Minkälainen on elämässään paljon kokenut ihminen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen ihmisen joka menetti tsunamissa koko perheensä.

Silloin tsunamin aikaan oli joku tilaisuus, missä mietittiin näitä tukitoimia, niin siellä oltiin sitä mieltä, että tsunamin kokeneiden pitää ehdottomasti saada parhaat mahdolliset psykologit.

Ihmettelin, että eikö tuon pitäisi olla aika itsestäänselvyys, ja ihan kaikille vastoinkäymisiä kokeneille ja läheisiään menettäneille? Miksi ihmeessä nimenomaan tsunamin kokeneiden pitäisi saada parhaat psykologit?

Kuulostaa oudolta. Ei se tsunamissa vaikka vanhempansa menettänyt kaipaa niitä vanhempiaan yhtään enempää kuin kukaan toinenkaan lapsi.

Joku elämänkoulu 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen ihmisen joka menetti tsunamissa koko perheensä.

Silloin tsunamin aikaan oli joku tilaisuus, missä mietittiin näitä tukitoimia, niin siellä oltiin sitä mieltä, että tsunamin kokeneiden pitää ehdottomasti saada parhaat mahdolliset psykologit.

Ihmettelin, että eikö tuon pitäisi olla aika itsestäänselvyys, ja ihan kaikille vastoinkäymisiä kokeneille ja läheisiään menettäneille? Miksi ihmeessä nimenomaan tsunamin kokeneiden pitäisi saada parhaat psykologit?

Kuulostaa oudolta. Ei se tsunamissa vaikka vanhempansa menettänyt kaipaa niitä vanhempiaan yhtään enempää kuin kukaan toinenkaan lapsi.

Tietysti kaipaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen ihmisen joka menetti tsunamissa koko perheensä.

Silloin tsunamin aikaan oli joku tilaisuus, missä mietittiin näitä tukitoimia, niin siellä oltiin sitä mieltä, että tsunamin kokeneiden pitää ehdottomasti saada parhaat mahdolliset psykologit.

Ihmettelin, että eikö tuon pitäisi olla aika itsestäänselvyys, ja ihan kaikille vastoinkäymisiä kokeneille ja läheisiään menettäneille? Miksi ihmeessä nimenomaan tsunamin kokeneiden pitäisi saada parhaat psykologit?

Länsimaalaisten ahdinko, jos jeesus.

Mitä tarkoittaa "kokea"? Mitä tarkoittaa "paljon"? Määrittelet sen itse. 

Tosiaan lapsuus päihdeperheessä, väkivaltaiset miehet ja lapsen kuolema. Oikeastaan en oo kokenut mitään hyviä asioita paitsi lasten syntymät. 

Vierailija kirjoitti:

Tosiaan lapsuus päihdeperheessä, väkivaltaiset miehet ja lapsen kuolema. Oikeastaan en oo kokenut mitään hyviä asioita paitsi lasten syntymät. 

Mutta eikö tuossa ole jo aika hyvä asia? Olet saanut kokea lasten syntymät ja olla vanhempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mieheni. Harvalla on ollut noin kova elämä kuin hänellä. Tapasimme vasta kaiken jälkeen keski-ikäisinä, mutta hän tänä päivänä elää tässä ja nyt ja ihmettelee, kuinka pienet jutut hetkauttavat ihmisiä. Mies ei tunnu pahoittavan mieltä mistään. 12 vuotta ihmetellyt tätä.

Mitä se kova elämä sitten on ollut?

En viitsi kertoa yksityiskohtia, koska joku voi tunnistaa, mutta konkurssia ja kaiken menettämistä. Eikä siinä vielä kaikki.

Turha vastata mitään, kun pyaty sanoittamaan mitään. Huono.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen ihmisen joka menetti tsunamissa koko perheensä.

Silloin tsunamin aikaan oli joku tilaisuus, missä mietittiin näitä tukitoimia, niin siellä oltiin sitä mieltä, että tsunamin kokeneiden pitää ehdottomasti saada parhaat mahdolliset psykologit.

