3kk tapailun jälkeen yhteenmuutosta puhuminen? Kauhistus?
Olemme miehen kanssa tapailtu vasta 3kk, mutta vietämme suurimman osan ajasta yhdessä.
Mies on kysellyt missä näen miedät 6kk päästä ja huomasin että hän oli katsellut asuntoja, vaikka hän ei etsi uutta asuntoa. Itse joudun muuttamaan pian ja mietin olisiko ihan kamalaa, jos puhun yhteenmuutosta. Mitä mieltä? Miten ottaa asia esille?
Tuntuisi hölmöltä jos muutan nyt itsekseni ja sitten muutamme pian yhdessä, uskon että olemme pitkään yhdessä ja mieskin on sitä mieltä. Nyt jo on jotenkin hankalaa liikkua kahden kodin välillä.
Kommentit (66)
Mitä odotat yhteenmuutolta? Onko se sinulle askel suhteessa kohti perhettä vai enemmän kämppisjuttu? Niillä tiedoilla mitä mulla on nyt niin en muuttaisi yhteen miehen kanssa, jollei olisi oikeasti ajatus elää yhdessä "loppu elämää". Ts. pitäisi olla selvät sävelet lähitulevaisuudesta ja parisuhteesta.
Minun neuvo olisi, että muutat omia aikojasi ja jos teidän suhde etenee, niin muutat sitten uudestaan. Ei kannata elää jossittelemalla toisen ihmisen mielen liikkeitä tai teidän suhteen kehittymistä. Sillä voi olla vaikka vaimo ja lapsia, mistä ei ole kertonut.
Nykyisellä kokemuksella sanon, että älä muuta vielä yhteen. Olette tapailleet vasta 3kk ja kaikki on vielä niin ihqua, että. En todellakaan suosittele yhteenmuuttoa
Vierailija kirjoitti:
Ei yhteen noin nopeasti. kiität myöhemmin, takaam sen. Mies on ehkä kyllästynyt jo esittämään mukavaa. Ainakin viosi yhdessä ennen yhteenmuutrtoa
No ethän sä nyt voi tuollaista taata.
Itse olen muuttanut mieheni kanssa saman katon alle reilun kuukauden seurustelun jälkeen. Siitä on nyt 20 vuotta aikaa ja se oli ehdottomasti paras päätökseni koskaan. Olemme edelleen erittäin onnellisis yhdessä.
Ap, ota vain puheeksi. Kyllä teidän pitää pystyä puhumaan ihan mistä tahansa. Varsinkin, jos oikeasti ajattelet, että tässä on se sun elämäsi kumppani. Ja vaikka siitä puhuisittekin, eihän se automaattisesti tarkoita heti yhteenmuuttoa. Saatattehan tulla johonkin toiseenkin lopputulokseen. Tärkeintä minun mielestä kuitenkin on puhua aiheesta ja jakaa ajatuksia, koska sinä sellaista mietiskelet.
Vierailija kirjoitti:
Mitä odotat yhteenmuutolta? Onko se sinulle askel suhteessa kohti perhettä vai enemmän kämppisjuttu? Niillä tiedoilla mitä mulla on nyt niin en muuttaisi yhteen miehen kanssa, jollei olisi oikeasti ajatus elää yhdessä "loppu elämää". Ts. pitäisi olla selvät sävelet lähitulevaisuudesta ja parisuhteesta.
Minun neuvo olisi, että muutat omia aikojasi ja jos teidän suhde etenee, niin muutat sitten uudestaan. Ei kannata elää jossittelemalla toisen ihmisen mielen liikkeitä tai teidän suhteen kehittymistä. Sillä voi olla vaikka vaimo ja lapsia, mistä ei ole kertonut.
Mitä ihmettä, eikä ole vaimoa ja lapsia. Vietämme viikkoja yhdessä, olen tavannut hänen ystäviä, tutustunut hänen asuinalueeseen.
Käymme harrastuksessa yhdessä, jossa on myöskin hänen tuttuja.
Mies on sanonut että haluaisi elää vanhaksi kanssani. Voimme keskustella kaikesta, mutta tämä on aika isoa asia ottaa puheeksi. Muuten ongelmaa ei ole.
Minulle se olisi askel siihen että olisi helpompi viettää arkea yhdessä. Tehdä hassuja juttuja, ulkoilla, harastaa, laittaa ruokaa. Kaikki on meille helppoa.
On aina niin vaikea lähteä toisen iholta omaan kotiin, vaikka välillä velvollisuuksia vaan on.
Ap
Joskus sen vaan tietää ja pitää uskaltaa. Olimme yhdessä 3 VIIKKOA ja sen jälkeen muutimme yhteen ja yhä olemme yhdessä. Yhteisiä vuosia 33.
Niin ja aina voi tulla ero ja pitää taas muuttaa. Mutta ero voi tulla oli seurustelua takana 3kk, 3 vuotta tai 23 vuotta. Ei se yhteenmuutto mikään vankila ole. Nykyihmiset vatvoo ja ylianalysoi kaiken eikä uskalla heittäytyä rakkauteen ja sitoutua. Elämä kantaa.
