Lue keskustelun säännöt.
Minkälainen on elämässään paljon kokenut ihminen?
03.10.2024 |
Kun sanotaan, että jollain on paljon elämänkokemusta. Onko se esimerkiksi paljon maailmaa nähnyt ihminen? Lapsena orvoksi jäänyt tai muuten vaikeita asioita kokenut ihminen?
Kommentit (118)
Jos joku on omien huonojen valintojensa vuoksi kokenut aina samat ikävät asiat, eikä edes opi niistä koskaan, niin mitä elämänkokemusta se on?
Miksi "elämänkokemus" ymmärretään usein kantapään kautta koetuiksi negatiivisiksi asioiksi? Mihin nämä kokemukset valmistavat ketään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudesta aikuisuuteen kestänyt fyysinen ja henkinen väkivalta kotona. Koulussa ulkonäköön kohdistuvaa pilkkaa, ja ulossulkemista. Työpaikkakiusaamista aikuisena työelämässä. Seksuaalinen hyväksikäyttö lapsena.
Eikö elämässäsi ole tapahtunut mitään hyvää? Etkö ole kokenut mitään onnellisia asioita? Silloin kokemuksesi on ollut aika yksipuolisesti vai negatiivisia. Voisi sano, että olet kokenut kovia. Se on kuvaavampi ja todenmukaisempi määritelmä kuin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen ihmisen joka menetti tsunamissa koko perheensä.
Tuo nyt ei ole vielä "paljon" eli monia asioita. Ja paljon sisältää myös niitä positiivisia asioita.
Miten niin ei ole?
Perheen menettäminen on yksi asia. Toki siinä kuolee kerralla useampi ihminen ja on traaginen/traumaattinen kokemus, mutta tapahtumana kuitenkin yksittäinen asia. Jos ei sitä ennen ole kokenut paljoa muuta tai sen jälkeen, niin eihän tuo yksittäinen asia itsekseen muodosta "paljon".
Ja kuten sanoin, termi paljon sisältää monenlaisia asioita. Myös niitä positiivisia ja kivoja juttuja.
Niinpä, eikä kenenkään elämää voi määritellä vain ja ainoastaan sen yhden asian perusteella.
Eniten ärsyttää ihmiset jotka sanovat toisen vastoinkäymisille " Ei tuo sinun kokemasi vielä mitään ole, minulla se vasta kauheeta on ollutkin". Millä oikeudella vähättelevät muitten suruja ja iloja? Aina yritetään pistää paremmaksi, oli sitten hyvä tai huono asia.
No omasta mielestäni olen kokenut aika paljon, on ollut paljon läheisiä, ystäviä, kavereita ja tuttavia joiden kanssa olen kokenut paljon yleensä positiivisia asioita. Olen lapsena viihtynyt koulussa, saanut hyviä muistoja kaverien kanssa sekä harrastuksista, opiskellut, päässyt tekemään itselleni mieleisiä asioita joita olen halunnut kokea tai kokeilla, ollut työelämässä, matkustellut ja asunut ulkomailla sekä lapsena että aikuisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eniten ärsyttää ihmiset jotka sanovat toisen vastoinkäymisille " Ei tuo sinun kokemasi vielä mitään ole, minulla se vasta kauheeta on ollutkin". Millä oikeudella vähättelevät muitten suruja ja iloja? Aina yritetään pistää paremmaksi, oli sitten hyvä tai huono asia.
No eihän tuo ole vielä mitään, minun läheiseni tekee tuota jatkuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen ihmisen joka menetti tsunamissa koko perheensä.
Eihän tämä kerro kokemisesta oikeastaan mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tunnen ihmisen joka menetti tsunamissa koko perheensä.
Voi kyynel.
Alaikäisten asiat hoiti sosiaaliviranomaiset ja kaikki varmasti pääsivät läheisten tai sosiaaliviranomaisten huomaan. Aikuiset taas saivat todennäköisimmin apua läheisiltään sekä yhteiskunnalta.
Vierailija kirjoitti:
No omasta mielestäni olen kokenut aika paljon, on ollut paljon läheisiä, ystäviä, kavereita ja tuttavia joiden kanssa olen kokenut paljon yleensä positiivisia asioita. Olen lapsena viihtynyt koulussa, saanut hyviä muistoja kaverien kanssa sekä harrastuksista, opiskellut, päässyt tekemään itselleni mieleisiä asioita joita olen halunnut kokea tai kokeilla, ollut työelämässä, matkustellut ja asunut ulkomailla sekä lapsena että aikuisena.
