SEKTIO
Olis kiva saada palstalle taas pitkästä aikaa keskustelua sektiosta.
Kuitenkin monella meistä se vielä edessä joko suunniteltu, kiirreellinen tai hätä. Tuntuu olevan asia joka meitä monta mietityttää näin etukäteen. Moni pelkää ettei saa sektiota ja toinen taas pelkää että joutuu sektioon. (=
Niin se vain on että kun meitä on montaa niin eri sorttia.
Itselläni synnytystapa arvio ensiviikolla ja tiedän jo etukäteen joutuvani sektioon. Nyt vaan mietityttää että mille viikolle sektio suunnitellaan.
Olen lueskellut paljon ihmisten kommentteja eri sivuilta ja huomannut kuinka paljon eri ihmisillä on kauheat ennakkokäsitykset että kuinka pitää synnyttää että on hyvä äiti jne. Ottaa todella päähän lukea kaikkia kommentteja kuinka vaarallista ja kamalaa sektio on ja voi sitä alatiesynnytyksen ihanuutta.
Eiköhän se kuitenkin ole niin että sektio on paras mahdollinen vaihtoehto juuri sille äidille joka sen sektion tarvitsee. Kyllä itsekkin menisin mielelläni synnyttämään alakautta jos tietäisin että se olisi minun kohdallani kaikista turvallisin. Näin se ei vain ole.
Missä kaikki tilastot on missä olisi järkevästi laadittu suunniteltujen sektioiden riskit eikä vain yleistä tietoa että kuinka paljon riskejä sektioissa on.
Kaikista sektioista mitä suomessa tehdään niin niistä puolet on hätä tai kiireellisiä sektioita. Kiireellisessä tai hätäsektiossahan on paljon suuremmat riskit komplikaatioihin ym kohtutulehduksiin kun suunnitellussa sektiossa jossa kaikki tapahtuu rauhassa. Vieläpä paljon sektion turvallisuuteen vaikuttaa äidin terveys. Eli onko sektioon menossa oleva äiti sairas.
Lääkärilehden mukaan sektio on noin nelinkertaisesti kalliimpi kun normaali alatiesynnytys. Onko siis oikeesti näin että siksi ei sektioita saa jos ei ole hengenhätää.
Iselläni kaksi sektiota takana ja kolmas siis siksi tulossa.
Viimekertainen synnytys kesti 24 tuntia ennen kuin lääkäri päätti että leikataan kiireellisesti. Rupesin olemaan jo niin loppu sektion jälkeen että olo oli kuin vasaralla päähän lyöty. Mietityttää vain että miksi niitä riskejä pitää väkisin aina ottaa ja kiusata äitejä ketkä oikeasti sen sektion tarvitsisivat. Nyt haaveena että saisi sektion viikolle 38 jotta sen saataisiin tällä kertaa tehdä suunnitellusti eikä tarvitsisi jännittää sen enempää että vauva lähtee syntymään aikaisemmin.
Itselläni on aina ollut sektioista parantuminen todella nopeaa. Olen aina saanut kipulääkkeitä sektion jälkeen sen verran että suurista kivuista ei ole tarvinnut kärsiä. Joten haluan sanoa niille joille sektio tulossa että ei kannata sen kummemin murehtia tai lukea palstoilta sektion riskeistä ym. Jokaiselle riskit ovat henkilökohtaisia ja ei niitä sektioita tehtäisi jos ne niin vaarallisia olisivat mitä kaikissa kirjoituksissa lukee. Toki kaikissa leikkuksissa on risksä mutta eiköhän ne etukäteen lääkärin kanssa jutella ja jos on äidillä on tiedossa jotain sairauksia ym mitkä vaikuttavat sektion kulkuun.
Kommentit (28)
Möhömama, puhut (kirjoitat) asiaa. En voi käsittää että Suomessa, joka kuuluu maailman edistyksellisimpiin maihin mitä naisen asemaan tulee, ei vieläkään kunnioiteta naisen oikeutta päättää kehostaan. Minun käsitykseni on kyllä vahvasti se, että se johtuu hyvinkin paljon taloudellisista syistä.
