Sähkösopimukset ja kulutusvaikutus

KULUTUSVAIKUTUS - VAKUUTUS ÖVERILASKUJA VASTAAN

Luin aiempaa ketjua kulutusvaikutussopimuksista ja vaikutti monelle olevan hyvin hämärän peitossa sen kulutusvaikutuksen muodostuminen. Sopimus haukuttiin lyttyyn ja kuulemma ei sovi kenellekkään.

Kulutusvaikutusta voi ajatella ikään kuin vakuutuksena. Vakuutusten ideana on, että ne maksavat vähän, mutta estävät häviämästä paljon. Kulutusvaikutussoppari on vähän samalla idealla. Pörssisähkö, missä on vakuutus älyttömiä hintoja vastaan (vrt. 2022). Se ei suojaa yksittäisiltä hintapiikeiltä, mutta pidemmiltä korkean hinnan jaksoilta kyllä.

KULUTUSVAIKUTUS YKSINKERTAISTETTUNA

Kulutusvaikutussopimus on siis pörssisähköä. Samalla tavalla hinta vaihtelee ja täsmälleen saman verran voi säästää tai hävitä kulutustaan ajoittamalla. Lähtötaso on vain eri. Pörssissä lähtökohtana on pörssin kuukauden keskiarvo ja kulutusvaikutussopimuksessa taas sopimuksessa määritetty "kiinteä" hinta.

Kulutusvaikutus lasketaan yksinkertaisesti niin, että lasketaan kuluttajan käyttämän sähkön keskihinta koko kuukauden ajalta (ehkä koulusta muistuu mieleen, miten painotettuja keskiarvoja lasketaan). Sama tehdään koko pörssisähkön kaikille tunneille kuukauden ajalta. Ja kulutusvaikutus on näiden erotus:

KENELLE SOPII - KENELLE EI

Kulutusvaikutus on hyvä vaihtoehto, jos jotain isoa kulutusta pystyy suht vapaasti siirtelemään vuorokauden ja ehkä jopa muutaman päivän sisällä. Sähköauto on erinomainen väline tähän. Kymmeniä kilowattitunteja kulutusta, mitkä voi sen enempää elämää häirtsemättä siirtää halvoille tunneille. Pelkästään tämä saa kulutusvaikutuksen lähes varmasti miinusmerkkiseksi, mikäli kyseessä on jollain muulla kuin sähköllä lämpiävä talo.

Varaava sähkölämmityskin jossain määrin auttaa, mutta tällöin ongelmaksi muodostuu se, että sähköä kuluu suhteessa paljon enemmän kylminä jakosina. Ja tällöin hinta myös tuppaa olemaan korkeampi. Eli kulutus painottuu kuukauden kalliisin jaksoihin (vaikka miten koittaisi päivän sisällä kulutusta siirrellä) ja kulutusvaikutus painuu herkkästi plussalle.

Suoralla sähkölämmityksellä oleviin taloihin sopimuksessa ei ole järkeä. Sähkönkulutus on suoraan verrannollinen pakkaslukemiin. Ja ikävä kyllä sähkön hintakin monesti nousee pakkasen kiristyessä. Kulutusvaikutus on siis lähes varmasti plusmerkkinen, koska valtaosa sähköstä kulutetaan silloin, kun se on kallista. Ja halvan sähkön aikaan (leudolla kelillä) taas kulutus on pientä.

Myös sähkösaunalliseen, kaukolämmöllä lämpiävään asuntoon ei mielestäni kannata kulutusvaikutussopimusta ottaa. Sauna on näissä se suurin kuluttaja ja se tuppaa ajoittumaan aina niihin illan kalliisiin hintapiikkeihin, joka jälleen nostaa keskiarvon yli pörssikeskiarvon ja kulutusvaikutus kiipeää plussalle.