"Mies ei saa olla perässä vedettävä lapatossu"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen että jos mies on kovin feminiininen, silloin hän saa tuon tittelin osakseen maskuliiniselta naiselta. Kaiva itsestäsi esiin maskuliinisuus ja vedä puoleesi feminiininen nainen. Vaimosi saattaa ottaa maskuliinisen roolin avioliitossasi, jos itse miehenä et osaa olla se mies. Löydä siis itsesi ensin, sitten vaimosikin pehmeentyy ihanaksi feminiiniseksi naiseksi. Tai jos olet sinkku, vedät naisellisia nsisia puoleesi miekkäänä miehenä. 

Tätäkin asiaa voi aina tarkastella myös toisesta näkökulmasta, mitä jos se nainen kaivaisi sen naisellisuutensa esiin ja antaisi miehelle tilaa olla mies, eikä yritä kilpailla siitä kumpi on suhteessa maskuliinisempi? Miksi se toimiva dynamiikka on aina yksin miehen vastuulla, miksei nainen voisi vaikka omalta osaltaan tarpeen vaatiessa tukea sitä miestä kaivamaan sen maskuliinisuutensa, jos se ei heti löydy? Jos miehen feminiinisyys ei naist

Ja kaiken perustana on luottamus ja luotettavuus. Sekä vakaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen että jos mies on kovin feminiininen, silloin hän saa tuon tittelin osakseen maskuliiniselta naiselta. Kaiva itsestäsi esiin maskuliinisuus ja vedä puoleesi feminiininen nainen. Vaimosi saattaa ottaa maskuliinisen roolin avioliitossasi, jos itse miehenä et osaa olla se mies. Löydä siis itsesi ensin, sitten vaimosikin pehmeentyy ihanaksi feminiiniseksi naiseksi. Tai jos olet sinkku, vedät naisellisia nsisia puoleesi miekkäänä miehenä. 

Tätäkin asiaa voi aina tarkastella myös toisesta näkökulmasta, mitä jos se nainen kaivaisi sen naisellisuutensa esiin ja antaisi miehelle tilaa olla mies, eikä yritä kilpailla siitä kumpi on suhteessa maskuliinisempi? Miksi se toimiva dynamiikka on aina yksin miehen vastuulla, miksei nainen voisi vaikka omalta osaltaan tarpeen vaatiessa tukea sitä miestä kaivamaan sen maskuliinisuutensa, jos se ei heti löydy? Jos miehen feminiinisyys ei naist

Itsensä sen miehen on voitettava, ei naista. Jonkun on arjessa ja erityisesti perheessä vedettävä pulkkaa. Niitä vetäjiä pitäisi olla kaksi, mutta jos mies ei nouse tehtäviensä tasalle vastuunkantoon, eihän siinä naisella ole muita vaihtoehtojakaan kuin koittaa suoriutua parhaansa mukaan molempien rooleista. Näin siis niissä tapauksissa, joissa mies passivoituu lapsen tai teinin asemaan aikuisen sijasta, ulkokehälle. Oma paikka otetaan, ei odoteta jonkun toisen tekevän sitä valmiiksi. Näin erityisesti, jos on jotakin perheenpääkuvitelmia, niin pitää olla niitä näyttöjäkin.

Itselleni tuo tarkoittaa sitä, että haluan miehen olevan parisuhteessa aktiivinen ja oma-aloitteinen. En siis halua miehestä mitään johtajaa parisuhteeseen vaan haluan vastavuoroisen suhteen. Minulle perässävedettävä tarkoittaa sitä, että kaikki asiat parisuhteessa ovat minun harteilla eikä toinen tee suhteen eteen paljoa mitään. Menee virran vietävänä tai toisin sanoen menee sinne minne minä vien. Oli kyse sitten parisuhteen ylläpidosta tai eteenpäin viemisestä.

Haluan miehen, joka haluaa olla juuri minun kanssani. Haluan, että mies myös näyttää tämän ja vie parisuhdetta aktiivisesti eteenpäin.

On kurjaa olla suhteessa sellaisen ihmisen kanssa, joka ei kykene minkäänlaisiin mielipiteisiin saati päätöksiin.