Esikoisen synnytys (kiireellinen sektio) oli erittäin kivulias ja lopulta aika dramaattinen. En halua ottaa sitä riskiä, että joudun leikkauspöydälle erittäin huonokuntoisena. Tulen tämän kakkosen kohdalla VAATIMAAN sektiota. En vain voi käsittää, että joudun todennäköisesti käymään aikamoisen taistelun saadakseni sektion. En yksinkertaisesti voi käsittää, että tästä minun kehoani ja minun tulevaa lastani koskevasta asiasta en saisi päättää itse.
Yksi kysymys sinulle, Möhömama. Luulen sinun maininneen tällä palstalla olleesi jossain vaiheessa erityismaksupotilaana saadaksesi sektion. Voisitko kertoa enemmän siitä vaihtoehdosta?
Grix ja kakkonen 18+6
Enkä todellakaan pidä siitä! =( vaikka eka sektio oli ns. Ei suunniteltu, meni hyvin, toivuin nopeasti ym. Niin en tahtois enää toiseen, tai olen nyt alkanut pelkäämään sektioo.
Joudun sektioon kun esikoisen kohdalla todettiin etten ikinä tule alakautta synnyttämään, ellei kyse ns normaalia pienemmästä muksusta..
Haluan kuitenkin lapsia,jos niitä minulle kerta suodaan ja olen sen sektion valmis kestämään.. Mutta nyt vaan panikoin niin paljon että olen valmis jättämään lapsiluvun 2, vaikka 3 haaveilen.
Olisi kyllä mukava vaihtaa ajatuksia muiden kans, saada ehkä pientä helpotusta tähän ajatteluun...
sektion puolesta tai vastaan, kun ei ole kokemusta eikä tietoa riskeistä, heittäisin pienen kommentin tuohon Grixin viestiin. Oon samaa mieltä, että naisen (tai miehenkin samalla lailla) pitäisi saada päättää omasta kehostaan, mutta synnytyksessä on mukana myös toinen osapuoli eli se lapsi. Siitä huolimatta, että lapsi on oma se ei kuitenkaan ole meidän äitien tai isien omaisuutta, vaan myöskin oma yksittänen henkilönsä, jonka terveys on myös kyseessä synnytystilanteessa oli synnytys millainen tahansa. Joten en oo ihan samaa mieltä, että äiti saisi suoraan päättää kaikesta lapseensa liittyvästä, vaan mielestäni äidin velvollisuus on myös ottaa asioista mahdollisimman hyvin selvää, jos tilanne sen sallii. Tavallista varmaan lienee, että lääkäreillä on enemmän kokemusta ja tietoa arvioida erilaisten synnytysten vaikutusta kuhunkin lapseen, joten vaikka äiti määräisikin omasta kehostaan ja usein on myös paras asiantuntija syntymättömään lapseen liittyvien tuntemusten kanssa, lääkärinkin kommentit ja kokemukset ovat varmastikin tarpeellisia tilannetta harkittaessa. Tämä tietty sillä oletuksella, että lääkärillä on tahtoa ja taitoa tehdä mahdollisimman oikea päätös.
En siis halua teilata kenenkään kommenttia, mutta itse erittäin vakavasti sairaan lapsen vuoteen vierellä istuessani oon todennut, että kaikki asiat ei oo mun päätettävissä eikä ne ratkaisut, jotka ehkä intuitiivisesti tai vaikka harkitenkin tekisin, ole välttämättä parhaita mahdollisia.
A.A. rv 32+0 ja esikoinen 2v. (ja sittenkin hengissä)
Hei,
Totta kai sinulla on pointti siinä, että päätökseen vaikuttaa myös lapsen turvallisuus. Elän kuitenkin siinä käsityksessä, että suunniteltu sektio on turvallisin tapa saada lapsi maailmaan.
