Lue keskustelun säännöt.
Miten sanoa kauniisti, että tyttären ystävä voisi maksaa osuutensa?
06.10.2024 |
Minulla on 10 v. tytär, jonka paras ystävä on vuosien ajan ollut meidän mukana milloin missäkin. Hän asuu äitinsä kanssa ja äiti tekee vuorotyötä, osa-aikaisesti. On alkanut ärsyttää, kun ikinä ei tarjota rahaa, jos me ostetaan jotain. Ei tarvitse olla iso hankinta, mutta esim. eilen maksoin hampurilaisaterian. Maksoin tietenkin, koska meitä oli 4 ihmistä kaupungilla ja päätettiin poiketa syömään. Vai olisiko joku niin sydämetön, että antaa lapsen katsoa vierestä kun muut syö?
Kun minun omat lapseni ovat olleet jossain jonkun kaverinsa perheen mukana, esim. kylpylässä tai vaikka Hoplopissa, minä aina laitan rahan, että lapset kustantavat omat menonsa, siis pääsymaksut ja ruuat lähinnä. Minusta se on reilua ja kohtuullista. Ajattelin eilen, että ostan hampurilaisaterian kyllä, mutta miksei voisi edes joskus tarjota rahaa, kyllähän tyttö kertoo äidilleen, mitä ollaan tehty. Olen vuosien mittaan tarjonnut myös leffalippuja, erääseen konserttiin lipun, uimahallin pääsymaksun useamman kerran jne. En uskalla sanoa tuon tytön äidille, että hyväntekeväisyys loppuu meidän puolelta.
Miten tällaisen toiveen voisi esittää loukkaamatta? Että jatkossa maksaisi omat kulunsa. Minun oma tyttäreni ei osaa edes ajatella, ettei tämä ihan oikein mene. Hän sanoi kesällä, että meidän äidillä on rahaa maksaa (käytiin kotieläinpihalla). Ei kyse ole siitä, että vararikkoon jouduttaisiin, vaan siitä, etten minä koe meidän perheen olevan velvollinen maksamaan vieraan tytön kustannuksia.
Kommentit (112)
Älkää menkö tämän kaverin kanssa maksullisiin paikkoihin, olkaa kotona, omalla pihalla tai leikkipuistossa niin ei tule kuluja. Käykää leffat, uimahallit ja hesburgerit oman perheen kesken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä äiti oli ajatellut, että haluatte tarjota kun kerta ette etukäteen kysyneet lupaa. Ei kaikki osta niitä näitä suunnittelematta, vaan menot kohdennetaan rahatilanteen mukaan. Varmasti haluaisivat toimia toisin, jos rahaa olisi.
Ei kukaan anna lahjoja velvollisuudesta vaan antamisen ilosta.
Jos äiti tekee vuorotyötä niin mielestäni 10 v on liian pieni olemaan yksin kotona myöhään illalla. Kuulostaa erikoiselta.
En tekisi asialle mitään. Se on ihan ykskaks kun lapset tajuavat, että pitää maksaa oma osuus. Se on noloa, jos aikuiset alkavat vihjailla, että maksa osuutesi. Lapsuus on huolettomuutta. Se on sitä, ettei tarvitse miettiä, kuka maksaa. Minä sain oman poikani parhaalta kaverilta ison kukkakimpun, aivan valtavan kokoisen. Hän kövi ovella tuomassa ja kiitti kaikesta, kun oltiin niin hyviä hänelle aina. Parikymppinen kaveri tuli ovelle ja oli minullakin itkussa pidättelemistä. Kun ei sinne yhdenkään lapsen kotiin näe. Minä aina aavistin, että niillä ei ole kaikki perheessä kunnossa, semmoinen tunne. Ja ilmeisesti olikin velkaa, konkurssin tehnyt isä. Ikinä en siltä pojalta pyytänyt rahaa, otin mukaan, annoin ruokaa ja pidin sillä tavalla arvossa kuin omaa lasta. Teini-iässä ei hän enää ollut ilmaiseksi mukana missään. Siinä tulee jo se oma kehitys lapsella, että alkaa ajatella, kuka maksaa ja mitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
Vierailija kirjoitti:
Oletpa ollut ystävällinen! Hiukan tuo hyväksikäytöltä haiskahtaa, jos vanhempi ei muka ikinä tajua tarjota osuutta kustannuksista. Onko sinulla äidin puhelinnumeroa? Minä laittaisin viestin, esim. että Hei, olimme kaupungilla ja ostin tyttärellesi hampurilaisen. Laitatko 5,50 € minulle vaikka mobilepaylla.