Ei omia mielipiteitä, kaikki on "ihan sama", mikään ei kiinnosta. Kaikki elämän rakentaminen ja päätökset jäävät naisen varaan.

Perässävedettävä mies voi tulla henkisesti vaaralliseksi pidemmän päälle. Jos ei kykene omia tunteitaan ja tarpeitaan rehellisesti sanoittamaan suhteen alusta lähtien niin usein on kuin tikittävä aikapommi parisuhteessa.

Lapatossu feminiiinen

Kuuluuko kenenkään tuttuihin kirjaimellisesti mielipiteetöntä miestä? Minun kuuluu ja on aika tylsä tapaus siinä mielessä, että mihinkään asiaan maan ja taivaan välillä ei ole mielipidettä. Jos johonkin mennään, niin tuo kävelee aina perässä, eikä päätä mistään, kirjaimellisesti. On myös myötäilijä ja menee tukalaksi, jos toiset hänen edessään ovat eri mieltä jostakin asiasta. Kyseessä kuitenkin biologisesti jo vanhempi mies. 

Vierailija kirjoitti:

Lapatossu feminiiinen

Lapatossu != feminiiinen

(välissä oli alunperin not equal -merkki, mutta vauva-palstan ohjelman poistaa sellain automaattisesti?)

Vierailija kirjoitti:

Miehellä pitää olla kiinnostuksen kohteita ja intoa tehdä ja kokeilla asioita. Kantaa vastuuta omasta elämästä ja hyvinvoinnista. Miehellä pitää olla myös omaa tahtoa ettei kaikki ole vain "aivan sama".

Eli toisin sanottuna, kannattaa olla sinkku.



Koska nainen haluaa ihastua tuollaiseen mieheen, mutta sitten miehen pitäisi muuttua kodinrakentajaksi joka lopettaa harrastukset ja kaverien kanssa hengailun, keskittyy kotipesän rakentamiseen oman hyvinvointinsa kustannuksella, ja kiinnostuu samoista asioista kuin nainenkin (mikä olisi alkuvaiheessa ollut liian neitimäistä).

Kyllä se on niin että 1. Sääntö on olla kuulematta naisten toivomuslistoja. Nainen ei koskaan tuu olemaan tyytyväinen ihan sama mitä teet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos halutaan, että "mies on mies", niin turha sitten nillittää jostain tasa-arvosta. Mies nyt on, keskimäärin, parempi johtaja.

 

Tasa-arvo tarkoittaa ihmisen arvoa: jokainen ihminen on saman arvoinen sukupuoleen, ihon väriin, seksuaaliseen suuntaitumiseen tai yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta. Kaikilla on yhtälaiset oikeudet kouluttautumiseen, omaisuuteen, äänestämiseen ja politiikkaan. Emme silti voi kieltää biologiaa; sitä että miehillä ja naisilla on erilaiset biologiset tarpeet. Miehet ja naiset ovat kerta kaikkiaan aivan erilaisia. Miehet ovat Marsista, naiset Venukselta. Miehet ovat Yin, naiset Yang. Tietysti jotkut äärifeministit ovat eri mieltä, mutta oletko sinä äärifeministi, vai miksi kuuntelet heitä? Eikö sinulla ole omat aivot, vai adoptoitko mielipiteesi adrogyynisestä tasa-arvosta äärifeministeiltä? Itse olen siis nainen ja tietysi kannatan ihmis

Yleensä kylläkin naiset ovat kiinalaisen filosofian vastakkaisten voimien Yin ja miehet Yang, mutta päinvastaisia on jonkin verran.

Sitä se Syyrakkiki sano.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen että jos mies on kovin feminiininen, silloin hän saa tuon tittelin osakseen maskuliiniselta naiselta. Kaiva itsestäsi esiin maskuliinisuus ja vedä puoleesi feminiininen nainen. Vaimosi saattaa ottaa maskuliinisen roolin avioliitossasi, jos itse miehenä et osaa olla se mies. Löydä siis itsesi ensin, sitten vaimosikin pehmeentyy ihanaksi feminiiniseksi naiseksi. Tai jos olet sinkku, vedät naisellisia nsisia puoleesi miekkäänä miehenä. 