Grix
sektioon menevänä voin todeta: suuniteltu sektio on turvallisempi vaihtoehto, kuin pieleen mennyt synnytys (joka lopulta myös voi päätyä sektioon monen mutkan ja kärsimyksen kautta). Toisin sanoen, tottakai jos olisi takeita siitä, että synnytys menisi luonnollisesti, se olisi paras vaihtoehto. Mutta kun mitään takeita ei ole, niin siihen verrattuna suunniteltu sektio on parempi niin äidille kuin lapselle. Itse koin niin hirvittävän synnytyksen/yrityksen esikoisen kanssa, että en kertakaikkiaan selviäisi henkisesti, jos taas menisi valvomisen (lapsivesi meni kaksi vuorokautta enen kuin synnytys käynnistettiin pillereillä), vahdattiin vauvaa ja minua), oksentamisen (koko 12 tunnin synnytyssalissa olon ajan), kipujen kun mikään ei tehonnut koko aikana (petidiini, kolmet epiduraalit, kuusi akvarakkulaa, ilokaasu), sanoinkuvaamattoman tuskan (lähes neljän tunnin ponnistus kivuissa, kun vauva ei laskeutunut tarpeeksi eikä näin ollen liikkunut yhtään alaspäin tunteihin, pelkästään hiersi pää väärässä asennossa), lopulta kiireellinen sektio kun ei vain tullut sieltä (auki olin 9,5 cm), seuraavaksi kun olisin varmaan joutunut pian psykoosiin tai toispuoleiseen. Lisäksi jatkuvasti vaihtuva henkilöstö, jolla kiire koko ajan. Huonot ohjeet imettämiseen, niin että imetin vauvaa väärässä asennossa kaksi tuntia kerrallaan per rinta kuoleman väsyneenä sektiohaavoissa, koska hän oli niin nälkäinen - mutta eihän maitoa edes tullut vielä kovin paljoa. Seurauksena rinnat täysin haavoilla ja auki, parantelin niitä lähes kuukauden ja pumppasin kaikki syöttövälit. Opetin vauvalle uudestaan imemisen taidon noin kuukauden iässä, mutta maito loppui 3,5 kk kohdalla kokonaan. Sairaalassa vietin 11 päivää.
Että jos joku kysyy, kumman tien valitsen tällä kertaa, niin vastaus ei liene epäselvä.
Suunniteltu sektio ei ole turvallisin vaihtoehto synnyttää. Esim. äidin kuolemanriski on kolminkertainen suunnitellussa sektiossa verrattuna kaikken synnytyksien kuolemanriskeihin.
Suunnitellussa sektiossa on aina suuremmat riskit sekä äidille, että lapselle tilastollisesti, kuin alatiesynnytyksessä. Tämän takia jokaisen äidin kohdalla sektiolle pitäisi olla jokin syy, juuri lisääntyneiden riskien takia.
Duodecimin 2003;119(7):593-598 nrossa löytyy faktatietoa keisarinleikkausten riskeistä.
että sektio on ainut turvallinen synnytystapa meille naisille joilla on jo kaksi tai enemmän sektiota takana.
Enää ei ole valinnan varaa että synnyttäisinkö alateitse vai mieluummin sektiolla.
Olettaisin että liikenteessä kuolee enemmän ihmisiä, kuin sektiossa joka vuosi.
Kertokaa jos olen väärässä! :)
Ihan varmasti suunniteltu sektio on turvallisempi kuin pieleen mennyt synnytys, vaikka kuten edellä jo totesin, en noista riskeistä tiedäkään. Mutta vaikeahan noita on etukäteen tietää, miten synnytys tai sektiokaan tulee lopulta menemään, joten todennäköisyyksien kanssa pelataan. Ja eipä tosiaan kaikilla ole mahdollisuutta valita synnytystapaa. En kyllä koe, että itsellänikään olisi. Kun kerran eka synnytys meni ok, niin alakautta lähdetään yrittämään, jos ei mitään mutkia tule vastaan ennen synnytystä. Tuskin saisin sektiota tällä historialla, vaikka kuinka haluaisinkin, jos ei oman tai vauvan terveyden kanssa tule ongelmia. En siis sano, että haluaisin, mutta en kyllä koe pääseväni edes valitsemaan.
