Onko pettämisen raja ylitetty?
Olen yhden harrastusporukassa olevan miehen kanssa jäänyt treenien jälkeen juttelemaan noin tunniksi pari kertaa. Tätä ei ollut siis mitenkään etukäteen sovittu, vaan sattui vaan olemaan paikalla treeneissä ja oli mielenkiintoista puhuttavaa. Puheenaiheet ei liittyneet mitenkään kummankaan parisuhteisiin, seksiin, vaan hyvin pinnallisiin asioihin, esim. treeneihin, autoihin ja kodintekniikkaan tms. Minulla ei ole miehen yhteystietoja, eli en siis pidä häneen yhteyttä harrastusten ulkopuolella. Enkä ole aikonut hänen numeroaan pyytääkään. Somessa en ole.
Myönnän toki, että mies on minusta kiinnostava, enkai muuten jäisi jutustelemaan, jos hän olisi tylsä ihminen eikä yhteisiä mielenkiinnonaiheita olisi.
Kun oma mies sai tästä tietää, nii alkoi raivota, että olen pettänyt häntä. Ei nukuta ösiin, kun hän vatvoo tätä asiaa. En ole siis pimittänyt asiaa, vaan kertonut kyllä, missä olen ja mies olisi voinut vaikka tulla katsomaan itse paikan päälle. Sitä en tietenkään ole ääneen sanonut, että pidän toista miestä viehättävänä, koska en näe, että siitä olisi mitään hyötyä.
Kun en ole pyytänyt yhteystietoja toiselta tai hän minulta tms. suunnitelmallista, eikä mitään fyysistä ole ollut, niin minusta vähän ylireagointia syyttää minua pettämisestä. Sen ymmärrän, että mustasukkaisuutta voi asiasta olla, eikä se tunnu hänestä kivalta. Mutta nyt huutaa, että minulla on toinen mies kierrossa...
Olenko pettänyt teidän mielestä?
Kommentit (182)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä teknisesti pettämistä mutta vähintäänkin epäilyttävää. Se että jää ymuseamman kerran tunniksi juttelemaan ihmisen kanssa josta on viehättynyt ja lisäksi se selittelyn määrä tämän ketjun viesteissä kertoo että raja on ylitetty, tiedät itsekin ja koitat vakuutella itsellesi että kaikki oli vaan tavallista jutustelua.
Okei, no ajatellaan sitten että asia olisi näin. Mitä sitten? Myönnän miehelle pettäneeni? Sitten pitäisi alkaa parsia kasaan menetettyä luottamusta... Pois harrastuksesta?
Ap
Jos olet ihastunut tai tiedät, että yhdessä vietetty aika johtaa ihastumiseen, kannattaa ehkä ainakin jättää ne jutustelut pois ainakin. Sillä säästyt itsekin sydänsurulta.
En mä mitään pettämistä myöntäisi, kun et kerran ole pettänyt, mutta jos haluat olla rehellinen, voit tietysti kertoa että miehen seura tuntui kivalta ja että ihastumisen vaara oli olemassa. Ja sitten mietitte, mitä teette asialle vai annatteko tunteen vaan laantua itsekseen (kuten se ajan kanssa tekee, jos sitä ei ruoki).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä teknisesti pettämistä mutta vähintäänkin epäilyttävää. Se että jää ymuseamman kerran tunniksi juttelemaan ihmisen kanssa josta on viehättynyt ja lisäksi se selittelyn määrä tämän ketjun viesteissä kertoo että raja on ylitetty, tiedät itsekin ja koitat vakuutella itsellesi että kaikki oli vaan tavallista jutustelua.
Okei, no ajatellaan sitten että asia olisi näin. Mitä sitten? Myönnän miehelle pettäneeni? Sitten pitäisi alkaa parsia kasaan menetettyä luottamusta... Pois harrastuksesta?