Tätäkin asiaa voi aina tarkastella myös toisesta näkökulmasta, mitä jos se nainen kaivaisi sen naisellisuutensa esiin ja antaisi miehelle tilaa olla mies, eikä yritä kilpailla siitä kumpi on suhteessa maskuliinisempi? Miksi se toimiva dynamiikka on aina yksin miehen vastuulla, miksei nainen voisi vaikka omalta osaltaan tarpeen vaatiessa tukea sitä miestä kaivamaan sen maskuliinisuutensa, jos se ei heti löydy? Jos miehen feminiinisyys ei naist

Tämä juuri on syy siihen, miksi maskuliinisia naisia on paljon ikisinkkuina. Silloinkin, kun he ovat kivannäköisiä, sporttisia ja hauskoja.



He haluavat parisuhteen olevan "sparrausta", joka miehen pitää voittaa. Mutta koska he ovat itse vahvoja ja menestyviä, vain vielä vahvempi ja vielä menestyvämpi, päätä pidempi ja harteikas vahvaleuka kelpaa. Näitä miehiä haluavat kaikki naiset.



Mutta eivät ne maskuliiniset miehet halua sparrata naisen kanssa. Se hoidetaan miespuolisten kaverien kanssa, bisneksissä ja urheilussa. Naisesta halutaan vastapainoa, joku täyttämään eukkoa pehmeämmissä asioissa.



Miehistä löytyisi paljonkin sellaisia joille nurin kurin kääntyneet sukupuoliroolit kävisivät. Huoma. nämä miehen eivät ole vapaamatkustajia, he vain hoitaisivat ptkälti naisen tonttia. Naisille tämä ei kuitenkaan käy, koska naiset ovat nimenomaan parisuhteiden sukupuolirooleissa konservatiivisia kuin Taleban-liike.

En saa lainattua, mutta kirjoitin siis virheellisesti: miehet ovat tietenkin yang, naisen yin. :) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen että jos mies on kovin feminiininen, silloin hän saa tuon tittelin osakseen maskuliiniselta naiselta. Kaiva itsestäsi esiin maskuliinisuus ja vedä puoleesi feminiininen nainen. Vaimosi saattaa ottaa maskuliinisen roolin avioliitossasi, jos itse miehenä et osaa olla se mies. Löydä siis itsesi ensin, sitten vaimosikin pehmeentyy ihanaksi feminiiniseksi naiseksi. Tai jos olet sinkku, vedät naisellisia nsisia puoleesi miekkäänä miehenä. 

Tätäkin asiaa voi aina tarkastella myös toisesta näkökulmasta, mitä jos se nainen kaivaisi sen naisellisuutensa esiin ja antaisi miehelle tilaa olla mies, eikä yritä kilpailla siitä kumpi on suhteessa maskuliinisempi? Miksi se toimiva dynamiikka on aina yksin miehen vastuulla, miksei nainen voisi vaikka omalta osaltaan tarpeen vaatiessa tukea sitä miestä kaivamaan sen maskuliinisuutensa, jos

121212:n säännön mukaan.



Nainen on feminiininen -> "Vastakohdat täydentävät toisiaan"

Nainen on maskuliininen -> "Samanlaiset leikkivät parhaiten yhdessä"



Perään toki selitykset kuinka nainen voi olla monella tapaa feminiininen. Mies toki voi olla vain yhdellä tapaa maskuliininen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen että jos mies on kovin feminiininen, silloin hän saa tuon tittelin osakseen maskuliiniselta naiselta. Kaiva itsestäsi esiin maskuliinisuus ja vedä puoleesi feminiininen nainen. Vaimosi saattaa ottaa maskuliinisen roolin avioliitossasi, jos itse miehenä et osaa olla se mies. Löydä siis itsesi ensin, sitten vaimosikin pehmeentyy ihanaksi feminiiniseksi naiseksi. Tai jos olet sinkku, vedät naisellisia nsisia puoleesi miekkäänä miehenä. 