Jälkeenpäin ei noin voi tehdä. Ei voi tietää kuinka tiukka rahatilanne toisella on. Yhden hampurilaisaterian hinnalla syövät sekö äiti että tytär jauhelihasoppaa kotona. Etukäteen voi esittää, mitkä kustannukset tulevat olemaan, jolloin tytön äiti voi sanoa, ettei tytöllä ole mahdollisuutta lähteä kaverin mukaan.
Jos epäilet, että lapsella tai lapsen äidillä ei ole kaikki kunnossa niin tee lasu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä jos sillä yh-äidillä ei ole rahaa?! Ei hampurilaisateriaan, ei leffalippuihin? Jos se tekee osa-aikaista vuorotyötä, niin sillä ei yksinkertaisesti ole varaa tarjota sinulle rahaa niistä, mitä olet sille lapselle maksanut!
Voit itse miettiä, että jo et halua maksaa, niin et sitten ota häntä enää tyttärellesi kaveriksi mukaan. Mutta en lähtisi todellakaan kyselemään laittamaan mitään mobilepay- pyyntöjä jälkikäteen! Joko niistä sovitaan etukäteen ja tiedetään, että sillä toisella perheellä on varaa maksaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletpa ollut ystävällinen! Hiukan tuo hyväksikäytöltä haiskahtaa, jos vanhempi ei muka ikinä tajua tarjota osuutta kustannuksista. Onko sinulla äidin puhelinnumeroa? Minä laittaisin viestin, esim. että Hei, olimme kaupungilla ja ostin tyttärellesi hampurilaisen. Laitatko 5,50 € minulle vaikka mobilepaylla.
Minä pitäisin tuota kyllä härskinä jos minulta jälkikäteen karhuttaisiin jotain rahaa, jonka käytöstä en ole mitenkään päättänyt. Ennemmin viestiä siinä kohtaa kun vasta suunnitellaan sinne hampurilaiselle menoa.
Samaa mieltä, että ehdottomasti pitää laittaa etukäteen viestiä eikä jälkikäteen.
Samaa mieltä ehdottomasti. Se, mikä on jollekin pikkuraha on toiselle viikon ruokabudjetti. Tuskin yksi lastenateria sentään, mutta esim. leffalippu + iso hampurilaisateria voi olla jollekin iso raha.
Eikä sitä rahatilannetta aina näe ulospäin. Kiitos korkojen ja elinkustannusten nousun, moni keski- ja jopa hyvätuloinen perhe elää kädestä suuhun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisitteko välillä tehdä jotain maksuttomia juttuja? Syödä kotona?
Minua usein risoo että kavereiden tapaaminen tarkoittaa hirveää rahan menoa.
Miten joku voi alapeukuttaa aloitusta??? Kiittämättömyys on maailman palkka sanoo sananlaskukin. Eli ilmeisesti noita, jotka hyötyvät muista on aina ollut. Tuohon tilanteeseen joutuu hieman vahingossa, koska ajattelee, että kaikki ovat tasapuolisia. Näin ei ole eli vinkiksi muille: pyytäkää oma osuutenne heti alusta lähtien takas. Vuorotellen kuskataan tai maksetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hankala tilanne, äiti voi ottaa itseensä helposti ja suuttua. Ymmärrän täysin, että kyse on enemmän periaatteesta kuin sinänsä rahasta. Voisitko kokeilla vaikka, että meilta lähtee lapsilauma käymään paikassa xx - jokaista lasta pyydetään osallistumaan esimerkiksi vitosella - ymmärtäisikö vihjeen? Näin et osoittaisi sormella suoraan äitiin.
Jos ei oo rahaa, niin silloin ei voi kustantaa toisen lapsen menoja. Mikäli rahasumma on merkityksetön, voi valita. Tuossa maksaa kulut, koska haluaa että lapsella on seuraa kaverista. Jos lapsen vanhemmat maksaa, hyvä. Jos ei maksaisi, niin voi laskea yhteen miten paljon summa on ja onko valmis sen maksamaan, jotta omalla lapsella olisi seuraa. Tässä varmaan hiertää varsinkin se että kyseessä ei ole kertaluontoinen tarjoaminen, vaan jatkuva.
Nyt tunnen oloni tyhmäksi.
Mulla on kolme lasta, enkä ole koskaan tullut ajatelleeksi että lapsen lähtiessä kylään hänelle pitäisi laittaa rahaa mukaan siltä varalta jos isäntäperhe päättää yllättäen käyttää häntä maksullisissa palveluissa.
