Lue keskustelun säännöt.
Listataan lasten kasvatuksen kummallisuuksia
Aloitan:
kun lapsi on pieni, vanhemmat valittaa, että lapsi ei nuku. Kun lapsi on teini, urputetaan siitä, että lapsi nukkuu aamuisin pitkään.
Kommentit (303)
Vierailija kirjoitti:
Outoa on se, kuinka valtavasti kasvatus ja vanhemmille asetetut odotukset muuttuvat - ja vielä suht lyhyessä ajassa.
Omassa lapsuudessani 1980-luvun loppupuolella esim. harrastukset oli lasten omia juttuja, joihin vanhemmat eivät juuri puuttuneet eikä ketään varsinaisesti kuskattu minnekään. Ruumiillinen kuritus oli ok, monet kavereistani saivat piiskaa ja muistanpa yhden luokkakaverin kotona risunkin oven päällä.
Eivät vanhemmat kuskanneet kouluunkaan, oli kiva ahtautua bussiin kun mukana piti olla sukset, sauvat, monot ja urheiluvaatteet ja sitte tietysti vielä koulureppu. Mutta henkiin jäätiin, nää nykyajan kermaperseet kaiketi ei pärjäis?;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jos lapsi ei tottele, niin sitten se ei tottele."
Tämä kertoo paljon kasvatuksesta. Aikuisen tehtävänä on rajata lapsen käyttäytymistä, kun lapsi ei siihen vielä itse pysty.
Sama juttu on siinä, kun lapsi lyö toista. Kun aikuinen sanoo, että ei saa lyödä, lapsen on toteltava. Ei siinä voi ajatella, että jos ei tottele, niin sitten ei tottele.
Monelta on kasvatusote hukassa. Lapsi tarvitsee rajat.
Miten pakotat lapsen tottelemaan ilman että se on lasun paikka.
Eikö sulla muu pyöri päässä kuin lasu?
Kasvata nyt sitä lastasi, ota ohjat käsiin! Se on sinun vastuusi, ei yhteiskunnan, opettajien tai sosiaalitoimen.
Jos aikuinen ei saa lastansa kaupassa hallintaan, aikuinen ei ota lastansa kauppaan mukaan. Kaupassa ei juosta.
Tavaran määrä! Se on lastenhuoneissa kasvanut aivan järjettömiin mittasuhteisiin. Nykyään on ihan normi, että tavallisten perheiden pikkulapsilla on huoneessaan laatikkokaupalla leluja, komerot pullistelevat niitä, lattiaa ei erotu tavaran keskeltä - 5 vuotiaalla voi hyvin olla tuhansia leluja.
Tässä on tapahtunut ihan valtava muutos 2000-luvun aikana.
Vierailija kirjoitti:
Jos aikuinen ei saa lastansa kaupassa hallintaan, aikuinen ei ota lastansa kauppaan mukaan. Kaupassa ei juosta.
Meinaat että jättää alle kouluikäiset yksin kotiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tavaran määrä! Se on lastenhuoneissa kasvanut aivan järjettömiin mittasuhteisiin. Nykyään on ihan normi, että tavallisten perheiden pikkulapsilla on huoneessaan laatikkokaupalla leluja, komerot pullistelevat niitä, lattiaa ei erotu tavaran keskeltä - 5 vuotiaalla voi hyvin olla tuhansia leluja.
Tässä on tapahtunut ihan valtava muutos 2000-luvun aikana.
Ja joka reissulta pitää ostaa kamalasti tuliaisia - eli lisää krääsää kotiin. Mummeilta, kummeilta, tädeiltä ja vanhempien kavereilta vängätään lahjoja ja selostetaan lahjalistoja puhelimessa. Ja ihan ilman mitään syytäkin pitää melkein joka kauppareissulta ostaa jotain uusinta muotilelua.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko se kummallista, että vaikka olen modernin ajan tyttölapsi (-89), olen saanut vielä 10v+ vuotiaana ruumiillista kuritusta nahkavyöllä "kasvatusmielessä", vaikka vanhemmat olivat muuten normaaleja ja moderneja?
Onko kukaan kuullut koskaan perusteluita, miksi vanhempien mielestä tällainen oli tarpeen?
Tarkoitan nimenomaan niitä "muuten normaaleja" vanhempia, joille se remmin käyttö oli tietoinen kasvatuskäytäntö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen tyyli nykyään:
- Esim. kauppareissulla lapselle sanotaan, että älä juokse ja sanomisen jälkeen lapsi juoksee ja sitten vanhempi ei enää sano tai tee mitään.
Todella usein kuulen ja näen, että lasta kielletään ja kun hän ei tottele, vanhempi antaa asian olla. Ei siis viitsitä kasvattaa lasta.
Jos lapsi ei tottele niin sitten se ei tottele. Vaikea tuollaiseen asiaan on ainakaan julkisella paikalla puuttua ilman, että saa julman vanhemman maineen ja ottaa riskin siitä että joku tekee lasun.
Ketä kiinnostaa, jos jotkut kaupassakävijät tuomitsevat sinut "julmaksi vanhemmaksi"?