 

Itsensä sen miehen on voitettava, ei naista. Jonkun on arjessa ja erityisesti perheessä vedettävä pulkkaa. Niitä vetäjiä pitäisi olla kaksi, mutta jos mies ei nouse tehtäviensä tasalle vastuunkantoon, eihän siinä naisella ole muita vaihtoehtojakaan kuin koittaa suoriutua parhaansa mukaan molempien rooleista. Näin siis niissä tapauksissa, joissa mies passivoituu lapsen tai teinin asemaan aikuisen sijasta, ulkokehälle. Oma paikka otetaan, ei odoteta jonkun toisen tekevän sitä valmiiksi. Näin erityisesti, jos on jotakin perheenpääkuvitelmia, niin pitää olla niitä näyttöjäkin.

Toki itsestään se pitää löytää, mutta se riippuu myös paljon naisesta, haluaako hän tukea ja antaa tilaa sen löytymiselle, vai toimia ylimääräisenä vastuksena, joka pitää myös voittaa. Usko pois, se ei ole yksin miehen vastuulla se toimiva parisuhteen dynamiikka ja roolit, se vaatii myös naiselta ymmärrystä, empatiaa ja joskus kärsivällisyyttäkin, mikä on valitettavasti joiltakin naisilta liikaa vaadittu. Parisuhteen pitäisi olla tiimityötä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen että jos mies on kovin feminiininen, silloin hän saa tuon tittelin osakseen maskuliiniselta naiselta. Kaiva itsestäsi esiin maskuliinisuus ja vedä puoleesi feminiininen nainen. Vaimosi saattaa ottaa maskuliinisen roolin avioliitossasi, jos itse miehenä et osaa olla se mies. Löydä siis itsesi ensin, sitten vaimosikin pehmeentyy ihanaksi feminiiniseksi naiseksi. Tai jos olet sinkku, vedät naisellisia nsisia puoleesi miekkäänä miehenä. 

Tätäkin asiaa voi aina tarkastella myös toisesta näkökulmasta, mitä jos se nainen kaivaisi sen naisellisuutensa esiin ja antaisi miehelle tilaa olla mies, eikä yritä kilpailla siitä kumpi on suhteessa maskuliinisempi? Miksi se toimiva dynamiikka on aina yksin miehen vastuulla, miksei nainen voisi vaikka omalta osaltaan tarpeen vaatiessa tukea sitä miestä kaivamaan sen maskuliinisuutensa, jos se ei heti löydy? Jos miehen feminiinisyys ei naist

Jostain syystä ei oikein toimi noin päin. Mies vain ahdistuu ja vetäytyy syvemmälle sinne sohvannurkkaan ja kokee naisen feminiinisyyden jotenkin vaatimuksena itseään kohtaan. Eli tunnistaa, että hänen tulisi nyt olla se mies tässä ja ahdistuu siitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen että jos mies on kovin feminiininen, silloin hän saa tuon tittelin osakseen maskuliiniselta naiselta. Kaiva itsestäsi esiin maskuliinisuus ja vedä puoleesi feminiininen nainen. Vaimosi saattaa ottaa maskuliinisen roolin avioliitossasi, jos itse miehenä et osaa olla se mies. Löydä siis itsesi ensin, sitten vaimosikin pehmeentyy ihanaksi feminiiniseksi naiseksi. Tai jos olet sinkku, vedät naisellisia nsisia puoleesi miekkäänä miehenä. 

 

Itsensä sen miehen on voitettava, ei naista. Jonkun on arjessa ja erityisesti perheessä vedettävä pulkkaa. Niitä vetäjiä pitäisi olla kaksi, mutta jos mies ei nouse tehtäviensä tasalle vastuunkantoon, eihän siinä naisella ole muita vaihtoehtojakaan kuin koittaa suoriutua parhaansa mukaan molempien rooleista.

