Miksi japanilaiset tuntuvat sivistyneiltä ja miellyttäviltä, mutta kiinalaiset eivät?

Japaniaa ei kommunismi ole pilannut!

Japanissa on vahva sosiaalinen normisto ja heidän kulttuuri arvostaa käytöstapoja ja muiden huomiointia

Molemmat maat on sellaisia, että muuttuvat petomaisiksi, jos joutuvat sotaan. Pintakiiltoa.

Sinänsä sympaattisen tuntuisia maita, mutta ehkä kansallismielisyys iskee välillä.

öh, kaksi ihan erilaista kulttuuria ja yhteiskuntajärjestelmää. Moderni Japani kuitenkin suomalaista lähempänä kuin totalitarismin Kiina.

Vierailija kirjoitti:

Japanissa on vahva sosiaalinen normisto ja heidän kulttuuri arvostaa käytöstapoja ja muiden huomiointia

Ja vihaa muukalaisia.

Please, no white folks lukee baarien kylteissä.

Aterioin Japanin suurlähetystössä... 

Japani ei ole kommunistinen valtio, siksi... 

Suurin osa japanilaisista on sivistyneitä. 

Vastaavasti suurin osa kiinalaisista ei ole sivistyneitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Japanissa on vahva sosiaalinen normisto ja heidän kulttuuri arvostaa käytöstapoja ja muiden huomiointia

Ja vihaa muukalaisia.

Please, no white folks lukee baarien kylteissä.

tuo ei ole vihaa, pidetään vaan örveltävät britit ja suomalaiset poissa :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Japanissa on vahva sosiaalinen normisto ja heidän kulttuuri arvostaa käytöstapoja ja muiden huomiointia

Ja vihaa muukalaisia.

Please, no white folks lukee baarien kylteissä.

Mutta... japanilaisethan ovat itsekin valkoisia? Vai onko länsimainen rotupropaganda uponnut heihin?

Vastaus lukee siinä ap:n otsikossa. Kiinalaisilla ei ole mitään moraalia. Siksi kiinalaisia turistilaumoja ei pidä missään nimessä rohkaista saapumaan länteen. Paskantavat ihan siihen missä sattuvat seisomaan. Yms.

Työskentelin joskus kiinasta lähetetyn esimiehen alaisuudessa. Hän kertoi käyvänsä tavarataloissa vaihtamassa paskaisen kauluspaitansa puhtaaseen. Kekseliästä ja epärehellistä. Kiinan symboli. Sen tähden vältän viimeiseen asti kaikkea mikä sieltä tulee. 

Suurempi pakko teeskentelylle.

Kommunismi pilasi kiinalaisen kulttuurin. Kirjaimellisesti. Esim. oopperaperinne lähes kuihtui kasaan kommunismin myötä, ja johtajat halusivat siitä eroon. Ooppera hajosi alueellisiksi pienryhmiksi ja sinnitteli, kunnes koitti vähän paremmat ajat ja se koettiin taas ok viihteeksi- kunhan mukaan ujutettaisiin kommunismin ilosanomaa. Nytkin jos katsot esityksiä, jossain vaiheessa lavalle tulee kasa maolaisittain puettuja henkilöitä banderollien kanssa patsastelemaan hetkeksi, se on kiinalaisten tapa "kiertää" tuo vaatimus (esiintyvät usein lopussa tai väliajan kohdilla), ilman että itse esitys kärsii. 

Riippuu ihmisistä. Koska kaikissa maissa on varmaan ihan sivistyneitä ja mukavia. Sitten voi olla ettei voi luottaa toisiin. Lähtökohtaisesti ei voi luottaa kehenkään, ellet todella tiedä mikä toinen on ja missä asiassa voisi luottaa. Suomessakin. On paljon manipulointia ja eri näkökulmia, uskoja. Osa ihmisistä on ehkä alkoholeissa tai käyttää jotain vahvempaa, sekin vaikuttaa, myös ikä onko kokemusta. Joten tätä jäämme pohtimaan.

sijaitsee kaukana? kaukana mistä? Suomesta?



ne on ihan eri kulttuurit keskenään.

Kulttuuriero. Japanissa normi on hillitty, pidättyväinen käytös. Mun isä teki paljon japanilaisten kanssa töitä aikanaan, ja sanoi että suomalaisen ja japanilaisen on hyvin luonteva tulla toimeen keskenään, koska molemmilla on samanlainen introvertin, jopa sulkeutuneen oloinen käytös, asioihin mennään suoraan eikä kauheasti small talkata, ja nöyryys on kulttuurinen ihanne. 