Ap
Jos olet ihastunut tai tiedät, että yhdessä vietetty aika johtaa ihastumiseen, kannattaa ehkä ainakin jättää ne jutustelut pois ainakin. Sillä säästyt itsekin sydänsurulta.
En mä mitään pettämistä myöntäisi, kun et kerran ole pettänyt, mutta jos haluat olla rehellinen
Tarkoitatko sydänsurulta nykyisessä suhteessa, ihastumisessa vai molemmissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovatko keskustellut asiat sellaisia, mistä voisit jutella ihan samalla tavalla myös samaa sukupuolta olevan harrastuskaverin kanssa? Pystyisitkö ajattelemaan, että saattaisit jäädä myös naispuoleisen harrastuskaverin kanssa samalla tavalla juttelemaan?
Itse kun on jo ysärin lopusta työskennellyt miesvaltaisella alalla, niin mulle on ihan se ja sama, mikä sen juttelukaverin sukupuoli on, kun juttelu on sellaista tavallista turinaa.
Olen myös miesvaltaisella, teknisellä alalla töissä ja keskustelut ovat liittyneet hyvin paljon tekniikkaan ja koneisiin. Harvoin näistä asioista naisten kanssa voi jutustella..
Ainut asia siis, minkä olen salannut, on tuo, että pidän miestä viehättävänä. Teidän mielestä se pitäisi kertoa puolisolle? Mies siis tiesi missä olen ja kenen kanssa, joten hän olisi voinut tulla vaikka katsomaan, mitä tapahtuu.
Ap
Anna olla, hooroksi sinut leimataan kuitenkin. Jos ei miehesi ole sinua kieltänyt juttelemasta muiden miesten kanssa, niin mitäs pettämistä tuossa nyt olisi, kun muutaman sanan vaihtaa. Ja etkö itse kertonut asiasta? Miksi yleensä sanoa mitään, kun noin sairaan mustasukkainen on.
Mites kun täällä näiden tuomitsijoiden kohdalle osuu puhelias ja "viehättävä" mies, lähdettekö juoksemaan vai kerrotteko ihan suoraan, ettei se oma mies tykkää että juttelen niitä näitä? Uskomatonta. Entäs ne teidän miehet, eivät tietenkään puhu eivätkä pukahda, kun kaunis nainen jää jutustelemaan?
Minäkin höpöttelen kaupan pihalla ihmisten kanssa usein, kun vaikka odotan miestäni jostain kaupan rautaosastolta. En siis itse syöksy väkisin kenenkään hihaan, vaan aina siinä jotain tulee ihmeteltyä, jonkun tunarointia parkkipaikalla tai skuuttien vaarallisuutta.
Ap, sun miehellä on todella huono itsetunto. Mä siis nyt oletan, kun näin totean, ettei tästä ole kehittymässä mitään enempää.
Otan kantaa vasta sitten, kun ole lukenut rakastajasi ja miehesi kertomukset tapahtumista. Sinun tarinasi on joka tapauksessa vain yksi näkemys suhteistasi.
Vierailija kirjoitti:
Otan kantaa vasta sitten, kun ole lukenut rakastajasi ja miehesi kertomukset tapahtumista. Sinun tarinasi on joka tapauksessa vain yksi näkemys suhteistasi.
No rakastajasta ei ole kyse parin jutustelun perusteella, mutta ymmärrä että yksi näkemys asiaan on vain yksi näkemys. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain te voitte määritlä mikä teidän parisuhteessa on pettämistä, minusta tuo miehesi reaktio kertoo kyllä aika paljon.. mutta ainoa neuvo, mitä mulla näihin kysymyksiin on: mitä ajatelist, jos miehesi olisi tehnyt noin sinulle? Mikä sinun reaktiosi olisi? Ja mieti asiaa ihan vilpittömästi, nythän sinä koet, että et ole tehnyt mitään väärää.
No miehellä itsellään on aiemmin ollut salainen viestittely ja kahvittelukaverinainen, josta myös valehteli.