Silloin toki laitan rahaa, jos on etukäteen sovittu että menevät porukalla vaikka sinne hoplopiin.
M42
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysy reilusti rahaa niihin äidiltä ja isältä. Älä kainostele. Sano jos tuntuu että olet jo maksanut asioita melkoisen määrän. Älä sano lasten kuullen.
Vierailija kirjoitti:
Hei Maijan äiti. Olisiko Maija kiinnostunut tulemaan leffaan kanssamme ensi perjantaina? Leffarahaa tarvittaisiin X euroa ja syömiseen olisi hyvä varata hänelle mukaan noin Y euroa.
Samaa mietin. Jos lapseni menee kaverille kylään/käymään, niin ei käy edes mielessä, että laittaisin rahaa mukaan, jos ei ole erikseen sovittu, että mennään elokuviin.
Oma lapseni lienee tuollainen lokki, koska viettävät kaverin kanssa paljon aikaa yhdessä, mutta todella harvoin ystävän kotona. Siellä äiti haluaa järjestää kaikenlaista ohjelmaa eli mennään shoppailemaan, lastentapahtumiin, myyjäisiin, kirppikselle jne. etukäteen kanssani asiasta sopimatta. Sitten lapsi tulee kotiin jonkun kirppislelun kanssa tai kertoo, miten käytiin syömässä pizzaa. Kanssani on sovittu vain siitä, että tytöt näkevät toisiaan iltapäivällä ja kotona on oltava klo 16, ei mistään muusta.
Joten jos aikoo lähteä oman lapsensa ja minun lapseni kanssa jonnekin, niin siitä kannattaisi sopia kanssani. Vain silloin osaan varata lapselle rahaa mukaan.
Kun tytöt ovat meillä yhdessä, niin ei ole mitään maksullista tekemistä. Ruokakin on tylsää kotiruokaa, tekemiseksi riittää takapihan trampoliini tai yläkerran nukkekodit. Kertaakaan kaveri ei ole sanonut, että meillä on tylsää, eikä voitaisi mennä sinne ja tänne, joten en ole osannut edes olettaa, että minunkin pitäisi olla joku viihdekeskus.
Vierailija kirjoitti:
Jos äiti tekee vuorotyötä niin mielestäni 10 v on liian pieni olemaan yksin kotona myöhään illalla. Kuulostaa erikoiselta.
En ole kirjoittanut, että olisi yksin kotona. Ei ole siitä kyse. Jos äidillään on ollut työvuoro vaikkapa klo 7-19, niin välillä tyttö ollut meillä koulun jälkeen tai mummolassa tai jonkun toisen kaverin luona. Samoin vaikka lauantaina, jos äidillään on työvuoro Ei minulla ainakaan ole tiedossa, että ikinä olisi yksin pitkiä aikoja.
-ap
Jatkossa sitten etukäteen infoa, jos mihinkään maksulliseen on aikeita. Melko helppoa.
Ei Loisille ja Lokeille tarvitse sanoa nätisti
Vierailija kirjoitti:
Nyt tunnen oloni tyhmäksi.
Mulla on kolme lasta, enkä ole koskaan tullut ajatelleeksi että lapsen lähtiessä kylään hänelle pitäisi laittaa rahaa mukaan siltä varalta jos isäntäperhe päättää yllättäen käyttää häntä maksullisissa palveluissa.
Silloin toki laitan rahaa, jos on etukäteen sovittu että menevät porukalla vaikka sinne hoplopiin.
M42
Minä odotan, ettei minun lastani viedä kysymättä mihinkään maksullisiin tapahtumiin ja karhuta jälkikäteen rahaa. En minäkään päätä yhtäkkiä raahata lapsen kaveria lintsille jo uhriudu, kun ei yh-äidillä olekaan varaa maksaa ranneketta takaisin.
Jos lapsi menee kaverille kylään, niin lähtökohtaisesti tekevät samoja ilmaisia juttuja kuin kotonakin. Jos taas lapsi menee ennalta sovitusti syömään/leffaan/huvipuistoon tms, niin silloin voi toki jo noutotilanteessa varmistaa, että rahaa on mukana.
Meillä kyllä sopi naapurinkin lapset ruokapöytään,ja leikkipuistoruokailuun mentiin milloin kenenkin vanhemman johdolla,hyvä naapurisopu oli kullanarvoista,se ei muutamiin kymppeihin kaadu.