Minulla on omituinen ongelma liittyen naapuriini, toivottavasti saan asiallisia vastauksia
Asun rivitalossa ja seinänaapurina on vanhempi nainen. Aina jos menen sisäpihan postilaatikolle tai omalle takapihalleni puuhailemaan, hän tulee juttusille tai vähintäänkin katselemaan touhujani.
Olen introvertti, ja minulla on ehkä jotain paniikkihäiriön omaistakin, enkä tykkää olla huomion kohteena. Tästä syystä kaikki pihatyöt ovat jääneet viime aikoina hoitamatta, ja posti kasautuu laatikkoon. Usein hän myös bongaa sen, jos vien roskia, niin sitäkin vältän viimeiseen asti.
En vaan pysty nyt sosiaaliseen kanssakäymiseen hänen kanssaan, koska olen todella kuormittunut. Mitä teen?
Kommentit (116)
Postin voit hakea illalla, on jo pimeää. Rivarin pihankin voit hoitaa illalla. Sulla selkeesti muutakin ongelmaa kun naapuri. Asun myös itse rivarissa.
Käytä ulkona kuulokkeita, jolloin on helpompi esittää, ettet huomaa naapuriasi. Tai vain nyökkäät ja jatkat "kuuntelua" kuulokkeista
Rivitalo on introvertille hankala paikka. Kenenkään velvollisuus ei ole toimia seuralaisena, toki jos huomaa että naapurilla on hätä niin silloin on auttamisvelvollisuus. Jos sanoo kohteliaasti että ei jaksa jutella niin moni loukkaantuu. Toisaalta on myös hyvä tapa lakata hölöttämästä jos toinen vastailee lyhyesti. Voitko viedä roskat ja hakea postin vaikka myöhään illalla? Pihalla puuhatessa nuo kuulokkeet tai napit on hyvä idea, voi vaikka sanoa että mulla on täällä äänikirja ja vaikka kirjan nimenkin tai keksiä jonkun.
Tee riittävän korkea ja tiivis aita siihen pihojenne rajalle. Voit ainakin olla pihallasi.
Sanot kohteliaasti ettet ole jutustelevaa tyyppiä. Otat syyn isellesi. Mikäli hän jatkaa, otat yhteyttä isännöitsijään, ja pyydät tätä kauniisti puolestasi tekemään asian selväksi. Mummo voi ensin vähän loukkaantua, mutta loppujen lopuksi asunnon vuokrasit, et mummoa:).
Minusta on kiva vaihtaa muutama lause naapurien kanssa joskus, mutta kukin saa kulkea teitään miten ja kulloin haluaa. Kannattaa olla asiassa suora ja kohtelias.
Rivitalo asuminen on ärsyttävää kun siellä on niitä kyttääjiä. Ei omaa rauhaa kun on aina näitä uteliaita mummoja.Ei tarvi puhua mitään jos ei huvita.
En mäkään oo mikään mummojen seuraneiti, ymmärrän hyvin.
En oikein ymmärrä teitä kiltti-ihmisiä. Pitää vaan olla napakka ja lähteä tilanteesta nopeasti. "Anteeksi, mutta nyt pakko mennä" "Sori, mutta mulla on ruoka hellalla" "Anteeksi, olisi kiva jutella, mutta pitää saada tämä hommma tehdyksi, kun on muuta menoa kohta". Valkoiset valheet on sallittuja.
Ja ei ole sinun asia olla seuralainen yksinäiselle naapurille, vaikka osa täällä siitä närheekin. Sen enempää kuin naapurin tarvitsee käännyttää sinut introverstistä sosiaaliseksi naapuriksi.
Siis et pysty käymään edes paria kertaa viikossa postilaatikolla jonkun puolihöperön mummon takia? Paljonko sinä sieltä kämpästäsi yleensäkään poistut mihinkään?
Ole muka vaikka puhelimessa. Sun elämä ei kuulu naapureille.
Toimisiko se, että pidät kuulokkeita päässä? Jos silti yrittää tulla jutuilla, sanot vaikka "palaveri"/"täytyy kuunnella tämä kirja" ja osoitat kuulokkeita. Olisihan se vähän tylsää joutua pitämään kuulokkeita, että saa olla rauhassa, mutta se on aika toimiva keino.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sinua hyvin, onpa ahdistava tilanne!