Kiinassa taas on niin, että ihmisten täytyy pitää puolensa jotta pärjää. Siinä missä japanilaiset  pyrkivät olemaan nöyrän ja hillityn oloisia, kiinalainen ajattelee, että hänen maassaan ei tuolla tavalla pärjäisi: itseään päinvastoin pitää tuoda äänekkäästi esiin, oikeuksiaan vaatia jopa huutamalla, rikkaat saa näyttää rahojaan ihan avoimesti ja halveksua köyhiä ei ole nöyryyden ihannetta.

Vierailija kirjoitti:

Japaniaa ei kommunismi ole pilannut!

Toisen maailmansodan fasismi oli äärimmilleen vietyä kommunismia Japanissa.

Heillä on aina ollut sisäinen sosialismi hallussa ja työnantaja on aina ollut henkisesti velvollinen elättämään työläistä, vaikka tämä olisi irtisanottukin.

He näkevät että heillä on velvollisuus elättää irtisanottu mies ja tämän perhe.

Vierailija kirjoitti:

Kommunismi pilasi kiinalaisen kulttuurin. Kirjaimellisesti. Esim. oopperaperinne lähes kuihtui kasaan kommunismin myötä, ja johtajat halusivat siitä eroon. Ooppera hajosi alueellisiksi pienryhmiksi ja sinnitteli, kunnes koitti vähän paremmat ajat ja se koettiin taas ok viihteeksi- kunhan mukaan ujutettaisiin kommunismin ilosanomaa. Nytkin jos katsot esityksiä, jossain vaiheessa lavalle tulee kasa maolaisittain puettuja henkilöitä banderollien kanssa patsastelemaan hetkeksi, se on kiinalaisten tapa "kiertää" tuo vaatimus (esiintyvät usein lopussa tai väliajan kohdilla), ilman että itse esitys kärsii. 

Aluksi sen pilasi oopiumin ylituotanto ja levitys kapitalistiseen tapaan kiinan kansalaisille.

Ensi aalto oli kapitalismin ja kolonialismin hyökkäys.

Sitten kommunismi tavallaan teki sisäistä tuhoa, mutta kommunismi oli selvä seuraus huonosta kapitalismista jota harjoitettiin kiinan kansaa heikentääkseen.

Kiinalaiset on vahvoja ja eivät ole heikentyneet, vaan päinvastoin voimistuneet.

Meidän pitäisi ottaa mallia heistä.

Mitenkäs sitten Suomi ja Venäjä? Ovat nekin lähellä toisiaan ja molemmissa syödään perunoita.

Vierailija kirjoitti:

Kulttuuriero. Japanissa normi on hillitty, pidättyväinen käytös. Mun isä teki paljon japanilaisten kanssa töitä aikanaan, ja sanoi että suomalaisen ja japanilaisen on hyvin luonteva tulla toimeen keskenään, koska molemmilla on samanlainen introvertin, jopa sulkeutuneen oloinen käytös, asioihin mennään suoraan eikä kauheasti small talkata, ja nöyryys on kulttuurinen ihanne. 

Kiinassa taas on niin, että ihmisten täytyy pitää puolensa jotta pärjää. Siinä missä japanilaiset  pyrkivät olemaan nöyrän ja hillityn oloisia, kiinalainen ajattelee, että hänen maassaan ei tuolla tavalla pärjäisi: itseään päinvastoin pitää tuoda äänekkäästi esiin, oikeuksiaan vaatia jopa huutamalla, rikkaat saa näyttää rahojaan ihan avoimesti ja halveksua köyhiä ei ole nöyryyden ihannetta.

Jep, tämä. Molemmat väkirikkaita maita mutta Japanissa on se mentaliteetti, että sopu sijaa antaa ja hillitty käytös on hyve. Kiinassa taas kulttuuriin kuuluu kyynärpäätaktiikka ja tietty röyhkeys, jotta ei jäisi muiden jalkoihin. Se näkyy maan muissakin tavoissa aina roskaamista, meluamista, ruokapöydässä piereskelyä ym. myöten.

Miksi venäläiset juovat teetä ja tykkäävät vahvoista johtajista, kun suomalaiset juovat kahvia ja tykkäävät demokratiasta, vaikka ihan vierekkäin ovat ja joskus olivat vielä samaa valtiota?!