Mutta en nyt ole tämä menneisyyden tapahtuma mielessäni jäänyt juttelemaan, vaan koska tykkäsin jutella. Eli ei ole mikään koston yritys.
Ap
Siinä tapauksessa sen kun jatkat vaan treenikaverin tapailua. Miehelle ei tarvitse kertoa asiasta enää mitään.
Ei ihme, että reagoi noin, kun on itse pettäjä.
Täytyy kyllä myöntää, että ajatus jutustelun lopettamisesta tuntuu pahalta. Sitten olen vaan taas harmaassa oravanpyörässäni päivästä toiseen.
Sosiaalinen seurustelu jonkun ihmisen kanssa tuntui kivalle. Oman päänsä sisällä tai palstalla keskustelun käyminen ei ihan ole sama asia. Enkai täälläkään roikkuisi, jos mielenkiintoisia juttuja riittäisi palstan ulkopuolella.
Olen aika yksinäinen ja kaipaisin seuraa. Ystäviäkin.
Ap
Ei tietenkään ole. Juttelu ei ole pettämistä. Miehesi taitaa olla melko mustasukkaista sorttia.
Varsinkin pitkässä liitossa väliaikaisia ihastumisia muihin voi tulla. Pääasia, että ei toimi niiden mielihalujen pohjalta. Juttelua ei kyllä todellakaan lasketa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä teknisesti pettämistä mutta vähintäänkin epäilyttävää. Se että jää ymuseamman kerran tunniksi juttelemaan ihmisen kanssa josta on viehättynyt ja lisäksi se selittelyn määrä tämän ketjun viesteissä kertoo että raja on ylitetty, tiedät itsekin ja koitat vakuutella itsellesi että kaikki oli vaan tavallista jutustelua.
Minusta vaikuttaa siltä, että ap on jo itsessään helpottunut, kun pääsee kodin ahdistavasta ilmapiiristä, ja olisi iloinen vaikka juttukaveri olisi melkein kuka tahansa harrastusporukan jäsen. Kirjoituksestaan huokuu kyllästyminen ja eräänlainen ahdistus. Pieni pako kuristavasta arjesta ja kyttäävästä kumppanista, ja taas jaksaa sitä tenttausta ja mustasukkaisuudesta kiiluvia silmiä, kun saa edes hetken hengittää.
Mieshän suorastaan ajaa tuollaisiin tilanteisiin, enkä nyt tarkoita pettämistä kuitenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Et pettänyt, mutta olet käyttäytynyt arveluttavasti ja tiedät sen itsekin. Olet viehättynyt jostakusta ja jäät tietoisesti hänen seuraansa.
Ei siinä ole mitään arveluttavaa, jos itse keskustelu on liikkunut normaaleissa aiheissa. Olisi eriskummallista, jos saisi keskustella vain epäkiinnostavien ihmisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitatko sydänsurulta nykyisessä suhteessa, ihastumisessa vai molemmissa?
Molemmissa, mutta erityisesti ihastumisessa. Ei noita tunteita kannata päästää voimistumaan, jos haluaa pysyä nykyisessä suhteessa.
Minä tykkäisin itse käydä esimerkiksi kävelyllä seuralaisen kanssa ja jutella ummet ja lammet asioista.
Mies ei koskaan halua lähteä mukaani, koska kävely ja jutteleminen on hänestä tylsää ajanhaaskausta. Niimpä käyn kävelyllä yksinäni ja kuuntelen vaikka mielenkiintoisia podcasteja.
Mies on siis sellainen himotreenaja, että kun liikutaan, niin liikutaan täysillä. Tuollainen leppoisa ulkoilu ei ole yhtään hänen juttunsa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Pettäminen tarkoittaa pareilla kokemusta siitä, että on rikottu jotain sopimusta. Monet eivät ole etukäteen puhuneet, että mitä se varsinaisesti on, mutta jommallekummalle tai molemmille tulee tunne, ettei ole toiselle enää ykkönen, joku tulee väliimme. Uskottomuuteen ei välttämättä liity fyysistä suhdetta, eikä siihen välttämättä liity rakastumista, vaan pettäminen rikkoo jotain yhteistä sopimusta, mistä taas seuraa turvattomuudentunnetta.