Itselläkin oli kokemusta tuppautuvasta naapurista, minkä vuoksi piti alkaa muuttaa kulkureittejä, aikatauluja yms. Lopulta onneksi muutin pois (muuttoon oli kyllä muitakin syitä).
Loputon välttely käy raskaaksi, vie asumisesta ilon. Kai pitäisi olla rohkeutta sanoa että anteeksi mutta en jaksa nyt seuraa /keskustella. Jos ei auta niin sitten tylymmin
Miksi nuo seurankipeät ektrovertit hölöttäjät määrittävät kaiken tässä maailmassa?
Sun kaltaiset pitäisi jättää yksin mätänemään. Tai siis sitähän te haluattekin, niin se pitäisi vaan toteuttaa silloinkin kun itse tarvitsisit jotain ihmiskontaktia. Sittenhän se maailma olisi sinulle just mukava. Ja erakkoluonteinen introvertti määrittäisi ihan itse oman maailmansa, me muut vaan vähän autettaisiin.
Mä taas ajattelisin tuon niin, että mummeli tarjoaa sulle mahdollisuuden siedättäytyä sosiaalisiin tilanteisiin turvallisella tavalla. Voit jutella muutaman sanan silloin tällöin ja välillä poistua tilanteesta vetoamalla kiireeseen tms. Ihmisiltä ei voi kukaan välttyä täysin ja totaalinen erakoituminen vain pahentaa tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Rivitalo on introvertille hankala paikka. Kenenkään velvollisuus ei ole toimia seuralaisena, toki jos huomaa että naapurilla on hätä niin silloin on auttamisvelvollisuus. Jos sanoo kohteliaasti että ei jaksa jutella niin moni loukkaantuu. Toisaalta on myös hyvä tapa lakata hölöttämästä jos toinen vastailee lyhyesti. Voitko viedä roskat ja hakea postin vaikka myöhään illalla? Pihalla puuhatessa nuo kuulokkeet tai napit on hyvä idea, voi vaikka sanoa että mulla on täällä äänikirja ja vaikka kirjan nimenkin tai keksiä jonkun.
Niin, onhan se ihan hirveä asia jos joku randomi naapurista loukkaantuu. Täysin kestämätön tilanne.
Ei kyllä ihme, että suomalaisilla on niin valtavasti mt-ongelmia. Joku naapurin ystävällinen mummeli saa ihmiselle jöötit housuun ja paniikkihäiriön päälle.
Ei ole kovin elinkelpoista sakkia täällä, toki huomaahan sen tältä palstaltakin aina.
Vierailija kirjoitti:
Mummo on yksinäinen, ja sinä hölmö et tajua että hänelle varmaan olisit ainut kontakti ulkomaailmaan. Olet itsekäs.
Ei ole kenenkään vastuulla toisten yksinäisyydet. Mummo vaikuttaa sosiaaliselta ja kykenevältä liikkumaan, joten voinee mennä johonkin missä on muitakin yksinäisiä. Kyllä sosiaalisten suhteiden pitää lähteä molemminpuolisesta halusta eikä velvollisuudesta tai kohteliaisuudesta.
Kenenkään ei ole pakko jutella muitten kanssa jos ei haluu! Tietty töissä mutta se on eri asia. Noi kuulokkeet oli hyvä idea. Sit voisit näytellä humalaista tai kiroilla niin paljon että mummo ei kestä kuunnella.;)
Vierailija kirjoitti:
Mä taas ajattelisin tuon niin, että mummeli tarjoaa sulle mahdollisuuden siedättäytyä sosiaalisiin tilanteisiin turvallisella tavalla. Voit jutella muutaman sanan silloin tällöin ja välillä poistua tilanteesta vetoamalla kiireeseen tms. Ihmisiltä ei voi kukaan välttyä täysin ja totaalinen erakoituminen vain pahentaa tilannetta.
Ei se oikein toimi, jos haluaa tehdä pihatöitä vaikka pari tuntia, istua omalla pihalla tms., jos mummeli on sen kokoajan juttuseuraa vailla. Mullakin on ollut tällainen naapuri ja se oli tosi puuduttavaa. Ei ymmärtänyt millään, etten jaksa jutella, ei edes vaikka ignoorasin tai sanoin "alan nyt hommiin, nähdään taas". Jäi siihen kökkimään ja kertomaan asioitaan.
Puhu mukamas aina puhelimeen, kun menet ulos.
Se ahdistus vaan lisääntyy mitä enemmän jätät sen takia tekemättä.