Lue keskustelun säännöt.
3kk tapailun jälkeen yhteenmuutosta puhuminen? Kauhistus?
30.09.2024 |
Olemme miehen kanssa tapailtu vasta 3kk, mutta vietämme suurimman osan ajasta yhdessä.
Mies on kysellyt missä näen miedät 6kk päästä ja huomasin että hän oli katsellut asuntoja, vaikka hän ei etsi uutta asuntoa. Itse joudun muuttamaan pian ja mietin olisiko ihan kamalaa, jos puhun yhteenmuutosta. Mitä mieltä? Miten ottaa asia esille?
Tuntuisi hölmöltä jos muutan nyt itsekseni ja sitten muutamme pian yhdessä, uskon että olemme pitkään yhdessä ja mieskin on sitä mieltä. Nyt jo on jotenkin hankalaa liikkua kahden kodin välillä.
Kommentit (66)
Kannattaa muistaa että arki astuu suhteeseen heti kun muutetaan yhteen. Itse en todellakaan haluaisi että suhde arkipäiväistyisi noin nopeasti. Kannattaa nauttia siitä alun ihanasta huumasta. Jos oikeasti haluatte olla yhdessä on teillä koko loppuelämä aikaa, miksi kiirehtiä. Suhde pysyy paljon freesimpänä kun ei nähdä koko ajan. Itse muutin mieheni kanssa yhteen kun oltiin oltu yhdessä vajaa kaksi vuotta, se tuntui todella nopealta. Nyt ollaan oltu yhdessä yli 20 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omat vanhempani menivät naimisiin tuossa kohtaa eli 3kk seurustelun jälkeen, ja itsekin kihloihin 6kk jälkeen, edelleen kaikki yhdessä :) Ennen ei ollut ollenkaan tavatonta.
Rohkeutta teille nykynuorille aikuisille, älkää pelätkö sitoutumista!
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa että arki astuu suhteeseen heti kun muutetaan yhteen. Itse en todellakaan haluaisi että suhde arkipäiväistyisi noin nopeasti. Kannattaa nauttia siitä alun ihanasta huumasta. Jos oikeasti haluatte olla yhdessä on teillä koko loppuelämä aikaa, miksi kiirehtiä. Suhde pysyy paljon freesimpänä kun ei nähdä koko ajan. Itse muutin mieheni kanssa yhteen kun oltiin oltu yhdessä vajaa kaksi vuotta, se tuntui todella nopealta. Nyt ollaan oltu yhdessä yli 20 vuotta.
Olen tätä ennen muuttanut yhteen vuoden tapailun jälkeen ja ollut yhdessä 20 vuotta. Mutta se ihminen oli minulle väärä, en vain tajunnut sitä koska olin niin nuori. Nyt kaikki toimii joka osa-alueella.
Olen ollut huomaavinani että mies on ehkä yrittänyt vihjailla aiheesta, jos kumpikin miettii sitä, eikä kumpikaan uskalla puhua, ei sekään ole hyvä.
Asiasta pitäisi ehkä ainakin puhua, vaikka kynnys on suuri.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No me oltiin tuossa vaiheessa asuttu jo 3 kk yhdessä 😄
Tottakai voi ottaa puheeksi. Jos arveluttaa miten mies suhtautuu niin heitä se jotenkin puolivitsinä. Mies tarttuu siihen, jos on samaa mieltä.
Ekoilla treffeilläkö muutitte samaan asuntoon?
Minusta 3 kk:n tapailun jälkeen yhteenmuuttoa mietittäessä ollaan liian nopeita. Tuon ajan jälkeen ollaan vasta saatu pintaraapaisu siitä toisesta ja ensihuuma on voimakkaimmillaan.
Ekoilla treffeillä mies tuli käymään mun luona. Seuraavana päivänä tuli tavaroidensa kanssa. Ja eihän sitä mitenkään voi toiseen tutustua paremmin, kuin yhdessä asuessa 😊
Oliko jompi kumpi, tai molemmat, epävakaa tai narsisti? Adhd?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No me oltiin tuossa vaiheessa asuttu jo 3 kk yhdessä 😄
Tottakai voi ottaa puheeksi. Jos arveluttaa miten mies suhtautuu niin heitä se jotenkin puolivitsinä. Mies tarttuu siihen, jos on samaa mieltä.