Jotta on kokenut paljon, pitää olla kokemusta monenlaisista asioista, erilaisia. Myös niitä negatiivisia ja haastavia ja vaikeuksien voittamista, unohtamatta tietenkään niitä iloisia ja onnellisia asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No omasta mielestäni olen kokenut aika paljon, on ollut paljon läheisiä, ystäviä, kavereita ja tuttavia joiden kanssa olen kokenut paljon yleensä positiivisia asioita. Olen lapsena viihtynyt koulussa, saanut hyviä muistoja kaverien kanssa sekä harrastuksista, opiskellut, päässyt tekemään itselleni mieleisiä asioita joita olen halunnut kokea tai kokeilla, ollut työelämässä, matkustellut ja asunut ulkomailla sekä lapsena että aikuisena.
Jotta on kokenut paljon, pitää olla kokemusta monenlaisista asioista, erilaisia. Myös niitä negatiivisia ja haastavia ja vaikeuksien voittamista, unohtamatta tietenkään niitä iloisia ja onnellisia asioita.
Eiköhän ihan jokaisella ihmisellä ole kokemusta myös negatiivisista asioista ja vastoinkäymisistä, niin minullakin. Mutta keksityn mieluummin näihin positiivisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eniten ärsyttää ihmiset jotka sanovat toisen vastoinkäymisille " Ei tuo sinun kokemasi vielä mitään ole, minulla se vasta kauheeta on ollutkin". Millä oikeudella vähättelevät muitten suruja ja iloja? Aina yritetään pistää paremmaksi, oli sitten hyvä tai huono asia.
Ei kokemusten vertailussa ole mitään järkeä, koska kaikki kokemukset on subjektiivisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen ihmisen joka menetti tsunamissa koko perheensä.
Voi kyynel.
Alaikäisten asiat hoiti sosiaaliviranomaiset ja kaikki varmasti pääsivät läheisten tai sosiaaliviranomaisten huomaan. Aikuiset taas saivat todennäköisimmin apua läheisiltään sekä yhteiskunnalta.
Tietty kovin montaa tällaista ihmistä ei edes ollut jotka olisi menettäneet ihan koko perheensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tunnen ihmisen joka menetti tsunamissa koko perheensä.
Silloin tsunamin aikaan oli joku tilaisuus, missä mietittiin näitä tukitoimia, niin siellä oltiin sitä mieltä, että tsunamin kokeneiden pitää ehdottomasti saada parhaat mahdolliset psykologit.
Ihmettelin, että eikö tuon pitäisi olla aika itsestäänselvyys, ja ihan kaikille vastoinkäymisiä kokeneille ja läheisiään menettäneille? Miksi ihmeessä nimenomaan tsunamin kokeneiden pitäisi saada parhaat psykologit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen ihmisen joka menetti tsunamissa koko perheensä.
Silloin tsunamin aikaan oli joku tilaisuus, missä mietittiin näitä tukitoimia, niin siellä oltiin sitä mieltä, että tsunamin kokeneiden pitää ehdottomasti saada parhaat mahdolliset psykologit.
Ihmettelin, että eikö tuon pitäisi olla aika itsestäänselvyys, ja ihan kaikille vastoinkäymisiä kokeneille ja läheisiään menettäneille? Miksi ihmeessä nimenomaan tsunamin kokeneiden pitäisi saada parhaat psykologit?
Tsunamissa perheensä menettäneet voivat ajatella, että heillä oli hyvä perhe, oltiin ihanalla lomamatkalla jne. Mutta mitä voi ajatella perheensä perhesurman takia menettänyt? Siinä on ihan erilaisia kysymyksiä.
Miksi orvoksi jääneitä kohdellaan kuin prinsessoja?
Vierailija kirjoitti:
Ozzy Osbourne
Mitä se muka koki?
Vierailija kirjoitti:
Miksi orvoksi jääneitä kohdellaan kuin prinsessoja?
Miten ihmeessä jaksat kuukausitolkulla olla kateellinen jollekin orvolle? On sulla surkee elämä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi orvoksi jääneitä kohdellaan kuin prinsessoja?
Heistähän tulee sosiaaliviranomaisten ja mahdollisesti myös lastensuojelun asiakkaita. Ei kai se niin hauskaa ole. Sosiaaliviranomaiset tekevät tarvittavat tutkimukset heidän tilanteesta ja oikeus päättää huoltajuudesta.
Perheen menettäminen on yksi asia. Toki siinä kuolee kerralla useampi ihminen ja on traaginen/traumaattinen kokemus, mutta tapahtumana kuitenkin yksittäinen asia. Jos ei sitä ennen ole kokenut paljoa muuta tai sen jälkeen, niin eihän tuo yksittäinen asia itsekseen muodosta "paljon".
Ja kuten sanoin, termi paljon sisältää monenlaisia asioita. Myös niitä positiivisia ja kivoja juttuja.