Eihän se vielä vakiintuneelta suhteelta kuulosta jos tällaisista asioista ei uskalla puhua. Siitä huolimatta miettisin harmittaako muuttaa uudelleen vai ei. Jos vastaus on että ei, koska muutto olisi helppo, niin sama kai se kokeilla vaikka tulisi kohta erokin. Ehkä luonneviat selviää nopeammin jos etenee nopeasti? Itse en koskaan toimisi noin, mutta siitä huolimatta kaikki suhteet on päättyneet.
Miehet on niin outoja. Mä tapailin yhtä äijää 8 kk. Ei tullut halausta, pussausta, eikä edes munaa. Onneksi jätin kys äijän. Toiset muuttaa heti yhteen. Ei saatana.
Vierailija kirjoitti:
Miehet on niin outoja. Mä tapailin yhtä äijää 8 kk. Ei tullut halausta, pussausta, eikä edes munaa. Onneksi jätin kys äijän. Toiset muuttaa heti yhteen. Ei saatana.
Makuja on monia. Itse en edes tapailisi miestä, joka ei edes halaa.
Ehdota vain. Mutta ei painostaen.
Me oltiin heti kaikki mahdollinen aika yhdessä. Virallisesti saman katon alla täysin n. 5kk seurustelun aloittamisesta. Vaikka molemmilla oli lapsia eikä tapailtu edes ennestään, heti vaan tokilla treffeillä mies kysyi virallisesti asiaa.
No, kertonee että oltiin tosissamme ja nyt vuosia yhdessä oltu ja yhteisiäkin lapsia :)
Riippuu siis täysin ihmisistä, joillekin sopii ja jotkut haluaa kevyttä tapailua vaikka vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Yhteen muutto on oikeasti todella iso asia. Jos ollaan nuoria, kumpikin asuu pienessä asunnossa eikä omista paljoa mitään, varsinkaan mitään millä olisi suurta tunnearvoa, on yhteen muutto suhteellisen helppoa. Jos on jo vähän vanhempi ja elettyä elämää ja tavaraa on jo enemmän, on tilanne ihan toinen. Yhteen muutossa joutuu aina luopumaan suurimmasta osasta tavaroista kun yhteen kämppään ei mahdu kummankin kaikki tavarat. Jos tavaroilla on tunnearvoa, saa tavaroiden karsimisesta hyvin nopeasti riidan aikaiseksi kun kumpikin haluaisi että juuri hänen tavarat saavat jäädä. Kannattaa miettiä onko suhde niin vahva että se kestää tällaisen "kriisin".
😳 No ei mulle ainakaan ole jotkut huonekalut ja tavarat noin tärkeitä. Tärkeät valokuvat ja muistoesineet menee pieneen tilaan. Esim. astiankuivauskaapissani on yksi mummostani muistuttava lasi mitä aina pienenä ihailin. En käytä sitä koskaan ettei mene rikki, mutta joka kerta kun otan kaapista jotain muistan mummon kun näen sen lasin.
Juoksisin karkuun, jos aletaan puhumaan yhteenmuutosta kolmen kuukauden jälkeen.
Itse tein aikoinaan noin ja kohta 10 vuotta naimisissa. Kannattaa olla varovainen.
Näetkö jo ne huonot puolet miehessä vai onko vielä sydämen muotoiset lasit päässä? Toki vasta yhteenmuutossa se selviää onko suhde kestävä vai ei, vaikea sitä on erillään asuessa edes nähdä toisesta kaikkia puolia. Eli jos se on molemmille ok niin siitä vaan, kunhan minkäänlaista painostusta ei ole sen takia että sinun on "pakko" muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Ehdota vain. Mutta ei painostaen.
Miten ehdottaa? Millä sanoille te muut ehdottaisitte?
Asiasta tulee helposti painostava :/ Haluaisin ihan vaan puhua aiheesta, mutta en osaa valita sanoja.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Näetkö jo ne huonot puolet miehessä vai onko vielä sydämen muotoiset lasit päässä? Toki vasta yhteenmuutossa se selviää onko suhde kestävä vai ei, vaikea sitä on erillään asuessa edes nähdä toisesta kaikkia puolia. Eli jos se on molemmille ok niin siitä vaan, kunhan minkäänlaista painostusta ei ole sen takia että sinun on "pakko" muuttaa.
Näen kaikenlaisia puolia ja miten hän niitä käsittelee. Myös huonompia. Hän käsittelee myös omia ongelmakohtiani hienosti ja voimme niistä puhua.
Teemme paljon etätöitä yhdessä.
Ei todellakaan ole pakko muuttaa, haluaisin vaan ottaa sen esille.
Ap
Ei täällä kuule kukaan tee mitään johtopäätöksiä sun tuntemiesi ihmisten perusteella 😂