Ekoilla treffeilläkö muutitte samaan asuntoon?
Minusta 3 kk:n tapailun jälkeen yhteenmuuttoa mietittäessä ollaan liian nopeita. Tuon ajan jälkeen ollaan vasta saatu pintaraapaisu siitä toisesta ja ensihuuma on voimakkaimmillaan.
Ekoilla treffeillä mies tuli käymään mun luona. Seuraavana päivänä tuli tavaroidensa kanssa. Ja eihän sitä mitenkään voi toiseen tutustua paremmin, kuin yhdessä asuessa 😊
Useimmin olisi tuhoon tuomittu noin tehdessä😕
Itse en missään tapauksessa noin tekisi😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omat vanhempani menivät naimisiin tuossa kohtaa eli 3kk seurustelun jälkeen, ja itsekin kihloihin 6kk jälkeen, edelleen kaikki yhdessä :) Ennen ei ollut ollenkaan tavatonta.
Rohkeutta teille nykynuorille aikuisille, älkää pelätkö sitoutumista!
Aika on ihan toinen. Ennen piti yhdessä pysyä, vaikka mikä olisi ollut.
Nyt ei sitä pakkoa onneksi ole
Vierailija kirjoitti:
Omat vanhempani menivät naimisiin tuossa kohtaa eli 3kk seurustelun jälkeen, ja itsekin kihloihin 6kk jälkeen, edelleen kaikki yhdessä :) Ennen ei ollut ollenkaan tavatonta.
Rohkeutta teille nykynuorille aikuisille, älkää pelätkö sitoutumista!
Näin! Olen huomannut monissa tutuissa n. 30-vuotiaissa pelkoa ihan kaikkeen sitoutumiseen, liittyy sitten ihmisiin tai opiskeluun/ töihin. Toki maailma on nyt eri kuin muinoin, mutta ihmisen silti sama, eli turha pelko nyt vaan on turhaa. Kyllä elämä kantaa kun on itse oikealla asenteella!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP:n kannattaa huomioida että tällaisin keskusteluihin tulevat aina kokemuksiaan kertomaan ne joilla pikainen yhteen muutto on onnistunut. Nämä ovat kuitenkin erittäin harvinaisia tapauksia ja suurin osa menee pahasti mönkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa että arki astuu suhteeseen heti kun muutetaan yhteen. Itse en todellakaan haluaisi että suhde arkipäiväistyisi noin nopeasti. Kannattaa nauttia siitä alun ihanasta huumasta. Jos oikeasti haluatte olla yhdessä on teillä koko loppuelämä aikaa, miksi kiirehtiä. Suhde pysyy paljon freesimpänä kun ei nähdä koko ajan. Itse muutin mieheni kanssa yhteen kun oltiin oltu yhdessä vajaa kaksi vuotta, se tuntui todella nopealta. Nyt ollaan oltu yhdessä yli 20 vuotta.
Olen tätä ennen muuttanut yhteen vuoden tapailun jälkeen ja ollut yhdessä 20 vuotta. Mutta se ihminen oli minulle väärä, en vain tajunnut sitä koska olin niin nuori. Nyt kaikki toimii joka osa-alueella.
Olen ollut huomaavinani että mies on ehkä yrittänyt vihjailla aiheesta, jos kumpikin miettii sitä, eikä kumpikaan uskalla puhua, ei sekään ole hyvä.
Asiasta pitäisi
Olette siis jo aikuisia ihmisiä, eli ilman muuta puhutte ettekä pelkää. Jos toinen suuttuu tuollaisesta, niin ehkä ei ollutkaan se sopiva?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat vanhempani menivät naimisiin tuossa kohtaa eli 3kk seurustelun jälkeen, ja itsekin kihloihin 6kk jälkeen, edelleen kaikki yhdessä :) Ennen ei ollut ollenkaan tavatonta.
Rohkeutta teille nykynuorille aikuisille, älkää pelätkö sitoutumista!
Aika on ihan toinen. Ennen piti yhdessä pysyä, vaikka mikä olisi ollut.