Eli mies kokee, että joku on tullut teidän väliinne ja se saa hänet kokemaan turvattomuudentunnetta. Yritä edes asettua miehen asemaan.
Mikä voisi olla se yhteinen sopimus, jota tässä on rikottu? Se että ei keskustella vastakkaista sukupuolta olevien ihmisten kanssa?
Mä en ikinä suostuisi tuollaiseen sopimukseen. En myöskään osaa ymmärtää, miksi mies kokisi turvattomuutta. Puolisoni juttelee vastakkaista sukupuolta oleville ystäville, kavereille ja tuttaville jatkuvasti, eikä se aiheuta mitään turvattomuuden tunnetta.
Ainoa selitys miehen reaktioon on heikko itsetunto, sairaanloinen mustasukkaisuus ja halu kontrolloida ap:n tekemisiä. Lähtisin tuollaisesta suhteesta.
Usko pois, et halua tuhlata elämääsi tuollaisen kontrolloivan hirmun kanssa, jolla on eri säännöt sinulle kuin itselleen. Tuommoinen voi olla jo vaarallinen. Mieti tehokas exit-strategia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitatko sydänsurulta nykyisessä suhteessa, ihastumisessa vai molemmissa?
Molemmissa, mutta erityisesti ihastumisessa. Ei noita tunteita kannata päästää voimistumaan, jos haluaa pysyä nykyisessä suhteessa.
No ainahan ihastumisessa on eri tavalla voimaa ja viehätystä verrattuna vanhaan suhteeseen, joka on jo arkiintunut. Jos siinä tilanteessa menisi vaan haluamisen mukaan, niin harva jäisi vanhaan. Pitää ottaa järki käteen ja ajatella realistisesti esimerkiksi lapsia, taloutta yms.. Ei pelkillä tunteilla.
Ei ole pettämistä. Jos toista pitää viehättävänä, niin sitten pitää, tuo ei ole varsinaisesti päätettävissä oleva asia, vaan liittyy henkilökemiaan.
Itse olen jutellut lukemattomien miesten kanssa pitkiäkin juttuja eikä ole tullut mieleenkään, että olisi pettämistä, vaikka moni noista miehistä on olleet komeita ja kiinnostaviakin.
Mieskin saa ja on jutellut naisten kanssa ja on ollut naispuolinen ystäväkin joskus.
Jos meillä mies alkaisi raivoamaan juttelusta jonkun kanssa niin kyllä taitaisi olla terve ja onnea siinä kohtaa. En siedä yhtään turhaa draamaa tai mustasukkaisuutta.
Siis tunniksi jäänyt kiinni mielenkiintoisen miehen kanssa juttelemaan? ei ihme että oma miehesi on suuttunut, itsekin kyllä hermostuisin (mutten raivoaisi) ja sanoisin että tommonen rikkoo suhteen rajoja. Jokaisella on oikeus asettaa suhteeseen rajoja, ja on jokaisen oikeus noudattaa niitä tai olla noudattamatta. Jokaisella on myös oikeus valita kumppaninsa.
Kuulostaa siltä että olet ihastunut toiseen mieheen, ja miehesi kyllä haistaa tämän. Ei sitä tunniksi muuten jäädä juttelemaan ja tuijottelemaan silmiin ymv (asia josta et varmasti miehellesi kertonut). Eri asia jos jotain 5 min siinä juttelee. Ja kuka edes juttelee tunnin jostain pinnallisista asioista?? putkeen? ei varmasti ole pelkästään pinnallisia asioita, eli siinäkin valehtelit.