Ihmettelin, että eikö tuon pitäisi olla aika itsestäänselvyys, ja ihan kaikille vastoinkäymisiä kokeneille ja läheisiään menettäneille? Miksi ihmeessä nimenomaan tsunamin kokeneiden pitäisi saada parhaat psykologit?

Kuulostaa oudolta. Ei se tsunamissa vaikka vanhempansa menettänyt kaipaa niitä vanhempiaan yhtään enempää kuin kukaan toinenkaan lapsi.

Tietysti kaipaa

Millä tavalla?

Minusta elämänkokemus on enemmänkin sidoksissa ikään. Kun elää vanhaksi, on väistämättä kokenut paljon ja nuorena ei ole vielä kokenut niin paljoa. Kokemus se on sekin, että on asunut vuosikymmeniä samalla paikkakunnalla, ollut samassa parisuhteessa koko aikuisikänsä tai ollut aina vailla suhdetta, ollut samassa työpaikassa aina tai ollut ikänsä työtön, jne.

Jos vaihtaa koko ajan, saa uusia kokemuksia, mutta silloin jää kokematta se, mitä pysyvyys ja pitkät ihmis- /työsuhteet ovat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen ihmisen joka menetti tsunamissa koko perheensä.

Silloin tsunamin aikaan oli joku tilaisuus, missä mietittiin näitä tukitoimia, niin siellä oltiin sitä mieltä, että tsunamin kokeneiden pitää ehdottomasti saada parhaat mahdolliset psykologit.

Ihmettelin, että eikö tuon pitäisi olla aika itsestäänselvyys, ja ihan kaikille vastoinkäymisiä kokeneille ja läheisiään menettäneille? Miksi ihmeessä nimenomaan tsunamin kokeneiden pitäisi saada parhaat psykologit?

Kuulostaa oudolta. Ei se tsunamissa vaikka vanhempansa menettänyt kaipaa niitä vanhempiaan yhtään enempää kuin kukaan toinenkaan lapsi.

Tietysti kaipaa

Siis millä tavalla tai logiikalla nuorena läheisiään tsunamissa menettänyt kaverini kaipaa läheisiään enemmän kuin aika samanikäisenä perhesurmassa toisen vanhempansa ja pikkusisaruksensa menettänyt toinen kaverini?

Vierailija kirjoitti:

Minusta elämänkokemus on enemmänkin sidoksissa ikään. Kun elää vanhaksi, on väistämättä kokenut paljon ja nuorena ei ole vielä kokenut niin paljoa. Kokemus se on sekin, että on asunut vuosikymmeniä samalla paikkakunnalla, ollut samassa parisuhteessa koko aikuisikänsä tai ollut aina vailla suhdetta, ollut samassa työpaikassa aina tai ollut ikänsä työtön, jne.

Jos vaihtaa koko ajan, saa uusia kokemuksia, mutta silloin jää kokematta se, mitä pysyvyys ja pitkät ihmis- /työsuhteet ovat. 

Minusta taas ikä on sivuseikka, koska toiset elää tylsäntasaista elämää koko ikänsä kokematta mitään erityistä.

Vierailija kirjoitti:

Minun mieheni. Harvalla on ollut noin kova elämä kuin hänellä. Tapasimme vasta kaiken jälkeen keski-ikäisinä, mutta hän tänä päivänä elää tässä ja nyt ja ihmettelee, kuinka pienet jutut hetkauttavat ihmisiä. Mies ei tunnu pahoittavan mieltä mistään. 12 vuotta ihmetellyt tätä.

Sinulla on oikeasti aarre käsissäsi. Vastoinkäymisten jälkeen osaa laittaa asiat perspektiiviin.

Ehkä tuo termi sisältää myös sen, että on läsnä omassa elämässään ja niiden tapahtumissa. Ettei vaan kiirehdi asiasta toiseen äkkiä äkkiä äkkiä. 

Vierailija kirjoitti:

On kokemusta laidasta laitaan, sekä hyviä että huonoja. Ihminen voi kiertää koko maapallon, mutta voi jäädä monia kokemuksia paitsi. Lapsena orvoksi jäänyt on kokenut orpouden, mutta voi puuttua paljon muita kokemuksia. Paljon vaikeita asioita kokenut ei välttämättä ole kokenut hyviä asioita.