Nyt ei sitä pakkoa onneksi ole
Kyllä vanhempani edelleen rakastavat toisiaan, samoin minä ja mieheni :)
Ja kun kerran enää ei ole pakkoa olla yhdessä, niin eikös vielä vähemmän tarvitse pelätä yhteenmuuttoa?
Yhteen muutto on oikeasti todella iso asia. Jos ollaan nuoria, kumpikin asuu pienessä asunnossa eikä omista paljoa mitään, varsinkaan mitään millä olisi suurta tunnearvoa, on yhteen muutto suhteellisen helppoa. Jos on jo vähän vanhempi ja elettyä elämää ja tavaraa on jo enemmän, on tilanne ihan toinen. Yhteen muutossa joutuu aina luopumaan suurimmasta osasta tavaroista kun yhteen kämppään ei mahdu kummankin kaikki tavarat. Jos tavaroilla on tunnearvoa, saa tavaroiden karsimisesta hyvin nopeasti riidan aikaiseksi kun kumpikin haluaisi että juuri hänen tavarat saavat jäädä. Kannattaa miettiä onko suhde niin vahva että se kestää tällaisen "kriisin".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat vanhempani menivät naimisiin tuossa kohtaa eli 3kk seurustelun jälkeen, ja itsekin kihloihin 6kk jälkeen, edelleen kaikki yhdessä :) Ennen ei ollut ollenkaan tavatonta.
Rohkeutta teille nykynuorille aikuisille, älkää pelätkö sitoutumista!
Aika on ihan toinen. Ennen piti yhdessä pysyä, vaikka mikä olisi ollut.
Nyt ei sitä pakkoa onneksi ole
Missä logiikkasi? Kun sitä yhdessäpysymis- pakkoa ei ole, niin miksi odottaa ja pelätä sitoutumista?
Eivät kaikki ole pitkään yhdessä pakosta vaan ihan omasta halusta. Kannattaa myös miettiä alapeukuttaessa, että mikä toisten rakkaudessa tuntuu pahalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No me oltiin tuossa vaiheessa asuttu jo 3 kk yhdessä 😄
Tottakai voi ottaa puheeksi. Jos arveluttaa miten mies suhtautuu niin heitä se jotenkin puolivitsinä. Mies tarttuu siihen, jos on samaa mieltä.
Tosi kypsältä kuullostat, isoista asioista ei uskalleta puhua suoraan vaan kehotat vihjailemaan puolivitsinä 🥴 Ei näin. Toiveistaan ja peloistaan pitää pystyä kertomaan avoimesti.
Ihmiset tekee isot päätökset nopeasti. Niissä kannattaa mennä intuitiolla. Jos jää väsäämään listoja positiiivisista ja negatiivisista puolista, tekee luultavasti väärän päätöksen. Eri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat vanhempani menivät naimisiin tuossa kohtaa eli 3kk seurustelun jälkeen, ja itsekin kihloihin 6kk jälkeen, edelleen kaikki yhdessä :) Ennen ei ollut ollenkaan tavatonta.
Rohkeutta teille nykynuorille aikuisille, älkää pelätkö sitoutumista!
Aika on ihan toinen. Ennen piti yhdessä pysyä, vaikka mikä olisi ollut.
Nyt ei sitä pakkoa onneksi ole
Niin, nyt voit sinäkin erota heti, kun mies täyttää tiskikoneen väärin. Mikä helpotus.
eri.
Vierailija kirjoitti:
AP:n kannattaa huomioida että tällaisin keskusteluihin tulevat aina kokemuksiaan kertomaan ne joilla pikainen yhteen muutto on onnistunut. Nämä ovat kuitenkin erittäin harvinaisia tapauksia ja suurin osa menee pahasti mönkään.
Mitä ihmettä? Ketju täynnä näitä elämää pelkääviä naisia, joiden pitää varmistella koko ajan kaikkea, niin ettei ehdi elää ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
AP:n kannattaa huomioida että tällaisin keskusteluihin tulevat aina kokemuksiaan kertomaan ne joilla pikainen yhteen muutto on onnistunut. Nämä ovat kuitenkin erittäin harvinaisia tapauksia ja suurin osa menee pahasti mönkään.