Toki itsestään se pitää löytää, mutta se riippuu myös paljon naisesta, haluaako hän tukea ja antaa tilaa sen löytymiselle, vai toimia ylimääräisenä vastuksena, joka pitää myös voittaa. Usko pois, se ei ole yksin miehen vastuulla se toimiva parisuhteen dynamiikka ja roolit, se vaatii myös naiselta ymmärrystä, empatiaa ja joskus kärsivällisyyttäkin, mikä on valitettavasti joiltakin naisilta liikaa vaadittu. Parisuhteen pitäisi olla tiimityötä. 

Uskon toki pois, meillähän on täällä Suomessa pilvin pimein parisuhteita, jotka perustuvat keskinäiselle kilpailulle ja puolison lannistamiselle, ellei jopa suoranaiselle väheksynnälle. Osa jonkinlaisen huumorin varjolla ("kolmikymmenvuotinen sota" jne), osa ei. Väitän, että tämä yhteiseen hiileen puhaltamisen puute on suuri syy parisuhteiden kaatumiseen, ei sellaista kukaan jaksa loputtomiin nykyään, kun ei enää ole pakko. 

Ehdottomasti parisuhde on tiimityötä, ja molempien on tultava vastaan. "Toistenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne" on aivan erinomaisen yksinkertainen onnellisen liiton ohje, ja ehkäpä se ainoa kohta, missä keskinäinen kilpailu tekee hyvää. Energia ja tasapaino pitäisi kuitenkin etenkin kahden muuttuessa kolmeksi löytää kohtuullisessa ajassa, sillä viivytykset luovat omanlaisiaan vinoumia, kuten täältäkin saa säännöllisesti lukea. Parhaimmillaanhan me täydennämme toisiamme yksiloinä, yhdessä, niin että molemmat ovat ok sekä sen maskuliinisen että feminiinisen puolensa kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen että jos mies on kovin feminiininen, silloin hän saa tuon tittelin osakseen maskuliiniselta naiselta. Kaiva itsestäsi esiin maskuliinisuus ja vedä puoleesi feminiininen nainen. Vaimosi saattaa ottaa maskuliinisen roolin avioliitossasi, jos itse miehenä et osaa olla se mies. Löydä siis itsesi ensin, sitten vaimosikin pehmeentyy ihanaksi feminiiniseksi naiseksi. Tai jos olet sinkku, vedät naisellisia nsisia puoleesi miekkäänä miehenä. 

 

Itsensä sen miehen on voitettava, ei naista. Jonkun on arjessa ja erityisesti perheessä vedettävä pulkkaa. Niitä vetäjiä pitäisi olla kaksi, mutta jos mies ei nouse tehtäviensä tasalle vastuunkantoon, eihän siinä naisella ole muita vaihtoehtojakaan kuin koittaa suoriutua parhaansa mukaan molempien rooleista.

Olen samaa mieltä siinä, että parisuhteen kuuluisi olla tiimityötä. Yhteinen elämä rakennetaan yhdessä, molempien toiveet huomioon ottaen. Vastavuoroisuus on ehdoton edellytys suhteen onnistumiselle. Ja se usein juuri puuttuukin näistä suhteista, joissa toinen on perässävedettävää mallia. 

Se tilan antaminen ja kannustaminen ei auta tilanteessa, jossa toisella ei ole edes mitään halua tulla rinnalle tasaveroiseksi kumppaniksi. Passiivisuus on tapa lykätä kaikki vastuu toisen harteille. Passiivinen ei itse anna mitään suhteeseen, mutta odottaa toisen antavan kaiken. 

Jotkut ihmiset heittäytyvät passiivisiksi, kun kokevat toisen olevan alapuolellaan eivätkä ole oikeasti kiinnostuneet eivätkä rakastuneet kumppaniinsa. Roikkuvat vain suhteessa hyötymässä, antamatta siihen itse mitään. 

Jos toinen on vain epävarmaa ja arkaa lajia, rakkaus ja kannustus auttavat kyllä eteenpäin. 

 

Suomalaisilla on maailman toisiksi alhaisimmat testrosteronitasot, vain brasilialaiset miehet ovat surkeampia. Siinä syy, miksi tämä on tällainen lapatossujen maa.

Pääministerinäkin on andropaussin tyyppiesimerkki.