuinka monta kertaa jakaja menee jaettavaan. Eli 10:2 tarkoittaa "montako kertaa luku kaksi menee lukuun kymmenen". Vastaus on 5, koska 2+2+2+2+2=10. Kun jaetaan nollalla, vastaus on ääretön,

Ei voi, se on edelleen määrittelemätön, koska a / b = a * b^-1 == b^-1 * a, joka on epätosi b:n arvolla nolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mikä on tämän raja-arvo?

0/0"

Funktiolla f(1/x) on epäjatkuvuuskohta arvolla x = 0. Sillä ei siis ole raja-arvoa.

Otatko nämä vastaukset tekoälyltä?

En, ihan omista (toki noin 20 vuoden takaisista) matematiikan sivuaineopinnoistani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä vastaus.

 

Jos joku luku jaetaan itsellään on tulos 1. 

Siitä seuraa että 0 jaettuna 0:lla on yhtä kuin 1.  Me olemme matematiikassa keksineet oman säännön, joka on haitannut meidän ymmärrystä ymmärtää maailmankaikkeutta. Se on  Tulon nollasääntö: Nollalla ei voi jakaa. 

Nollalla voi jakaa niin voi ymmärtää myös maailmankaikkeutta.

Jatkan vielä.

Joku väittää että nollalla ei voi jakaa. 

Minä kysyn miten sitten.

Miten negatiivisilla luvuilla voi jakaa?

Kyllä nollalla voi jakaa. Jakolaskuhan tarkoittaa sitä, kuinka monta kertaa jakaja menee jaettavaan. Eli 10:2 tarkoittaa "montako kertaa luku kaksi menee lukuun kymmenen". Vastaus on 5, koska 2+2+2+2+2=10. Kun jaetaan nollalla, vastaus on ääretön,

Luku on siis ääretön. 

Mitä on sitten 0/0 =?