Yhtä lailla tähän luulisi vastaavan ne, joiden kokemuksen mukaan EI ollut hyvä muuttaa nopeasti yhteen. Mutta kun ei niitä kommentteja ole, onko niitä sittenkään niin paljoa kuin luulet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No me oltiin tuossa vaiheessa asuttu jo 3 kk yhdessä 😄
Tottakai voi ottaa puheeksi. Jos arveluttaa miten mies suhtautuu niin heitä se jotenkin puolivitsinä. Mies tarttuu siihen, jos on samaa mieltä.
Ekoilla treffeilläkö muutitte samaan asuntoon?
Minusta 3 kk:n tapailun jälkeen yhteenmuuttoa mietittäessä ollaan liian nopeita. Tuon ajan jälkeen ollaan vasta saatu pintaraapaisu siitä toisesta ja ensihuuma on voimakkaimmillaan.
Ekoilla treffeillä mies tuli käymään mun luona. Seuraavana päivänä tuli tavaroidensa kanssa. Ja eihän sitä mitenkään voi toiseen tutustua paremmin, kuin yhdessä asuessa 😊
Useimmin olisi tuhoon tuomittu noin tehdessä😕
Itse en missään tapauksessa noin tekisi😁
Eikä sun onneksi tarvitsekaan 😄 Mutta meille tämä sopi. Samantien yhteen asumaan, 2 kk kuluttua mentiin kihloihin ja vuoden kuluttua tulin raskaaksi. Oli vaan heti ihan erilainen olo kuin koskaan kenenkään muun kanssa, ja tunne että tähän ihmiseen haluan tosissani sitoutua.
Ja nyt meidän lapset on jo aikuisia ja asuvat omillaan, meillä takana yli 30 yhteistä vuotta ja juuri pussasin miestä, kun hän lähti viemään romukuormaa kaatopaikalle 😄 Rakkaus siis kukoistaa edelleen.
Joku kirjoitti että suhde arkipäiväistyy heti kun muuttaa yhteen. No eihän! Yhtä lailla se huuma on ja pysyy, vaikka yhdessä oltaisiinkin paljon. Ja pysyy edelleen. Sanoisin että jos suhde pysyy hyvänä ja kiinnostavana vain, koska nähdään vain harvakseltaan, onko se silloin edes hyvä suhde? En ainakaan itse sellaista haluaisi.
Vierailija kirjoitti:
Jos oikeasti haluatte olla yhdessä on teillä koko loppuelämä aikaa, miksi kiirehtiä.
Se loppuelämä voi olla vuoden. Tai kaksi. Siinä kohtaa voi tulla katkera katumus siitä, ettei uskaltanut muuttaa yhteen sen rakkaan kanssa, vaikka teki mieli. Ja yhtäkkiä onkin liian myöhäistä.
Elämä kannattaa elää NYT.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP:n kannattaa huomioida että tällaisin keskusteluihin tulevat aina kokemuksiaan kertomaan ne joilla pikainen yhteen muutto on onnistunut. Nämä ovat kuitenkin erittäin harvinaisia tapauksia ja suurin osa menee pahasti mönkään.
Yhtä lailla tähän luulisi vastaavan ne, joiden kokemuksen mukaan EI ollut hyvä muuttaa nopeasti yhteen. Mutta kun ei niitä kommentteja ole, onko niitä sittenkään niin paljoa kuin luulet?
Itsekin tiedän enemmän epäonnistuneita kun täällä on onnistuneita että vedä siitä johtopäätöksesi. Yleensä esim. opiskelijat muuttavat hyvin nopeasti yhteen ja usein myös eroavat nopeasti. Nykyään ongelmia aiheuttaa se kun vuokranantajat vaativat vähintään vuoden vuokrasopimuksen. Jos yhteiselo ei sujukaan niin siinä on ainakin opiskelijoiden talous tiukilla kun saman katon alle ei enää mahduta ja kummallakaan ei ole varaa maksaa vuokraa yksin. Usein ihmiset eivät viitsi mainostaa tekemiään vääriä päätöksiä tai mokia, eivät edes anonyymisti palstalla. Ne halutaan mielummin unohtaa.
Entä jos muistatte vierekkäisiinnasuntoihin?