Ja ihan hyvä tuo liikenne-pointti. Mulle kokenut synnytyslääkäri totesi, kun esikoisen aikana jännitin synnytystä, että vaarallisempaa mun on ajaa töihin joka päivä kuin mennä synnyttämään. Ja mulla on noin 6 km matkaa sinne töihin. Suhteuttaa asioita hieman tietysti, mutta ei se siellä synnytyssalissa paljoa lohduta :o)
On kyllä totta, mitä ap sanoi, että erilaisten synnytysten riskeistä ei kerrota (varmaan tietoa löytyisi aktiivisesti hakemalla). Toisaalta tietty osaa ehkä rennommin suhtautua koko asiaan, kun ei tiedä kaikkea, mitä voi sattua.
A.A. rv 32+1
niin tosiaan tuo artikkeli on hyvä kaivaa ja lukea. Eli suunnitellussa sektiossa on suuremmat riskit isolla joukolla kuin alatiesynnytyksessä SILLOIN KUN ALATIESYNNYTYKSELLE EI OLE JO VALMIIKSI JOITAIN ESTEITÄ TAI YLIM. RISKEJÄ. Tuo riski on siis suurempi, vaikka lasketaan mukaan kaikki pieleen menneetkin alatiesynnytykset mukaan.
Eli ap.llahan takana oli tuo kaksi sektiota. Yllätyksekseni törmäsin tuolla synnytysasiaa puolella kirjoitukseen, jossa joku kahden sektion jälkeen meinaa synnyttää alateitse ja nykyään ei siis automaattisesti 3. synnytys tarvitse olla sektio vaan ainakin joissain sairaanhoitopiireissä saa synnyttää, jos äiti haluaa ja muuten tilanne näyttää suotuisalta alateitse. Eli tämä on ilmeisesti muuttunut ihan muutamien viime vuosien aikana, mutta luulenpa, että edelleen suurin osa on noissa tapauksissa sektioita.
Itse siis olen sekä alateitse ja sektiolla synnyttänyt. Lähinnä vain halusin tarttua tuohon väitteeseen, että suunniteltu sektio olisi turvallisempi synnytystapa, kun tutkimusten mukaan näin ei kuitenkaan selkeästi ole ja halusin tuoda esille sen, koska minun mielestäni tuo on juuri tärkeä seikka siinä, että synnyttäjä ei voi itse valita sektiota jos siihen ei ole lääketieteellistä syytä, johon siis synnytyspelko myös lasketaan.
jos kerran se tarkoittaa ainakin omalla kohdallani nimenomaan kiireelliseen- tai hätäsektioon joutumista???? Eli siinä tapauksessa suunniteltu sektio on kuitenkin turvallisempi vaihtoehto, kuin epäonnistunut synnytysyritys. Mitä pieleen menemistä siinä on, jos kerran syntyy alakautta kuitenkin?? Tiedän, että esimerkiksi ystäväni jouduttiin leikkaamaan auki monestakin kohdasta alapäästä ja kursittiin tunnin kokoon - se oli silti alatiesynnytys. Duodecim 2003 on myös jo neljä vuotta vanhaa tietoa, jos ihan tarkkoja ollaan. Eikä sekään mikään raamattu ole.
Muistakaa myös, että sektiolla voi olla vaikutuksia tuleviin raskauksiin. Mikäli siis toivotte useampia lapsia, niin sektioon ei kannata ainakaan haluta ilman todella perusteltua syytä. Eikä nykyään onneksi ihan tuosta vaan saakaan sektiota. Lisäksi kaikki kohdun alueelle tehdyt toimenpiteet, kaavinnat ym. vaikuttavat kohdun kuntoon ja sitä myöten mahdollisiin tuleviin raskauksiin mahdollisina komplikaatioina.