Toivottavasti miehesi löytää paremman naisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovatko keskustellut asiat sellaisia, mistä voisit jutella ihan samalla tavalla myös samaa sukupuolta olevan harrastuskaverin kanssa? Pystyisitkö ajattelemaan, että saattaisit jäädä myös naispuoleisen harrastuskaverin kanssa samalla tavalla juttelemaan?
Itse kun on jo ysärin lopusta työskennellyt miesvaltaisella alalla, niin mulle on ihan se ja sama, mikä sen juttelukaverin sukupuoli on, kun juttelu on sellaista tavallista turinaa.
Olen myös miesvaltaisella, teknisellä alalla töissä ja keskustelut ovat liittyneet hyvin paljon tekniikkaan ja koneisiin. Harvoin näistä asioista naisten kanssa voi jutustella..
Ainut asia siis, minkä olen salannut, on tuo, että pidän miestä viehättävänä. Teidän mielestä se pitäisi kertoa puolisolle? Mies siis tiesi missä olen ja kenen kanssa, joten hän olisi voinut tulla vaikka k
Muutaman sanan vaihtaa?? ne on tunnin jutellu useamman kerran. Se on vähän enemmän kuin muutama sana. Kunnon gaslight meininki sulla "AP sun miehellä on tosi huono itsetunto" joopa joo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä teknisesti pettämistä mutta vähintäänkin epäilyttävää. Se että jää ymuseamman kerran tunniksi juttelemaan ihmisen kanssa josta on viehättynyt ja lisäksi se selittelyn määrä tämän ketjun viesteissä kertoo että raja on ylitetty, tiedät itsekin ja koitat vakuutella itsellesi että kaikki oli vaan tavallista jutustelua.
Okei, no ajatellaan sitten että asia olisi näin. Mitä sitten? Myönnän miehelle pettäneeni? Sitten pitäisi alkaa parsia kasaan menetettyä luottamusta... Pois harrastuksesta?
Ap
Jos olet ihastunut tai tiedät, että yhdessä vietetty aika johtaa ihastumiseen, kannattaa ehkä ainakin jättää ne jutustelut pois ainakin. Sillä säästyt itsekin sydänsurulta.
En mä mitään pettämistä myöntäisi, kun et kerran ole pettänyt, mutta jos haluat olla rehellinen
Ei ei ei... Sairaalloisen mustasukkaiselle ja kontrolloivalle sekopäälle ei ikinä pidä mennä antamaan lisää "aseita". Koska aseina se tulee niitä käyttämään.
Semmoiselle EI kerrota ihastumisen riskistä, saati ihastumisesta. Semmoiselle ei kerrota, että pitää jotakuta viehättävänä. Semmoiselle kerrotaan mahdollisimman vähän ja siitä näkökulmasta, mikä maalaa hänelle mahdollisimman ei-vaarallisen mielikuvan. Esim. Jos lähistöllä oli muitakin, vaikka ne muut ei juttelisi, niin sanotaan, että jäätiin pienellä porukalla ja luetellaan ne muutkin nimet. Jos sillä kaverilla on puoliso tai perhe, ne mainitaan. Jos se on reilusti nuorempi tai vanhempi, sitä kannattaa korostaa. Jos se on väylipainoinen, lyhyt tai kaljuuntuva, se kannattaa mainita. Tämä on oma taiteenlajinsa, jossa olen valitettavasti kehittynyt hyväksi, vaikkei puoliso ole edes yhtä paha kuin ap:llä. Jos syyttely silti alkaa, sille pitää suuttua ihan tosissaan.
Ap:lle kyllä sanon, että juokse. Varsinkin jos ei houkuta supistaa koko elämäänsä olemattomiin tai opetella taitavaksi tämmöisen manipuloivan kikkailun kanssa.
Lisään vielä, että tunteilleni en mitään voi, mutta virhe jonka tein, oli jäädä juttelemaan. Mitä nyt?