Kerran - jos toisenkin - kuulin, kun äiti sanoi pienessä vaatekaupassa lapselleen, että ei saa juosta. Lapsi jatkoi juoksuaan ja äiti ei enää reagoinut lapsensa tottelemattomuuteen. Pysäytin lapsen, katsoin silmiin ja kysyin, eikö hän kuullut, mitä äiti sanoi, että kaupassa ei saa juosta. Lapsi ymmärsi ja lopetti juoksemisen. Lapsen äiti oli närkästynyt asiasta, kun kehtasin puuttua hänen lapsensa juoksemiseen pienessä vastekaupassa. Viisas äiti-ihminen olisi sanonut, että huomastko, että me kaikki aikuiset olemme sitä mieltä, että kaupassa ei saa juosta, että näytäpäs nyt, miten osaat hienosti kävellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tavaran määrä! Se on lastenhuoneissa kasvanut aivan järjettömiin mittasuhteisiin. Nykyään on ihan normi, että tavallisten perheiden pikkulapsilla on huoneessaan laatikkokaupalla leluja, komerot pullistelevat niitä, lattiaa ei erotu tavaran keskeltä - 5 vuotiaalla voi hyvin olla tuhansia leluja.
Tässä on tapahtunut ihan valtava muutos 2000-luvun aikana.
Olen 80-luvun lapsi ja lastenhuone pursusi leluja. Omilla lapsillani oli samassa iässä paljon vähemmän leluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja uusia leluja ostetaan ja saadaan koko ajan.
Itse olen ollut lapsi 90-luvulla. Sain uusia leluja jouluna, synttäripäivänä ja joskus jotakin pientä esim. tuliaisena matkalta. Leluja oli muutama barbi vaatteineen, pari muuta nukkea, yksi lelulaatikko jotain muuta sälää, nukkekoti tavaroineen, värityskirjoja, tarrakirjoja, tusseja yms askarteluvälineitä pöydän laatikossa, pehmolelut sängyn päällä. Eipä muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jos lapsi ei tottele, niin sitten se ei tottele."
Tämä kertoo paljon kasvatuksesta. Aikuisen tehtävänä on rajata lapsen käyttäytymistä, kun lapsi ei siihen vielä itse pysty.
Sama juttu on siinä, kun lapsi lyö toista. Kun aikuinen sanoo, että ei saa lyödä, lapsen on toteltava. Ei siinä voi ajatella, että jos ei tottele, niin sitten ei tottele.
Monelta on kasvatusote hukassa. Lapsi tarvitsee rajat.
Miten pakotat lapsen tottelemaan ilman että se on lasun paikka.
Eikö sulla muu pyöri päässä kuin lasu?
Kasvata nyt sitä lastasi, ota ohjat käsiin! Se on sinun vastuusi, ei yhteiskunnan, opettajien tai sosiaalitoimen.
Suomessa on sellainen systeemi että vanhemmat eivät saa kasvattaa vapaasti vaan lastensuojelu voi puuttua kasvatuspäätöksiin jos katsoo ne huoleksi. Lastensuojelun mielipiteet on toisin sanoen pakko ottaa huomioon ihan arkisessa kasvatustyössä.
Lapsi ei tykkää juoda hapollisia ja sokerillisia juomia, ei limukoita eikä edes mehuja, mutta äiti ostaa energiajuomaa ja maistattaa lapsella sitä. Lapsi tykkää.
Superäiti!
Kaikeasta lapsen tekemisestä annetaan positiivista palautetta.
Eikö ole ihan normaalia, että osaa monia asioita, miksi niistä pitää kehua koko ajan?
Vierailija kirjoitti:
Kaikeasta lapsen tekemisestä annetaan positiivista palautetta.
Eikö ole ihan normaalia, että osaa monia asioita, miksi niistä pitää kehua koko ajan?
Hienosti osasit pieraista, Nenna-Jooa! Oletpa todella taitava!
Sanoitus ja lässytys kuulostaa kyllä minunkin korvaani oudolta. Julkisissa tiloissa vanhempi suorastaan kailottaa pienelle lapselleen jatkuvasti kaikenlaisia selityksiä. Tehdään esim. kauppareissusta ihan hirveä numero.
Tulee mieleen, että vanhemmat haluavat huomiota, että TÄÄLLÄ ME NYT OLEMME KAUPASSA HIENOSTI SANOITTAMASSA joka ikistä pientäkin asiaa. KYLLÄPÄ ME NYT HIENOSTI SELVITTIIN TÄSTÄ KALATISKISTÄ. MITENKÄHÄN MEIDÄN KÄY JUUSTOTISKILLÄ? Kuulihan kaikki?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen tyyli nykyään:
- Esim. kauppareissulla lapselle sanotaan, että älä juokse ja sanomisen jälkeen lapsi juoksee ja sitten vanhempi ei enää sano tai tee mitään.
Todella usein kuulen ja näen, että lasta kielletään ja kun hän ei tottele, vanhempi antaa asian olla. Ei siis viitsitä kasvattaa lasta.
Jos lapsi ei tottele niin sitten se ei tottele. Vaikea tuollaiseen asiaan on ainakaan julkisella paikalla puuttua ilman, että saa julman vanhemman maineen ja ottaa riskin siitä että joku tekee lasun.
Lasta pidetään kädestä kiinni tai pienempi laitetaan ostoskärryjen istuimeen että ei pääse juoksentelemaan. Ei tule julman vanhemman mainetta tai lasua. Taidat olla ihan tumpelo omien lastesi kanssa
Miten edes tehdä lasua ihmisistä, joiden nimeä ei edes tiedä?
Ne kädet tarvitaan ostosten tekoon. Vaikea siinä on pitää koko aikaa kiinni varsinkaan usemmasta lapsesta.