Meillä on nyt kolme lasta ja tähän ne jäävätkin. Ensimmäisen lapsen kohdalla istukka ei irronnut ja se jouduttiin irrottamaan käsin ja sen jälkeen tehtiin kaavinta. Sitten sain keskenmenon - kaavintaan. Toinen lapsi olikin perätilassa ja jouduin sektioon, vaikka olisin halunnut alatiesynnytyksen, en kylläkään enää sen jälkeen kun perätila oli todettu.
Kolmannen lapsen raskauden aikaan asiat sitten mutkistuivatkin. Ensin todettiin etinen istukka aika varhaisessa vaiheessa. Loppuraskaudessa löydettiin sitten istukan epänormaalia kasvua kohtulihakseen ja jopa sen läpi virtsarakkoon. Ja nämä löydökset tehtyään, lääkäri sanoi, että juuri tästä syystä sektiot ovat aina vasta se toinen vaihtoehto alatiesynnytksen jälkeen. Istukkani oli siis takertunut sektioarpeen ja mennyt siitä " sekaisin" ja kasvanut epänormaalisti. Ja vaikka tämä on harvinaista, niin silti tapaukset ovat kasvussa lisääntyvien sektioiden ja kohdunalueen toimenpiteiden takia.
Ja koska istukkani oli kasvanut kiiinni kohtuun, kolmannen lapsen syntymä (tehtiin ilman muuta sektio) oli erittäin suuri riski minun hengelle. Leikkaus olisi todella verinen ja verenvuotoriskin takia tarvittiin erittäin suuria valmisteluja leikkausta varten. Ei mikään normaali sektio siis:(. Ja kohdunpoisto oli oikeastaan ainoa vaihtoehto tapauksessani. Kaikki on tällä hetkellä kuitenkin nyt hyvin toistaiseksi.
Mutta muistakaa siis myö tuo sektion vaikutus myöhempiä raskauksia ajatellen, ei pelkästään sitä mikä on tilanne nyt.
Siis duodecim ei ole raamattu :) ja ihan 4 vuotta vanhaa tietoa.... hmmm, mutta kuitenkin ainoaa tutkittua tietoa, jota tässä ketjussa on ollut. Tuo artikkeli referoi useata kansainvälistä ja kotimaista tieteellistä tutkimusta.
Kyllähän nyt jokainen tajuaa/ymmärtää, että on täysin mahdotonta sanoa, että yksittäisen ihmisen kohdalla synnytys sujuu 100% varmuudella näin. Jonkun kohdalle osuu se pieleen mennyt alatiesynnytys, jossa tulee komplikaatioita ja juuri siinä synnytyksessä voidaan jälkikäteen sanoa, että ongelmia ei olisi todennäköisesti tullut suunnitellulla sektiolla. Mutta jos tällä perusteella mennään tekemään kaikille automaattisesti sektio suunnitellusti niin komplikaatioita tulee sekä äideille, että lapsille enemmän kuin jos nämä kaikki olisivat synnyttäneet alateitse. Eli jos nyt yhtäkkiä tehtäisiin päätös, että alatiesynnytyksiä ei enää sallita niin meidän äiti ja lapsikuolleisuus nousisi ja muut komplikaatiot lisääntyisivät.
Näillä faktoilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa mitä jollekin yksittäiselle ihmiselle on käynyt. Etukäteen on vaikea tietää kuka esim. on se joka sen keuhkoveritulpan saa sektion seurauksena. Ja niin kuin olen sanonut eri asia on tietenkin, jos on joku lääketieteellinen peruste esim. vaikeat repeämät edellisessä synnytyksessä niin todennäköisesti jatkossa suositellaan sektiota.
Tuo viimeinen viesti, sori kun en nicciä muista, juuri noista sektion vaikeuksista seuraavissa raskauksissa on myös sellainen asia, josta ei paljon puhuta. Ja suurin osa komplikaatioista ilmeneekin juuri seuraavissa raskauksissa ja synnytyksissä sektion jälkeen.