Eihän kenelläkään pelkästään huonoja kokemuksia ole. Kaikilla on ainakin yksi hyvä kokemus elämässään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mieheni. Harvalla on ollut noin kova elämä kuin hänellä. Tapasimme vasta kaiken jälkeen keski-ikäisinä, mutta hän tänä päivänä elää tässä ja nyt ja ihmettelee, kuinka pienet jutut hetkauttavat ihmisiä. Mies ei tunnu pahoittavan mieltä mistään. 12 vuotta ihmetellyt tätä.

Sinulla on oikeasti aarre käsissäsi. Vastoinkäymisten jälkeen osaa laittaa asiat perspektiiviin.

Sehän riippuu aivan siitä miten käytännössä toimii.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä jotain vaikeuksia kohtaamaa joutunut.

Mutta ihminen joka tekee tällaisesta asiasta identiteettinsä - niinkuin esim. jotkut alkoholistit puhuvat entisestä alkoholismistaan vielä 10v jälkeen - eivät ole terveitä.

Tervehtymiseen kuuluu se, että ne ikävät asiat jättää myös taakseen. Palaa elämään normaalia elämää. 

Pysytelkää erossa näistä, jotka puhuvat menneiden tragedioista, he ovat ihan yhtä ongelmaisia kuin nämä nykyhetken draamailijat.

Entiset alkoholistit ovat aina alkoholisteja. Kun tänään on klo 21, ei voi kiittää selvästä päivästä, koska 3 tuntia aikaa vuorokauden vaihtumiseen.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä jotain vaikeuksia kohtaamaa joutunut.

Mutta ihminen joka tekee tällaisesta asiasta identiteettinsä - niinkuin esim. jotkut alkoholistit puhuvat entisestä alkoholismistaan vielä 10v jälkeen - eivät ole terveitä.

Tervehtymiseen kuuluu se, että ne ikävät asiat jättää myös taakseen. Palaa elämään normaalia elämää. 

Pysytelkää erossa näistä, jotka puhuvat menneiden tragedioista, he ovat ihan yhtä ongelmaisia kuin nämä nykyhetken draamailijat.

Menneen tragedia, voi olla tämänpäivän vahvuus. Et sitä kestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä jotain vaikeuksia kohtaamaa joutunut.

Mutta ihminen joka tekee tällaisesta asiasta identiteettinsä - niinkuin esim. jotkut alkoholistit puhuvat entisestä alkoholismistaan vielä 10v jälkeen - eivät ole terveitä.

Tervehtymiseen kuuluu se, että ne ikävät asiat jättää myös taakseen. Palaa elämään normaalia elämää. 

Pysytelkää erossa näistä, jotka puhuvat menneiden tragedioista, he ovat ihan yhtä ongelmaisia kuin nämä nykyhetken draamailijat.

Tunnen kolmekymppisen naisen joka on jäänyt kouluikäisenä orvoksi mutta elää vielä nykyäänkin tätä orpolapsen identiteettiä. Vähättelee toisten kokemuksia ja draamailee omillaan. Ei voi sietää äitienpäivää eikä joulua.

Kaipaa vanhempiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen ihmisen joka menetti tsunamissa koko perheensä.

Tuo nyt ei ole vielä "paljon" eli monia asioita. Ja paljon sisältää myös niitä positiivisia asioita. 

Miten niin ei ole?

Perheen menettäminen on yksi asia. Toki siinä kuolee kerralla useampi ihminen ja on traaginen/traumaattinen kokemus, mutta tapahtumana kuitenkin yksittäinen asia. Jos ei sitä ennen ole kokenut paljoa muuta tai sen jälkeen, niin eihän tuo yksittäinen asia itsekseen muodosta "paljon". 

Ja kuten sanoin, termi paljon sisältää monenlaisia asioita. Myös niitä positiivisia ja kivoja juttuja. 

Eikö täällä pitäny omia kokemuksia tuoda esiin? Nyt vedit itsesi valokeilaan, vähättelemällä muiden kokemusta.