Itse en siis mitenkään ole sektion kieltäjä, se on hyvä tapa synnyttää. Se miksi olen tähän ketjuun kirjoitellut on se, että haluan oikaista sen virheellisen tiedon, että suunniteltu sektio, jos alatiesynnytykselle ei ole tiedossa lääketieteellisiä riskejä olisi turvallisin vaihtoehto. Jokainen voi tietenkin uskoa mihin haluaa, mutta toistaiseksi lääketieteellinen tutkimus aiheesta, jota on runsaasti on samaa mieltä asiasta.
ja nimenomaan EML eli erityismaksuluokan sektioon, jossa olen valinnut leikkaavan lääkärin itse. Syynä on perussairauteni, jonka johdosta katson, että en kykene alatiesynnytykseen tai siinä riskit olisivat sekä minun että vauvani kannalta liian korkeat, joten en uskalla kokeilla sitä. Ihan hyvillä mielin ainakin toistaiseksi olen menossa tuohon suunniteltuun sektioon. Suurperhettä ei meillä suunnitella muutenkaan, joten sitä puolta ei tarvitse kovin paljon miettiä. Vaikka riskit ovatkin moninkertaiset niin eikös silti molemmissa synnytystavoissa ole harvinaista, että mitään todella vakavaa sattuu? Siis kuinka monta äitiä esimerkiksi kuolee suunnitelluissa sektioissa vuosittain, vaikka riski olisikin kolminkertainen alatiesynnytyksiin nähden?
Mielestäni on tärkeää, että synnytystavassa huomioidaan sekä äidin että vauvan hyvinvointi ja riskit ja tehdään päätös KOKONAISUUS huomioon ottaen,
LiinaMeri
että sulle ei riitä se, että kerran tuot esille faktasi ja epäempaattisen asenteesi, niin jankutat asiaasi vähän päästä kuin joku hihhuli. Eiköhän kaikki osaa lukea tällä sen verran hyvin, että viesti menee vähemmästäkin perille. Itse olen kirjoittanut henkilökohtaisella tasolla, sinä yleisellä - siinä on ero. Ja koska sektioni on kahden päivän päästä, olen aika herkkänä nyt just tollaiselle julistamiselle.
nyt lyllertäen ahkemaan esikoinen tarhasta...
No ehkä olet hieman herkkänä ja totta kain sen ymmärrän tilanteessasi! Minä en ole yhdessäkään kirjoituksessani hyökännyt ketään vastaan, en ole tuominnut ketään, olen vain laittanut asiallista faktatietoa. Olen itsekin kertaalleen sektiolla synnyttänyt, enkä todellakaan ymmärrä mitä kirjoituksessani on epäempaattista.
Minä kirjoitin yleisellä tasolla, enkö olisi sitä saanut tehdä? Kuten jo aiemmin kirjoitin, en ymmärrä sitä asennetta, että olisi jotenkin huonompaa synnyttää sektiolla, niinkuin joskus kuulee puhuttavan. Itse olen sektiosynnytykseen päätynyt ennenaikaisesti ja kiireellisesti ja hengenlähtö lähellä, ehkä oma kokemukseni sitten ei ole tarpeeksi kauhea, jotta olisin saanut oikeuden keskustella tässä pinossa.
Poistun pinosta mieleni pahoittaneena, joten onnistuit, mikä ilmeisesti oli tarkoituksenasi.
Joka tapauksessa toivotan onnea synnytykseen sinulle ja tietenkin kaikille muille tämän ketjun kirjoittaijille, jotka omaa pientä nyyttiään vielä odottelevat!
mtaivas:
Mitä pieleen menemistä siinä on, jos kerran syntyy alakautta kuitenkin?? Tiedän, että esimerkiksi ystäväni jouduttiin leikkaamaan auki monestakin kohdasta alapäästä ja kursittiin tunnin kokoon - se oli silti alatiesynnytys.
Alatiesynnytys voi olla todellakin mennyt pieleen, vaikka
vauva saataisiinkin lopulta ulos esim. imukupilla auttaen!
Tällainen synnytys ei ole normaali alatiesynnytys, siitä
tehdään aina epikriisi, ja se kirjataan papereihin imukuppi-
synnytyksenä tai muuna ei-normaalina synnytyksenä.
Alatiesynnytyksen yritys, jonka lopputuloksen on kiirellinen
sektio, on sen sijaan nimenomaan sektio. Kuten joku yllä
selvittikin asiaa, niin sektioita voi olla paitsi suunniteltuja
myös näitä kiireellisiä (hätäsektioita).
Kiireelliset sektiot tehdään nukutuksessa, ja ilman muuta
siinä on suuremmat riskit kuin suunnitellussa sektiossa.
Parempi olisikin, että lääkärit osaisivat etukäteen arvioida
oikein mahtuuko lapsi turvallisesti tulemaan ulos alateitse,
vai tarvitaanko mieluummin suunniteltu sektio.
Itselläni on takana yksi imukuppisynnytys ja toinen
normaali alatiesynnytys. Kolmatta lähden synnyttämään
taas alateitse, ja toivottavasti synnytys menee hyvin,
eikä siitä muodostu pieleen mennyt alatiesynnytys.
Hei,
Voisitko kertoa vähän enemmän tuosta EML-sektiosta? Kenen kanssa pitäisi siitä sopia jne.
Riskeistä vielä: Minun käsitykseni on se, että suunniteltu sektio merkitsee äidille hieman kohonnut riski, mutta nimenomaan lapselle se on aina turvallisin vaihtoehto. Te, jotka ovat näihin akateemisiin julkaisuihin perehtyneet, olenko väärässä?
Grix ja kakkonen 19+1
Viesti karkasi. Eli olisin kiinnostunut EML-sektiosta, jos sinä Liinameri jossain vaiheessa ehtisit kertoa siitä!
Grix
Tilastollisesti tarkasteltuna suunniteltu sektiokin on aina riskialttiimpi kuin alatiesynnytys. Tämä on se syy miksi synnyttäjä ei saa valita sektiota ihan automaattisesti ja sen takia punnitaan jokaisen äidin kohdalla, jos sektioon päädytään, että alatiesynnytys kyseisen äidin kohdalla toisi suurempia riskejä kuin sektio. Tosin katsotaan, että synnytyspelkokin joissain tapauksissa lisää riskejä alatiesynnytyksessä, jos äiti sitä vastustaa ja tuolloin on turvallisempaa päätyä sektioon.
Itse en ymmärrä tuota, että sektiolla synnyttäminen olisi jotenkin huonompaa ja vähemmän arvokkaampaa kuin alateitse. Itselle on ollut pääasia, että lapseni ovat tulleet ulos tavalla tai toisella ja mahdollisimman turvallisesti. Aloittajan kohdalla sektiohan on varmaan kolmaskin synnytys ja yleensähän jos raskaus on ns. normaali suunnitellut sektiot sovitaan sinne h 39 tietämille, syystä, että vauvan keuhkot ovat varmasti kypsät, koska tilanne vauvan suhteen on erilainen, jos vauva syntyy sektiolla kuin alateitse. Eli tämä voi olla se syy, miksi välttämättä tuohon h 38 toiveeseen voidaan suhtautua nihkeästi eli vauvan vointi.
Sektio on varmasti huomattavasti kalliimpi kuin alatiesynnytys, mutta uskoisin, että lääkärit eivät kyllä raha.asioita noissa asioissa mieti, kyllä ne on muut kuin hoidosta vastaavat tahot, joiden murheita ne raha-asiat ovat.
Tässä minun mietteitäni aina mielenkiintoisesta aiheesta, kun takana kaksi alatiesynnytystä ja yksi sektio ja tulossa elokuussa toivottavasti alatiesynnytys.